Venäjän suurlähetystö kiittelee, että raportti auttaa ”tekemään oikeanlaiset johtopäätökset”. Tutkija Jussi Lassilan mielestä Amnestylta puuttuu ymmärrys poliittisesta kontekstista.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuore raportti Ukrainan sotarikoksista Venäjän hyökkäyssodan aikana on nostattanut laajaa kritiikkiä niin Ukrainassa kuin kansainvälisestikin. Raportissaan Amnesty syytti siinä Ukrainan sotilaita siviilien vaarantamisesta.
Ukraina on syyttänyt Amnestya Ukrainan ja Venäjän sotarikosten rinnastamisesta ja Venäjän narratiivien vahvistamisesta. Raportin seurauksena Ukrainan Amnestyn edustaja irtisanoutui tehtävästään.
Amnesty pyysi sunnuntaina anteeksi raportin aiheuttamaa ”ahdistusta ja suuttumusta” mutta ei irtisanoutunut siitä.
Lue lisää: Ukraina ei hyväksy raporttia siviilien vaarantamisesta: Mediassa on ihmetelty, kuinka tyhjien rakennusten käyttäminen tukikohtina voisi loukata kansainvälisiä sopimuksia
Venäjän suurlähetystö Yhdysvalloissa kirjoitti Telegram-kanavallaan, että Venäjä on nostanut esiin raportissa mainittuja asioita jo useasti aikaisemminkin, ja että raportti auttanee lukijoita ”tekemään oikeanlaiset johtopäätökset”.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila pitää erikoisena sitä, että Amnesty on nostanut Ukrainan yleistasoisen sodan pelisääntöjen rikkomisen esille tilanteessa, jossa Venäjän taholta on ilmennyt hyvin brutaaleja toimia.
Jussi Lassila Kuva: Antti Hämäläinen IS
”Silloin pitäisi todella nähdä, kuinka Venäjä tai Kreml ottaa kiinni tällaiseen”, Lassila sanoo.
”Ajoitus on surkea ja raportoinnin tapa on surkea.”
Lassila pitää itsestäänselvänä sitä, että sodassa myös Ukraina on syyllistynyt ihmisoikeusloukkauksiin. Amnestyn raporttia hän kuvaa kuitenkin sanoilla ”harvinaisen tökerö ja huono”.
”Jos nyt halutaan ottaa asia [Ukrainan ihmisoikeusloukkaukset] esille, mikä tietysti on tällaisten kansalaisjärjestöjen tehtävä, niin se olisi pitänyt tajuta kehystää toisella tavalla”, Lassila sanoo.
Kehystämisellä tarkoitetaan tiedon asettamista tiettyyn asiayhteyteen ja sitä, mitä asioita silloin korostetaan ja mitä jätetään vähemmälle huomiolle.
Lassilan mukaan Ukrainan ihmisoikeusrikkomuksia ja Venäjän hyökkäyksen kontekstia ei voida esittää toisistaan irrallisina, sillä moraalinen asetelma Ukrainassa on poikkeuksellisenkin selkeä.
”Kyseessä on suuremman valtion absoluuttinen rikollinen hyökkäys jopa sen itsensä ratifioimia sopimuksia kohtaan. Venäjä on itse Neuvostoliiton romahdettua hyväksynyt Ukrainan alueellisen koskemattomuuden ja nyt se loukkaa sitä, eli taustalla on räikein mahdollinen kansainvälisten sopimusten rikkominen.”
Venäjä etsii Lassilan mukaan omalle pyrkimykselleen ulkoista, erityisesti läntistä tukea ja pyrkii ottamaan Amnestyn raportista ”kaiken mahdollisen irti”.
”Venäjä pyrkii täysimääräisesti käyttämään omassa propagandassaan tai informaatiossaan hyväkseen kaikenlaista hajaannusta ja erilaisia tulkintoja, jotka tällaisesta tilanteesta syntyvät. Pitäisi olla ymmärrys poliittisista konteksteista, jos lähdetään tällaisia ulostuloja tekemään puutteellisine kehystämisineen”, Lassila sanoo.
Amnesty hapuili myös viime vuonna, kun se julisti vankilassa istuvan oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin ensin mielipidevangiksi ja sitten perääntyi kannoistaan vedoten Navalnyin aiempiin kyseenalaisiin kommentteihin. Myöhemmin Amnesty pyörsi jälleen kantansa.
Lue lisää: Ihmisoikeusjärjestö Amnesty alkaa jälleen kutsua Aleksei Navalnyita mielipidevangiksi
”Se oli samanlaista naiiviutta ja ymmärtämättömyyttä ajoituksesta ja kontekstista. Kreml janosi siinäkin tilanteessa läntisiä ymmärtäjiä, ja Amnesty lankesi toimillaan siihen rooliin”, Lassila toteaa.
Lassilan mukaan Amnestyn kaltaisilla auktoriteeteilla tulisi olla hyvin tarkkaan selvillä, kuinka Kreml ja Venäjän viranomaiset ottavat ulostuloista kiinni ja käyttävät niitä hyväkseen.
”Jotenkin harvinaisen kontekstia osaamatonta ja tässä mielessä poliittisesti lukutaidotonta porukkaa aika merkittävänkin kansainvälisen järjestön palkkalistoilla.”
Amnestyn Suomen-osaston toiminnanjohtajan Frank Johansson kertoi aikaisemmin, että Amnesty pyrkii riippumattomana järjestönä viestimään avoimesti molempien osapuolien sotarikoksista.
”Samalla myönnämme, että olemme epäonnistuneet viestinnässä. Emme halunneet, että raportti tulkittaisiin niin, että syyllistämme Ukrainaa Venäjän sotarikoksista. Olisi vielä selkeämmällä tavalla pitänyt tuoda esiin, että Venäjä on pääsyyllinen”, Johansson sanoi sunnuntaina.
Lue lisää: Amnestyn Suomen-osasto ei osannut odottaa Ukraina-raportin aiheuttamaa raivoa mutta seisoo sen takana: ”Keskusteluilmapiiri on muuttunut mustavalkoiseksi”
Amnesty on raportoinut useista ihmisoikeusrikkomuksista Venäjän helmikuussa 2022 alkaneessa hyökkäyssodassa Ukrainaan sekä Itä-Ukrainassa vuodesta 2014 käynnissä olleesta sodasta Ukrainan ja Venäjän tukemien separatistien välillä.
Tämän vuoden maaliskuussa julkaistussa vuosiraportissaan Amnesty kertoi, että Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin, ja että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus.
