Tavoitteena on muodostaa Puolustusvoimien tarpeeseen aktiivireserviläisistä nopeasti toimeenpantavia joukkoja.
Ukrainan puolustustaistelu Venäjän hyökkäystä vastaan on osoittanut, että nykypäivän taistelukentällä tarvitaan osaavia ja maanpuolustustahtoisia reserviläisiä. Joukkoja pitää kyetä myös vaihtamaan ja täydentämään.
Suomen sotilaallinen puolustaminen perustuu reserviläisistä muodostettaviin sodan ajan joukkoihin. Ammattisotilaita on sodan ajan vahvuudesta vain muutamia prosentteja. Reserviläisen peruskoulutus hankitaan varusmiespalveluksen aikana. Taitoja ja osaamista ylläpidetään ja kehitetään Puolustusvoimien reservin harjoituksissa ja vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa.
Reservin koulutusta on lisätty tänä vuonna, ja sitä laajennetaan edelleen tulevina vuosina. Puolustusvoimien kertausharjoituksissa ja vapaaehtoisissa harjoituksissa sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) järjestämässä sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa harjoittelee jatkossa yli 50 000 reserviläistä vuodessa. Suunnittelupöydällä on myös maakuntajoukkojen laajentaminen. Tavoitteena on muodostaa Puolustusvoimien tarpeeseen aktiivireserviläisistä nopeasti toimeenpantavia joukkoja, jotka koulutetaan Puolustusvoimien harjoituksissa.
Aktiivisille reserviläisille onkin nyt tarjolla yhä enemmän ja aiempaa vaativampia tehtäviä ja vastuita. Puolustusvoimat tarvitsee lisää reserviläiskouluttajia, joita on viime vuosina koulutettu yhteistoiminnassa MPK:n kanssa. Kertausharjoituksissa reserviläisillä on jatkossa aiempaa suurempi vastuu ja reserviläisiä kouluttavat pääosin reserviläiset.
Reserviläisen koulutuspolkuja rakennetaan yhdessä MPK:n ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Järjestöjen toiminta keskittyy reserviläisten toimintakyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen esimerkiksi ammuntojen ja marssikoulutuksen muodossa. MPK:n koulutuskalenteri mahdollistaa reserviläisen harjoittelun omaan sodan ajan tehtävään liittyvissä taidoissa, mutta myös portaittaisen nousun reservin uralla eteenpäin ja jopa kokonaan uuden tehtävän opiskelun. Koulutuspolulla edenneet reserviläiset sijoitetaan koulutusta vastaaviin sodan ajan tehtäviin ja he pääsevät hiomaan taitojaan Puolustusvoimien harjoituksissa.
Samaan aikaan kehitetään mobiililaitteella toimivia digitaalisia asiointipalveluja reserviläisten tarpeisiin, mikä lisää vuorovaikutusta ja yhteydenpitoa reserviläisten ja Puolustusvoimien välillä. Ensi vuonna pilotoidaan kertausharjoituksiin liittyviä määräyksiä ja ilmoituksia. Uudet palvelut mahdollistavat myös reserviläisten siviiliosaamisen ja harrastusten huomioimisen nykyistä laajemmin.
Digipalvelujen rinnalla kehitetään Reserviläispäivä-konseptia, jossa reserviläinen kutsutaan määräajoin ”päivitettäväksi” Puolustusvoimien järjestämään tilaisuuteen.
”
Reserviläisiä nähtäneen myös Naton esikunnissa.
Parlamentaarinen asevelvollisuuskomitea suositti vuosi sitten mietinnössään, että reserviläisten käyttöä normaaliolojen häiriötilanteissa ja viranomaisyhteistyötehtävissä kehitetään ja joustavoitetaan. Puolustusvoimat tarkastelee parhaillaan sitä, miten reserviläisiä voidaan määrätä kertausharjoituksiin nykyistä joustavammin. Lisäksi tavoitteena on laajentaa reserviläisten käyttömahdollisuuksia virka-aputehtävissä.
Suomen tulevalla Nato-täysjäsenyydellä on vaikutuksia reserviläisten tehtäviin. Puolustusvoimat kohdentaa tulevina vuosina henkilöstöä Naton komentorakenteisiin. Se avaa vaativia tehtäviä reserviläisille kotimaassa ja voi tarkoittaa vaikkapa määräaikaista virkasuhdetta Puolustusvoimiin.
Kasvavan osaamistarpeen vuoksi Maanpuolustuskorkeakoulun ja puolustushaarakoulujen opintokokonaisuuksia avataan soveltuvin osin reserviläisille. Nato-jäsenyys laajentaa myös reserviläisten kansainvälisiä koulutusmahdollisuuksia. Lähivuosina Naton esikunnissa nähtäneen ensimmäiset suomalaiset reserviläiset.
Suomalainen reserviläinen on maanpuolustuksemme korvaamaton voimavara, joka on nyt aika ottaa täysimääräisesti käyttöön.
Jukka Nurmi
Kirjoittaja on eversti ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastaja Puolustusvoimien Pääesikunnassa.
Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.
