Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappen mukaan yksi valituksen kohteista voi olla se, että käräjäoikeus alitti laissa määrätyn rangaistusminimin.
Helsingin Sanomat julkaisi Viestikoekeskusta koskevan artikkelin 16. joulukuuta 2017. Kuva: Timo Jaakonaho / Lehtikuva
Susanna Reinboth HS
Syyttäjät ovat pääosin tyytyväisiä Helsingin käräjäoikeuden perjantaiseen päätökseen, jolla kahden Helsingin Sanomien toimittajan todettiin syyllistyneen turvallisuussalaisuuden paljastamiseen Viestikoekeskusta koskevassa uutisoinnissa joulukuussa 2017.
Syyttäjät ilmoittivat kuitenkin maanantaina käräjäoikeuteen tyytymättömyytensä koko tuomioon. Asian laadun ja laajuuden takia he pyysivät myös pidennystä valituksen jättämiselle.
Yleensä valitus on jätettävä 30 vuorokauden kuluessa tuomiosta, mutta nyt syyttäjät pyysivät määräajan pidentämistä toukokuun loppuun asti.
Syytteiden nostamisesta päättänyt apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe arvioi, että päälinjat olivat käräjäoikeuden tuomiossa oikein.
”Käräjäoikeus totesi, että tässä oli kyseessä turvallisuussalaisuuden paljastaminen ja että näitä tietoja paljastettiin oikeudettomasti.”
Käräjäoikeus asettui syyttäjien kannalle myös siinä, että jutun kirjoittaneet toimittajat voitiin tuomita tästä teosta. Puolustus oli vedonnut siihen, että toimittajat eivät päättäneet jutun julkaisusta, vaan se päätettiin toimituksen johdossa. Päätöksentekijää ei saatu selville.
Lue lisää: HS:n toimittajalle sakkoja Viestikoekeskus-uutisesta – Artikkeli määrättiin poistettavaksi
Syyttäjät pohtivat vielä valitusta hovioikeuteen parista muusta käräjäoikeuden linjauksesta.
Yksi koskee oikeuden päätöstä hylätä jatkoartikkelien valmistelua koskevat syytteet. Syyttäjien mielestä juttusuunnitelmat olivat jo edenneet rangaistavan yrityksen asteelle, mutta oikeuden mukaan tästä ei ollut näyttöä.
Toinen iso asia on rangaistusasteikon alittaminen, Rappe sanoo. Lain mukaan minimirangaistus turvallisuussalaisuuden paljastamisesta on neljä kuukautta vankeutta, mutta nyt oikeus päätti alittaa sen.
Toinen tuomituista toimittajista sai 50 päiväsakkoa, toinen jätettiin rangaistukseen tuomitsematta. Lähiesimiehenä työskennelleet toimittajan syytteet hylättiin kokonaan.
Asteikon alittamiseen vaikuttivat toimittajille tulleet muut tosiasialliset seuraamukset. Niillä oikeus tarkoitti muun muassa asian saamaa laajaa julkisuutta ja oikeudenkäynnin pitkää kestoa.
Lisäksi otettiin huomioon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sananvapauslinjaukset, rikoksen olosuhteet ja se, että kyse oli joukkotiedotusvälineen toimittajista. Näiden syiden takia vankeusrangaistuksen tuomitseminen olisi ollut oikeuden mukaan kohtuutonta.
”Vaikka tiedossa on, että toimittajia täytyy sananvapausasioissa käsitellä pehmeämmin hansikkain, onko näin pitkälle menevä poikkeaminen rangaistusasteikosta mahdollista?” Rappe pohtii.
Toinen samaan teemaan liittyvä kysymys on se, onko olemassa riittävät perusteet jättää toinen toimittaja kokonaan rangaistukseen tuomitsematta, Rappe jatkaa.
”Jos päädytään siihen, ettei rangaistusasteikkoa saisi alittaa, tämäkin joutuu tarkempaan syyniin. Tämä toimittaja oli kyllä huolissaan ja vastahangassa, mutta hän lähti silti mukaan juttuhankkeeseen.”
