Venäjän hyökkäys | Tutkija arvioi spekulaatioita Venäjän uudesta suur­hyökkäyksestä: ”Ei ole mitään todisteita”

Sodan vuosipäivälle ennustetusta suurhyökkäyksestä ei tutkija Ilmari Käihkön mukaan ole todisteita. Hän uskoo silti, että venäläisjoukkojen määrä rintamilla on kasvanut.

Useat ukrainalaistahot ovat ennakoineet, että Venäjä suunnittelisi uutta suurhyökkäystä Ukrainaan talven ja kevään aikana.

Ukrainan puolustusministeri Oleksi Reznikov sanoi The Guardianille, että Venäjän mahdollinen suurhyökkäys alkaisi hyökkäyksen vuosipäivän tienoilla.

”Uskomme, että koska [Venäjä] elää symbolien kautta, he yrittävät kokeilla jotakin helmikuun 24. päivän tienoilla”, Reznikov totesi.

Venäjälle on myös ennustettu toista liikekannallepanoa jo viikkojen ajan. Tiedotusvälineet ovat siteeranneet liikekannallepanon alkamisajankohdasta etenkin ukrainalaisia tiedustelutietoja.

Kreml on kiistänyt huhut.

Lue lisää: Ukraina: Venäjä suunnittelee suur­hyökkäystä sodan vuosi­päivälle

Lue lisää: Venäläinen asian­tuntija: Uudesta liike­kannalle­panosta on jo merkkejä

Sotatieteiden dosentti ja Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö suhtautuu varauksella Ukrainan arvioihin uuden suurhyökkäyksen ajankohdasta.

Mikäli Venäjä todella suunnittelisi suurhyökkäystä hyökkäyksensä vuosipäivälle, tulisi jossain näkyä suurten joukkojen liikkeitä ja tietoa niistä tulla myös muista lähteistä, Käihkö sanoo.

Hän muistuttaa, että Ukraina aloitti jo loppuvuodesta puheet siitä, että uusi suurhyökkäys voisi alkaa tammikuussa. Hyökkäyssodalta puolustautuvan maan on pidettävä uhkakuvia jatkuvasti yllä taatakseen itselleen materiaalista tukea, Käihkö sanoo. Toisaalta taas Ukrainan on myös todisteltava, että saadulla avulla pystytään tekemään tulosta.

”Tämä luo ristiriidan Ukrainalle.”

Ukraina on puhunut, että Venäjän uusi suurhyökkäys olisi vastaavanlainen kuin vuosi sitten.

”Puhutaan melkein 200 000 sotilaasta. Kyllähän näistä tulisi jotain kautta tietoja, vaikka satelliittikuvista, signaalitiedustelusta tai yhdysvaltalaistiedustelusta, joka on ollut ilmeisen tehokas tähän mennessä”, Käihkö toteaa.

Toistaiseksi tällaista tiedustelutietoa ei kuitenkaan tunnu tulevan muualta kuin Ukrainalta.

”Eli jos nyt diplomaattisesti sanoo, niin ei ole mitään todisteita, että näin tulee tapahtumaan.”

Ukrainan ja Venäjän välillä on koko talven ollut käynnissä kilpajuoksuasetelma siitä, kumpi ehtii ensimmäisenä kerätä riittävän määrän ammuksia ja sotilaita hyökkäystä varten, Käihkö sanoo. Molemmat maat pyrkivät käyttämään hyväkseen aikaikkunan ennen kuin voimatasapaino muuttuu ratkaisevasti toisen osapuolen hyväksi.

Tällä hetkellä Venäjä käy hyökkäystä useammallakin rintamalohkolla. Vaikka sen joukot eivät pystyisikään etenemään, sitovat niiden hyökkäykset silti Ukrainan joukkoja, tutkija sanoo. Näin Ukrainan on vaikeaa käydä vastahyökkäykseen.

Käihkö uskoo, että Venäjän syksyllä rekryämät liikekannallepanojoukot tulevat muuttamaan voimatasapainoa. Ja ovat jo muuttaneetkin: hän pitää uskottavina ukrainalaisten puheita siitä, että venäläisjoukkojen määrä rintamilla on kasvanut.

”Ja toisaalta taas Ukrainan saamat panssarivaunut tulevat muuttamaan voimatasapainoa”, tutkija lisää viitaten länsimaisiin taistelupanssarivaunuihin, joita Ukrainan tukijat Yhdysvalloista Saksaan ovat viime viikkoina luvanneet sille toimittaa.

Niiden saamiseen rintamalle voi kuitenkin kulua puolikin vuotta.

”Että eivät ne kevään taisteluissa välttämättä hirveästi auta.”