Venäjän hyökkäys | Venäjä pitää Zaporižžjan ydin­voimalaa tuki­kohtanaan – Tämä tilanteesta tiedetään

Zaporižžjan ydinvoimalan työntekijät työskentelevät stressaavissa oloissa Venäjän pitäessä voimalaa tukikohtanaan. Venäjän mielestä lännen tulisi ydinvoimalan demilitarisoinnin sijaan vaatia alueelle tulitaukoa.

Zaporižžjan ydinvoimala Enerhodarissa sijaitsee Etelä-Ukrainassa taisteluiden etulinjassa. Ydinvoimala on joutunut sotatoimien kohteeksi vastoin kansainvälisiä sopimuksia, kun Venäjää on syytetty noin 500 sotilaan sijoittamisesta ydinvoimalaan ja sen käyttämisestä tukikohtanaan.

Zaporižžjan ydinvoimalan alueella ja lähistöllä on ollut viime viikkoina taisteluja, joissa on muun muassa vahingoittunut ydinvoimalan voimalinjoja.

YK:n alainen Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) pelkää, että taistelut voivat vaurioittaa voimalaa ja aiheuttaa ydinonnettomuuden. Se on vaatinut pääsyä ydinvoimalaan, mutta toistaiseksi tuloksetta.

Yhdysvallat on syyttänyt Venäjää siitä, että se käyttää Euroopan suurinta ydinvoimalaa suojakilpenä, jotta Ukraina ei voisi vastata sen joukkojen tuleen. Samalla Venäjä syyttää Ukrainaa ”ydinterrorismista”, mutta on itse sijoittanut joukkonsa ydinvoimalaan, josta käsin se myös ampuu.

Lue lisää: Yhdysvallat: Venäjä käyttää Euroopan suurinta ydinvoimalaa kilpenä Ukrainan joukkoja vastaan

”Ydinterrorismista” Ukrainaa syyttää esimerkiksi Venäjän asettaman Zaporižžjan alueen sotilashallinnon johtaja Vladimir Rogov.

Rogov syytti tiistaina YK:ta IAEA:n tarkastajien pääsyn estämisestä ydinvoimalaan ja Ukrainan ”ydinterrorismin” oikeuttamisesta, kertoo venäläinen uutistoimisto Tass. Rogov syytti Ukrainan armeijaa iskujen kohdistamisesta voimalan haavoittuviin osiin, kuten jäähdytysjärjestelmiin.

Ukrainaa huolestuttaa, että Venäjä yrittää provokaatioilla luoda valheellista narratiivia, jossa Ukraina ydinonnettomuudesta piittaamatta hyökkää voimalaitoksen kimppuun. Tätä narratiivia se voisi yrittää käyttää tulevissa ”kansanäänestyksissä” esittämällä suojelevansa ihmisiä, Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoo.

Venäjän tiedetään suunnittelevan syyskuulle kansanäänestyksiä, joissa äänestetään Donetskin ja Luhanskin niin kutsuttujen kansantasavaltojen sekä Venäjän miehittämien Hersonin ja Zaporižžjan alueiden liittämisestä Venäjään.

Lue lisää: Venäjä valmistautuu liittämään alueita Ukrainasta itseensä jo syyskuussa, mutta kyselyt eivät povaa sille kannatusta

Muutama Zaporižžjan ydinvoimalan työntekijä on kertonut BBC:lle työskentelevänsä ”aseella uhattuina”. Työntekijät kertovat olevansa vaarassa joutua kidnapatuiksi ja pelkäävät alueen radioaktiivista saastumista ja jopa ydinkatastrofia.

He kertovat olevansa Venäjän joukkojen panttivankina voimalassa, jota joukot käyttävät tukikohtanaan. He kertovat työskentelevänsä jatkuvan stressin alaisina. Voimalan tiloissa kulkee aseistettuja sotilaita ja räjähteitä putoaa voimalan lähelle päivittäin.

Työntekijät kertovat myös kidnappauksista. BBC:n mukaan kidnappausten syy ei ole tiedossa, mutta alueen asukkaat pitävät niitä Venäjän pelotteluna.

Venäjä valtasi Zaporižžjan ydinvoimalan maaliskuussa. Tällöin se ilmoitti ydinvoimalan työntekijöille, että voimala kuuluu vastedes Venäjän valtion pääomistamalle Rosatomille, joka vastaa Venäjällä ydinenergian käytöstä.

Ydinvoimala on peräisin Neuvostoliiton ajalta ja sen tekniikka on venäläistä. Säteilyturvakeskuksen (Stuk) asiantuntija on aiemmin arvioinut HS:lle, että venäläiset tarvitsisivat laitoksen käyttöön sen ukrainalaisten työntekijöiden apua.

Rosatomin mukaan voimalaa johtavat ja käyttävät edelleen sen ukrainalaiset työntekijät. Alunperin Venäjän tarkoitus on ollut tuottaa voimalalla sähköä valtaamilleen alueille.

Lue lisää: Ukrainalais­yhtiö: Venäjä ilmoitti Zaporižžjan ydin­voimalalle, että se kuuluu nyt Rosatomille – Venäläiset tarvitsevat laitoksella nykyisten työn­tekijöiden apua, arvioi Stukin apulais­johtaja

Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu keskusteli maanantaina puhelimitse YK:n pääsihteeri Antonio Guterresin kanssa edellytyksistä Zaporižžjan ydinvoimalan turvalliselle toiminnalle.

42 maata on allekirjoittanut yhteisen kannanoton, jossa vaaditaan Venäjän joukkojen vetäytymistä Zaporižžjan ydinvoimalan alueelta ja sen läheisyydestä. Lisäksi voimalan ympäristöä on vaadittu demilitarisoitavaksi eli ydinvoimalan ja sen lähialueiden rauhoittamista taisteluilta kokonaan.

Venäjä on vastannut vaatimuksiin ehdottamalla tulitaukoa.

"YK:n ja EU:n johtajien ei pitäisi vaatia demilitarisointia, vaan tulitaukoa", Vladimir Rogov sanoi. Rogov vaati myös sanktiota tulitauon rikkomisesta sekä ydinvoimaloiden pommituksesta, Euroopasta käsin toimiva venäläisjulkaisu Meduza kertoo.

Ukrainassa toimii viisi ydinvoimalaa, joista kaksi, Zaporižžjan voimalan lisäksi Mykolajivin alueella sijaitseva Etelä-Ukrainan ydinvoimala, sijaitsee alueella, jolla käydään aktiivisia taisteluita.

Sodan alussa Venäjä miehitti myös Tšernobylin ydinvoimalan, mutta joutui myöhemmin vetäytymään sieltä.