Politiikka|Venäjän hyökkäys
Päivä, jona Venäjä julisti laittomasti liittävänsä itseensä Ukrainan alueita, tulee jäämään historiankirjoihin sodan käännekohtana, ulkoministeri Pekka Haavisto sanoo.
Ulkoministeri Pekka Haavisto Säätytalolla Helsingissä 1. syyskuuta 2022 Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
Alex af Heurlin HS
Venäjän presidentti Vladimir Putin piti Kremlissä perjantaina puheen, jonka jälkeen hän allekirjoitti asiakirjat neljän Ukrainan maakunnan eli Donetskin, Luhanskin, Zaporižžjan ja Hersonin pakkoliittämisestä Venäjään.
Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) kritisoi kovin sanoin Venäjän toimia. Haavisto pitää niitä tuomittavina ja kansainvälisen oikeuden vastaisina.
”On tapahtumassa juuri se, mitä on odotettu jo jonkin aikaa. Venäjä julistaa valloittamiaan alueita omikseen. Se vaikeuttaa rauhan löytämistä Ukrainan tilanteessa”, Haavisto sanoo HS:lle.
Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta tuomitsi Venäjän toimet perjantaina iltapäivällä tiedotteessa. Myös Euroopan unioni ja sotilasliitto Nato tuomitsivat alueiden liittämisen laittomiksi heti.
Haaviston mukaan Putinin puhe ja Ukrainan alueiden näennäinen liittäminen Venäjään ovat eräänlainen käännekohta Ukrainan sodassa.
”Kun tämän sodan päivämääriä kirjoitetaan ylös joskus tulevaisuudessa, tämä päivä nähdään eräänlaisena käännekohtana. Tätä aikaa eläneenä tapahtuma ei ollut yllätys, mutta tämä päivä jää kyllä historiankirjoihin.”
Haavisto sanoo odottavansa nyt, miten Venäjän uusimmat toimet otetaan vastaan laajemmin maailmalla.
”Jos tämänkaltaiset valloitukset ja lavastetut kansanäänestykset olisivat tavanomainen tyyli, maiden rajoilla vallitsisi täysi sekasorto. Tapasin viime viikolla Keski-Aasian maiden edustajia. Entisillä Neuvostoliiton mailla on hyvin jyrkkä suhtautuminen tällaiseen toimintaan, missä Venäjä laajentaa väkivalloin omaa vaikutuspiiriään.”
Haavisto arvioi, että maakunnat itseensä liittämällä Venäjä yrittää lisätä pelotetta mahdollisista vastatoimista.
”Venäjä yrittää varmaankin viestiä, että jokainen isku näille alueille on isku Venäjän maaperälle, ja voisi sen perusteella oikeuttaa entistä kovemmat vastatoimet. Siitä huolimatta, että maa-alueet on tosiasiassa ryöstetty Ukrainalta.”
Lue lisää: Putinin julistus teki tilanteesta vaarallisemman, ydinaseilla pelottelun uskottavuus hiipuu ilman käyttöä – Näin tutkijat arvioivat presidentin puheita
Venäjä on koventanut viime viikkoina entisestään retoriikkaansa. Putin on vihjannut muun muassa maansa ydinaseuhasta useaan eri otteeseen, viimeksi perjantain puheessaan. Tilanteen kiristymisestä kertoo osaltaan myös Venäjän viime viikolla julistama ”osittainen liikekannallepano”.
Haaviston mukaan Venäjä on kokenut jo kaksi karvasta yllätystä Ukrainan sodassa. Ensimmäinen yllätys oli hänen mukaansa se, miten vahvasti Ukraina puolusti pääkaupunkiaan Kiovaa sodan alussa.
Toinen yllätys on tapahtunut viime viikkojen aikana. Ukraina on onnistunut valtaamaan takaisin merkittäviä maa-alueita Venäjältä Itä-Ukrainassa.
”Nämä takaiskut selittävät varmaankin Putinin koventuneita lausuntoja. On tapahtumassa nöyryytys, ja Putinin on reagoitava.”
Haavisto tulkitsee viime viikkojen tapahtumia, kuten Venäjän liikekannallepanoa ja viestejä juuri tässä valossa.
”Monet venäläiset ovat saattaneet tukea sotaa, mutta se on ollut toistaiseksi kaukana monien venäläisten arjesta. Nyt liikekannallepanon seurauksena sota kohdistuu tavallisiin siviilitoimissa oleviin ihmisiin.”
Iso osa Putinin perjantaisesta puheesta ja Venäjän viesteistä viime viikkoina on kohdistunut Ukrainan sijasta laajemmin länteen.
Mitä tämä tarkoittaa Suomelle?
”Itämeren tapahtumat tällä viikolla toivat konfliktia lähemmäksi meitä. Kun sota pitkittyy, voi se tarkoittaa erilaisia harmaalla vyöhykkeellä tapahtuvia toimintoja, kuten informaatiovaikuttamista tai muita yllättäviä vaikutusyrityksiä meidän ja muiden länsieurooppalaisten arkeen.”
