Venäjän puolustusministeriö väittää Ukrainan olleen lentokenttäiskujen takana. Räjähdyksissä kuoli kolme sotilasta ja lentokoneita vaurioitui.
Iltalehden erikoistoimittaja ja yksi Ukrainan rintamatilannetta seuraavan OSINT-tiimin perustajista, Emil Kastehelmi pitää melko todennäköisenä, että kyseessä voi olla Ukrainan isku. Toki asiat selviävät vasta, mikäli paikalta tulee kuvamateriaalia iskusta jääneestä romusta.
– Ukrainalaiset ilmoittivat aiemmin, että heillä on 1 000 kilometriin yltävä lennokki testivaiheessa. Voi olla, että tämä on ihan strateginen veto, että tiedotetaan tällaisen toimintakyvyn kehittämisestä ja sitten käytetään sitä, Kastehelmi arvioi.
Hän myös muistuttaa, että Venäjä saattaa pystyä romusta päättelemään, millä sinne on isketty. Maasta tehdyn iskun mahdollisuus on hyvin pieni, mutta Kastehelmen mukaan, ei voida olla sataprosenttisesti varmoja, ettei kyseessä ole maasta käsin tehty sabotaasi. Hän kuitenkin pitää lennokki-iskua todennäköisimpänä, jos Ukraina todella on iskujen takana.
– Sanoisin, että kun tässä on kaksi sotilaallista kohdetta, joihin on isketty samanaikaisesti, emmekä tiedä, että Venäjällä olisi näin toimivia vastarintaliikkeitä. Jää aika vähän vaihtoehtoja sille, kuka iskun takana voisi olla.
Olisi ensimmäinen isku syvälle
Ukraina ei ole aiemmin iskenyt syvälle Venäjälle vaan keskittynyt käymään puolustussotaa. Kyseessä on kuitenkin kalliita lentokoneita, jotka Venäjä on suojannut huonosti ja joissa koettuja tappioita on vaikea paikata.
– Jos Ukraina on iskun takana, niin Ukraina on halunnut näyttää, että se voi iskeä Venäjän sotilaallisiin kohteisiin, eikä Venäjä niitä pysty torjumaan. Lisäksi on ehkä haluttu näyttää, että kohteet on tarkkaan valittuja sotilaallisia kohteita, eikä Ukraina iske siviilikohteisiin, Kastehelmi arvioi.
Kastehelmen mukaan Ukrainalta olisi myös aivan perusteltua iskeä näihin kohteisiin, sillä monet Venäjän tärkeistä toiminnoista sijaitsevat Venäjällä ja "Ukrainan pitää pystyä vaikuttamaan niihin".
– Muuten Venäjä voi toimia täysin ongelmitta omalta maaperältään ja Ukraina joutuu vain ottamaan iskuja vastaan ja iskemään omalle maaperälleen.
Muutoksia suunnitelmiin
Kastehelmen mukaan mikäli iskujen takana on Ukraina, pakottaa se Venäjää miettimään tarkemmin omia toimiaan. Jos Ukraina iski Venäjälle, osoittaa se, että Ukraina voi niin tehdä ja halutessaan tekeekin.
– Se lisää Venäjän taakkaa siinä, mihin kaikkeen pitää voida keskittyä sotimisen aikana.
– Esimerkiksi ilmatorjuntaa pitää hajauttaa laajemmalle alueelle, joka saattaa vaikuttaa pitkällä aikavälillä esimerkiksi Ukrainan kykyyn operoida ilmassa omalla alueellaan.
Myös sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö on kommentoinut iskuja Helsingin Sanomille uskoen, että Ukraina on mahdollisesti räjähdysten taustalla. Käihkö sanoo HS:n haastattelussa, että onnettomuuden todennäköisyys on melko pieni, sillä räjähdykset tapahtuivat niin lähellä toisiaan ja kohteet olivat samantyyppisiä.
Sopivasti samana päivänä WSJ uutisoi, että Himars-raketinheittimiä on muokattu niin, ettei niillä voi iskeä Venäjälle.
Venäjällä sattuneet räjähdykset ajoittuivat samalle päivälle, jolloin Venäjä itse suoritti laajamittaisia iskuja eri puolille Ukrainaa tappaen ainakin kaksi siviiliä.
