Penkkarit on perinteinen koko lukion juhla ja yhteishengen nostattaja. Korona-aika kuitenkin etäännytti lukiolaiset toisistaan, ja monilla on vaikeuksia tuntea kuuluvansa yhteisöön.
Vuonna 2019 penkkareita juhlittiin vielä täysin tietämättöminä edessä olevista pandemia-ajoista. Kuva: Sami Kero
Elli Suutari
Torstaina lukiolaiset juhlivat penkkareita täysin ilman koronarajoitusten uhkaa. Vielä viime keväänä monissa kaupungeissa penkkareita siirrettiin alkuvuodesta myöhemmälle keväälle koronan takia.
Suurin osa penkkareita nyt viettävistä lukiolaisista on aloittanut opintonsa etäopetuksessa. Lukiolaisten liiton puheenjohtajan Ella Siltasen mukaan koronan takia monilla on ollut vaikeuksia löytää kavereita ja olla sosiaalisissa tilanteissa.
– Se näkyy tosi isosti lukiolaisten arjessa. Moni lukiolainen sanoo, ettei pääse yhteisöön sisään.
Viime syksynä julkaistun lukiolaisbarometrin mukaan 31 prosenttia lukiolaisista koki vaikeuksia läheisten ystävyyssuhteiden solmimisessa.
– Se on varmasti pandemia-ajan vaikutuksia, Siltanen sanoo.
Lue lisää: Pandemia lisäsi lasten ja nuorten jännittämistä sosiaalisissa tilanteissa
Osa lukiolaisista ei välttämättä ole päässyt seuraamaan aikaisempien vuosikurssien juhlintaa. Onko korona-aika etäännyttänyt lukiolaiset toisistaan niin, että se näkyy penkkareiden vietossa? Lässähtääkö juhlinta? Siltasen mukaan ilmiö voi olla jopa päinvastainen.
– Pandemian vaikutuksena perinteistä on tullut jopa tärkeämpiä ja samalla vapaamuotoisempia.
Siltanen valmistui itse Lahden yhteiskoulun lukiosta syksyllä 2021. Hän oli lukion toisella, kun korona alkoi. Penkkareita oli odotettu alusta alkaen, mutta itse hän ei saanut kokea niitä lainkaan.
– Aina harmittaa vähän, kun näkee penkkarirekkoja. Väliin jäi parikin ikäluokkaa, jotka eivät saaneet ollenkaan penkkareita. Siksi merkitys korostuu nyt, hän sanoo.
Korona saattoi kohdella lukiolaisia eri tavalla sen mukaan, missä päin Suomea ja minkä kokoisessa lukiossa he opiskelivat. Erityisesti suurissa lukioissa oli paljon rajoituksia, kun taas pienemmissä lukioissa saatettiin olla enemmän lähiopetuksessa.
– Toki jotkut koulut yrittivät tehdä perinteisiä ryhmäyttäviä juttuja, mutta ei se ollut helppoa, kun vain osa koulusta oli paikalla kerrallaan ja osa etäopiskelemassa.
Barometriin vastanneista noin 62 prosenttia koki opiskelun raskaaksi. Ennen koronaa tehdyssä kyselyssä sama lukema oli 40 prosenttia.
Siltasen mukaan lukiokoulutuksen rahoitus on liian pieni, mikä näkyy suurina ryhmäkokoina ja opettajien ajanpuutteena. Hänen mukaansa lukioissa pitäisi ehdottomasti olla riittävä määrä opinto-ohjaajia, erityisopettajia ja muuta opiskelua tukevaa henkilökuntaa.
Viime vuonna penkkareita juhlittiin monissa kaupungeissa vasta huhtikuussa helmikuun sijaan. Kuva: Joonas Salli
