Sotilaallisesti liittoutuva Suomi korostaa yhä kansainvälistä oikeutta, ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota.
Valtioneuvosto antoi maanantaina eduskunnalle hallituksen esityksen Suomen liittymisestä Natoon. Eduskuntakäsittely on mahdollisuus jatkaa keskustelua siitä, mitä Nato on ja mitä jäsenyys meille tarkoittaa. Samalla suomalaisten Nato-tuntemus kasvaa.
Lausuntokierroksella saimme ulkoministeriöön noin 1 600 lausuntoa. Asia kiinnostaa suomalaisia, onhan kyseessä suurin ulko- ja turvallisuuspoliittinen päätös sitten vuoden 1995 EU-jäsenyyden. Tuolloin Suomesta tuli ulkopoliittisesti liittoutunut. Tulevan Nato-jäsenyytemme myötä liittoudumme myös sotilaallisesti.
Turvallisuusympäristömme muuttui Venäjän toimien takia. Päätöksellämme osoitamme, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka elää ajassa.
Samoin on tehnyt Nato.
Järjestö syntyi Yhdysvaltojen ja Länsi-Euroopan vastauksena Neuvostoliiton sotilaalliseen uhkaan. Neuvostoliiton hajottua Nato keskittyi terrorismin torjuntaan ja kriisinhallintaan. Paluu juurille alkoi Krimin laittoman Venäjään liittämisen jälkeen vuonna 2014. Nato suuntautui yhteiseen puolustukseen omalla alueellaan.
Nato on puolustusliitto, jonka ydintehtävä on puolustaa omia jäseniään Dumas’n muskettisoturien yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta -hengessä. Järjestö välttää retorisia ylilyöntejä. Sen vahvuus perustuu kollektiiviseen puolustukseen ja pelotteeseen.
Nato korostaa, että se ei uhkaa mitään valtiota. Nato onkin visusti varonut joutumasta sodan osapuoleksi. Vaikka Venäjä käyttää vastuutonta kieltä ydinaseista, Naton ydinasevaltiot Yhdysvallat, Britannia ja Ranska ovat kannanotoissaan korostetun rauhallisia.
Euroopan unioni on sodan keskellä noussut Yhdysvaltojen ohella Ukrainan keskeisimmäksi tukijaksi.
EU:n Venäjälle asettamat pakotteet ovat tehokkaita ja laajoja. Euroopan rauhanrahaston kautta annettava materiaalituki Ukrainan puolustukselle on merkittävää. EU on sitoutunut Ukrainan jälleenrakennukseen, ja EU sekä unionin jäsenmaat ovat suurimmat humanitaarisen tuen antajat Ukrainalle. Öljyn hintakatostakin löytyi sopu.
EU:n kyky mobilisoida tukea Ukrainalle on ollut huomattava. Jos hyökkäyksen kohteena olisi ollut jokin EU-maa, solidaarisuus olisi ollut vähintään yhtä vahvaa. Ei koskaan enää yksin -ajatus näyttää osin toteutuvan myös EU:n kautta. Nato tuo turvatakuut ja luo pelotteen.
Jatkossakin Euroopan unioni säilyy Suomen ulkopolitiikan tärkeimpänä viitekehyksenä ja vaikutuskanavana.
”
Aseriisuntatavoitteemme säilyvät ennallaan.
Suomen ei tarvitse keksiä itseään uudelleen Naton käytävillä. Kuten EU:ssa, myös Natossa edistämme ihmisoikeusperustaista ulkopolitiikkaa. Suomi tunnetaan kansainvälisillä foorumeilla rakentavana ja ratkaisukeskeisenä maana. Sitä Suomelta odottavat kumppanimme myös Natossa.
Aseriisuntatavoitteemme säilyvät ennallaan. Suomi tukee jatkossakin kansainvälistä turvallisuutta edistävää ydinsulkusopimusta ja toimii ydinsulun ja ydinsulkusopimuksen aseman vahvistamiseksi. Jatkamme työtämme aktiivisena rauhanvälittäjänä.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa YK, Etyj ja Euroopan neuvosto säilyttävät merkittävän paikan osana sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää. Korostamme jatkossakin kansainvälisen oikeuden noudattamista sekä ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota. Tuomme kansalaisyhteiskuntaa neuvottelupöytiin.
Näin edistämme kestävän rauhan perustaa ja turvaamme Suomen omaa itsenäisyyttä.
Nato-jäsenyytemme antaa uusia mahdollisuuksia EU:n ja Naton yhteistyön tiivistämiselle sekä pohjoismaiselle puolustusyhteistyölle. Suhteemme vahvistaminen Yhdysvaltoihin ja muihin keskeisiin kumppaneihimme saa uuden kanavan.
Ulkoministeriön tuoreen selvityksen mukaan brändimme maailmalla on Nato-prosessin myötä kirkastunut ja parantunut. Suomi tunnetaan hyvästä hallinnosta, tasa-arvosta, koulutuksesta ja ympäristöstä. Näitä edistämme ylpeinä jatkossakin. Parlamentaarinen Nato-prosessi on osoitus Suomen kansainvaltaisen järjestelmän toiminnasta.
Pekka Haavisto
Kirjoittaja on ulkoministeri (vihr).
