Suomen julkista taloutta (valtio, alueet, kunnat, sosiaalirahastot) on vahvistettava vähintään 9 miljardin euron edestä kahden seuraavan vaalikauden aikana, valtiovarainministeriön (VM) virkamiehet linjaavat torstaina julkistetussa virkamiespuheenvuorossa.
– Kuuden miljardin euron vahvistaminen tulevalla vaalikaudella ja kolmen miljardin euron vahvistaminen sitä seuraavalla vaalikaudella tasapainottaisi julkisen talouden, pysäyttäisi velkasuhteen nousun ja myös kuroisi lähes umpeen pitkän aikavälin kestävyysvajeen, VM laskee.
VM:n yhdeksän miljardin ohjelma on asteen verran kovempi, kuin mitä esimerkiksi kokoomus esitti vaihtoehtobudjetissaan viime viikolla. Kokoomus vahvistaisi julkista taloutta vähintään miljardi euroa joka vuosi kahden seuraavan vaalikauden ajan.
Liikkumavara kapenee, jos mitään ei tehdä
VM:n mukaan ilman korjaavia toimenpiteitä julkisen talouden liikkumavara kapenee.
– Lykkääminen tarkoittaisi, että myöhemmin tarvittaisiin vielä suurempia sopeutustoimia. Tällöin hyvinvointivaltion palvelulupauksesta olisi entistä vaikeampi pitää kiinni, VM linjaa.
Koska julkista taloutta on tarpeen vahvistaa nopeasti ja merkittävästi, suuri merkitys vahvistamisessa on VM:n mukaan julkisia menoja ja tuloja koskevilla suorilla sopeutustoimilla.
Niiden lisäksi Suomi tarvitsee VM:n mukaan ”kunnianhimoisia” rakenteellisia uudistuksia, jotka vahvistavat työllisyyttä, talouskasvua ja julkista taloutta.
Suorat sopeutustoimet – ”väistämättömiä arvovalintoja”
Aloitetaan sopeutustoimista.
Lähes puolet julkisista menoista on sosiaaliturvamenoja.
Menot terveydenhuoltoon, koulutukseen, yleiseen julkishallintoon ja elinkeinoelämän edistämiseen muodostavat kukin merkittävän menokokonaisuuden.
– Säästöpäätöksiä tehtäessä on syytä kiinnittää huomio väistämättömien arvovalintojen lisäksi siihen, miten erilaiset menot ja myös verotuksen rakenne vaikuttavat työllisyyden ja tuottavuuskasvun edellytyksiin, VM linjaa.
Suomen julkisen talouden nopeaa vahvistamista ei VM:n mukaan ole mahdollista tehdä niin, ettei se lainkaan tuntuisi monen suomalaisen arjessa.
– Taloudellisen hyvinvoinnin on syytä odottaa kasvavan, mutta sopeutustoimet ja uudistukset voivat heikentää monien hyvinvointia lyhyellä aikavälillä. Ilman niitä olisi kuitenkin edessä vielä suurempaa vahinkoa ja kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin myöhemmin, VM linjaa.
VM:n virkamiehet eivät puheenvuorossaan kerro tarkkaan, mistä pitäisi leikata ja kuinka paljon.
Rakenteelliset uudistukset – ”on selvää, ettei uudistaminen ole kivutonta”
Suomi tarvitsee VM:n mukaan ”kunnianhimoisia” rakenteellisia uudistuksia, jotka vahvistavat työllisyyttä, talouskasvua ja julkista taloutta.
Uudistukset ovat esimerkiksi säädösmuutoksia, jotka muuttavat yhteiskunnan pelisääntöjä.
– Ilman uusia rakenteellisia toimia taloudellisen hyvinvoinnin ei voi odottaa nousevan lähemmäs esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan tasoa, VM näkee.
VM:n mukaan Suomi tarvitsee merkittäviä työllisyyttä ja tuottavuutta vahvistavia uudistuksia. Niillä tulisi tavoitella työvoiman joustavaa liikkumista sinne, missä se on tuottavimmassa käytössä, työvoiman tarjonnan, työvoiman työkyvyn ja osaamisen vahvistamista sekä työperäisen maahanmuuton esteiden vähentämistä.
Työvoimapulan helpottamisessa keskeisiä toimia ovat työvoiman tarjonnan, työperäisen maahanmuuton ja työkyvyn vahvistaminen.
Rakenteellisten uudistustenkin osalta on VM:n mukaan selvää, ettei uudistaminen ole kivutonta.
– Uudistusten seurauksena moni toimija joutuu sopeutumaan uudenlaiseen tilanteeseen ja monet aiemmat toimintatavat voivat muuttua huomattavasti vähemmän tuottoisiksi, mikä kannustaa uusiin, paremmin tuottaviin toimintatapoihin. Tämä on välttämätöntä tarvittavien yhteiskunnallisten muutosten saavuttamiseksi.
Työttömyysturva uusiksi
VM ehdottaa, että päivärahakauden enimmäiskesto sidotaan työssäolon pituuteen sekä luovutaan erilaisista ikäsidonnaisista poikkeuksista kuten eläkeputken jäljelle jääneistä osista.
Myös työikäisten työkykyyn kytkeytyvään kokonaisuuteen liittyy mahdollisuuksia.
– Pitkät, passiiviset sairauspäivärahakaudet yhdistettynä pirstaleisiin ja heikkoihin kannustimiin todennäköisesti näkyvät pidentyvinä sairauspäivärahakausina sekä alkavina työkyvyttömyyseläkkeinä.
Järjestelmää tulisi VM:n mukaan muuttaa kohti Pohjoismaissa sovellettavia aktiivisempia, jäljellä olevaa työkykyä hyödyntäviä sekä kuntoutukseen ja työhön paluuseen tähtääviä ratkaisuja, joissa on selkeä vastuullinen toimija.
– Näin tuetaan työikäisen väestön työkykyä ja siten työllisyyttä.
Lisäksi työllisyyttä ja talouskasvua voidaan VM:n mukaan vahvistaa esimerkiksi vähentämällä työllistämiseen liittyviä riskejä ja laajentamalla yleissitoviin työehtosopimuksiin liittyvää joustavuutta
Tuottavuutta ylös
VM:n näkemys on, että julkiset T&K-panostukset auttavat tuottavuuden parantamisessa, kun ne tehdään tehokkaasti koko taloutta hyödyttäen.
– On tarpeen tukea erityisesti uutta keksivien yritysten sellaista toimintaa, jonka hyödyt leviävät laajasti talouteen. Voi myös olla tarve edesauttaa rahoituksen saatavuutta tällaisille yrityksille, mikäli siinä on nähtävissä yhteiskunnallisesti haitallisia pullonkauloja, VM linjaa.
Yksi keino tukea korkeakoulujärjestelmän roolia osaamisen vahvistamisessa on VM:n mukaan lukukausimaksut ja opintoetuusjärjestelmän uudistaminen tavalla, joka suojaisi maksujen mahdollisilta haittavaikutuksilta.
– Lukukausimaksuilla korkeakoulut voisivat tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan määrin kerätä rahoitusta esimerkiksi koulutuksen laadun vahvistamiseen. Maksujen perimisen mahdollistaminen vahvistaisi myös korkeakoulujen itsenäisyyttä ja voisi toimia ensimmäisenä askeleena kohti korkeakoululähtöisempää koulutuksen järjestämisratkaisua, jossa valtion rooli esimerkiksi eri koulutusalojen aloituspaikkojen määrän ohjauksessa olisi pienempi.
Tämä kehityssuunta voisi VM:n mukaan myös tehostaa nykyisten koulutuspanostusten kohdentumista järjestelmässä esimerkiksi koulutusalojen valintojen suhteen.
Verotuksessa kiristämisen varaa
Julkisen talouden vahvistaminen edellyttää VM:n mukaan menosäästöjen ja rakenteellisten uudistusten lisäksi myös verotuksen kiristämistä. Ilman uusia päätöksiä kokonaisveroasteen ennustetaan alenevan. Kokonaisveroasteen laskun syynä on valmiste-, auto- ja ajoneuvoverotulojen pienentyminen.
Suomen verotuksen rakenteessa on VM:n mukaan mahdollisuuksia tehokkuutta parantavaan verorasituksen uudelleen kohdentamiseen.
– Työn verotuksen kiristyksiin tulee suhtautua pidättyväisesti ja ensisijaisesti etsiä verotulojen lisäyksiä muista kohteista, VM linjaa.
Alennettujen arvonlisäverokantojen kautta myönnetään merkittävä määrä verotukea, joka ei VM:n mukaan kohdistu tehokkaasti.
– Niiden korottaminen tai niistä luopuminen voikin olla perusteltua, kun on tarpeen kerätä lisää verotuloja julkisen talouden vahvistamiseksi, VM ehdottaa.
Ympäristö- ja muiden ohjaavien verojen korotukset – vaikka voivat olla muista syistä perusteltuja – eivät VM:n mukaan luo samalla tavalla kestävää pohjaa julkisen talouden vahvistamiselle pitkällä aikavälillä.
– Tämä johtuu siitä, että ohjausvaikutusten toteutuessa näistä kertyvät verotulot vähenevät.
Hyvinvointialueiden pantava uudistusvaihde silmään
Julkinen hallinto uudistuu, kun hyvinvointialueet ottavat vastuun sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastustoimen järjestämisestä vuoden 2023 alussa.
– Palvelujen turvaaminen ja kustannusten kasvun hillintä edellyttävät hyvinvointialueilta määrätietoista uudistamista alusta alkaen. Julkisen talouden kestävyyden kannalta on välttämätöntä, että hyvinvointialueiden taloudenpito pysyy laskennallisen rahoitusmallin raameissa. Myös rahoitusjärjestelmän ja talouden ohjausmallin toimivuus on tässä olennaista, VM linjaa.
Hajanainen kuntarakenne ja kuntien eriytyminen haastavat VM:n mukaan yhdenvertaisten palvelujen järjestämistä.
– Tämä kyseenalaistaa mahdollisuuden jatkaa kuntapolitiikkaa ajattelulla, jossa kaikki kunnat hoitavat samoja tehtäviä. Tästä niin sanotusta yhtenäiskuntamallista irtautumista olisi mahdollista edistää vaiheittain kokeilemalla sitä esimerkiksi tehtäväkohtaisesti tai alueellisten tarpeiden mukaisesti.
Kuntien tehtävien lisäämiseen tulee VM:n näkemyksen mukaan suhtautua pidättyväisesti.
VM:n virkamiespuheenvuoro on laadittu yhteistyössä ministeriön eri osastojen välillä. Valmistelusta on vastannut ylijohtaja Lauri Kajanoja, ja toimituskuntaan ovat kuuluneet lisäksi neuvotteleva virkamies Eeva Kaunismaa, projektipäällikkö Tiina Keväjärvi, finanssineuvos Jukka Mattila ja finanssineuvos Seppo Orjasniemi.
