Bloombergin tietojen mukaan EU-maat kannattavat hintakatoksi 100 dollaria barrelilta.
Arkistokuvassa Irkutskin öljy-yhtiö INK:n diesellaitos. Kuva: VASILY FEDOSENKO / Reuters
STT, Viivi Salminen, Mikko Gustafsson
EU:n jäsenmaiden pysyvät edustajat pääsivät perjantaina illalla sopuun venäläisten öljytuotteiden hintakaton tasosta, kertoi EU:n puheenjohtajamaana tällä hetkellä toimiva Ruotsi Twitterissä. Sopu koskee korkeamman jalostusarvon öljytuotteita.
Bloombergin tietojen mukaan EU-maat kannattavat venäläisen dieselin ja muiden korkeamman arvon öljytuotteiden hintakatoksi 100 dollaria barrelilta.
Hintakattoa koordinoidaan vielä yhdessä G7-maiden kanssa. Bloombergin mukaan G7-maat ovat antaneet ymmärtää, että ne voivat hyväksyä 100 dollarin hintakaton. G7-maihin kuuluvat Yhdysvallat, Kanada, Ranska, Saksa, Italia, Britannia ja Japani.
Bloombergin mukaan samalla sovittiin myös siitä, että halvempien öljytuotteiden, kuten polttoöljyn, hintakatto on 45 dollaria barrelilta.
Venäläiselle raakaöljylle on jo tällä hetkellä voimassa 60 dollarin hintakatto. Öljyn hintakatoilla on tarkoitus vastata Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa ja iskeä maan sotakassaan.
Raakaöljy on Venäjän tärkein vientituote. Urals-öljyn hinta on kuitenkin joulu-tammikuussa ollut 40 prosenttia edullisempi kuin viime vuoden tammi-marraskuussa, selviää Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen Bofitin tuoreesta analyysistä.
Venäläisen raakaöljyn hinta olisi todennäköisesti laskenut myös ilman siihen kohdistettuja rajoitteita, joskin nykyistä vähemmän. Tämän voi päätellä siitä, että öljyn hinta on ollut Bofitin tarkastelemana aikana muutenkin laskussa.
”Venäjä saisi suuremmat tulot ilman pakotteita”
Venäjän keskuspankki ja talousministeriö ovat odottaneet maan vientitulojen supistuvan tänä vuonna noin sata miljardia dollaria eli 15–18 prosenttia, Bofit kertoo. Venäjä on kuitenkin laskenut Urals-öljyn hinnan 70 dollariksi, joten laskeneilla hinnoilla luvassa on pettymyksiä Venäjälle.
– Se on hyvinkin merkittävää ottaen huomioon, että raakaöljyn osuus federaation budjetista oli viime vuonna melkein 30 prosenttia, tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen Bofitista sanoo.
Hän pitää silti selvänä, että Venäjä saisi öljystä tällä hetkellä nykyistä suuremmat tulot ilman länsimaiden rajoituksia ja pakotteita.
– Jos missään kohtaa ei olisi ollut ajatusta siitä, että tulee joku hintakatto, varmaankin hinta olisi korkeampi.
Pohjanmeren Brent-viitelaadun hinta on laskenut Bofitin tarkastelujaksolla 20 prosenttia.
Korvaajat Kiinasta ja Intiasta
Venäjä on löytänyt öljynviennissä korvaavia markkinoita Euroopalle etenkin Kiinasta ja Intiasta, mutta nekin voivat Bofitin analyysin mukaan sanella nykytilanteessa ostohinnan.
Öljyn hinta vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa sen tuotannosta hyödyttää Venäjää taloudellisesti. Bofit on käyttänyt analyysissään Rystad Energyn arviota, jonka mukaan 60 dollarin tynnyrihinnalla 80 prosenttia Venäjän tuottamasta öljystä tuottaa taloudellista hyötyä, mutta 40 dollarin tynnyrihinnalla enää puolet.
Korhonen tuo esille, että loppuvuodesta Venäjä keräsi Gazpromilta ylimääräistä kaasuntuotantoveroa ja lainasi rahaa venäläisiltä pankeilta. Rahat eivät toisin sanoen ole loppumassa, vaikka sota käy kalliiksi.
