Ulkomaat|Venäjän hyökkäys
Kaikkia Ukrainan väitteitä ja antautuneiden määrää on mahdotonta tarkistaa luotettavista lähteistä.
Venäjän ja Ukrainan välisessä vankienvaihdossa vapautettuja ukrainalaissotilaita 8. tammikuuta. Kuva: Andri Jermak / Reuters
Elina Saarilahti HS
”Ihmiset eivät tahdo kuolla, tulla tapetuiksi tai vammautua”, toteaa Vitali Matvienko.
Tästä yksinkertaisesta totuudesta lähtee liikkeelle Ukrainan valtion ”kuuma linja”, jonka kautta rintamalle lähetetyt venäläissotilaat voivat antautua heti Ukrainan maaperälle saavuttuaan.
Ukrainan viranomaisten mukaan jo yli 6 500 venäläissotilasta on viimeisten neljän kuukauden aikana antautunut sotavangiksi ”Tahdon elää” -projektin kautta. Matvienko on projektin tiedottaja.
Kymmenen työntekijän pyörittämä linja avattiin 18. syyskuuta – vain päivää ennen kuin Venäjä aloitti ”osittaisen” liikekannallepanonsa, jossa se on oman ilmoituksensa mukaan rekrynnyt rintamalle 300 000 uutta sotilasta.
Projektin verkkosivuilla vangeiksi antautuville sotilaille luvataan muun muassa Geneven sopimuksen mukainen kohtelu sekä kansainvälisten järjestöjen valvomat olosuhteet ja apu. Heillä kerrotaan olevan oikeus sairaanhoitoon ja oikeus pitää yhteyttä läheisiinsä.
Antautuneet voidaan vaihtaa Ukrainan ja Venäjän välisessä vankienvaihdossa, jos he tahtovat palata Venäjälle. He voivat myös hakea poliittista turvapaikkaa Ukrainasta tai muista Euroopan maista.
Projektista ovat aiemmin kertoneet muun muassa ukrainalainen Kyiv Post, valkovenäläinen mediaprojekti Zerkalo, Britannian yleisradioyhtiö BBC ja brittilehti The Guardian.
Tyypillisesti linjalle soittaa 25-40-vuotias perheellinen mies, joka on suorittanut varusmiespalveluksen, mutta jolla ei ole taistelukokemusta, kertoo Vitali Matvienko Zerkalon mukaan.
”He toimivat loogisesti, jotta eivät joutuisi osallistumaan sotaan”, Matvienko kertoo.
Osa yhteyttä ottavista sotilaista on jo rintamalla, osa vasta valmistautuu siihen mahdollisuuteen. Yhteydenoton yhteydessä näitä pyydetään jättämään henkilökohtaiset tietonsa Telegram-ryhmän kautta. Ukrainan maaperälle saapuessaan sotilaan tulee soittaa uudestaan ja kertoa antautuvansa.
”Sitten Ukrainan operaattorit auttavat hänet turvalliseen paikkaan, jossa hän tapaa Ukrainan erikoisjoukot”, Matvienko sanoo.
Osa soittaa myös uteliaisuudesta: ei vielä antautuakseen, vaan selvittääkseen, olisiko se mahdollista, jos tilanne niin vaatisi. Osa pelkää, että kyseessä on Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n ansa.
Matvienkon mukaan paljon soittoja tulee Venäjän lisäksi Venäjän valtaamilta alueilta kuten Krimin niemimaalta.
Kaikkia väitteitä ja antautuneiden määrää on mahdotonta tarkistaa luotettavista lähteistä.
Projektin verkkosivut on estetty Venäjällä ja ne toimivat vain vpn-yhteydellä. Projekti toimii kuitenkin pääasiassa Telegram-kanavan kautta, jolla onkin nyt jo 40 500 seuraajaa. Kanavalta löytyy puhelinnumeroita ja chat-botti, joilta venäläissotilas voi saada tietoa antautumisesta ja antaa sitä varten yhteystietonsa.
Antautumisen mahdollistava kuuma linja lienee Ukrainalle paitsi oiva sotapropagandan väline, myös myös keino hankkia sotavankeja, joilla käydä kauppaa omista, Venäjän vangeiksi jääneistä sotilaista. Molemmilla puolilla on arvioitu olevan tuhansia sotavankeja, mutta tarkat luvut eivät ole selvillä.
Matvienkon mukaan projektin kohderyhmää ovat erityisesti syksyn ”osittaisessa” liikekannallepanossa rekrytyt, jotka heitetään rintamalle tykinruuaksi. Vapaaehtoisesti vangeiksi jäävät merkitään asiakirjoihin taistelukentiltä vangituiksi.
”Joten jos he haluavat palata vankienvaihdossa Venäjälle, heitä ei voida syyttää antautumisesta.”
