Pitääkö Suomen fanien olla huolissaan Leijonien rankkarivireestä ratkaisupeleissä? Raimo Summanen vastaa kuumaan kysymykseen.
Suomen maalivahti Harri Säteri joutui antautumaan kerran voittomaalikilpailussa ottelussa Ruotsia vastaan. Se riitti länsinaapurillemme voittoon. Kuva: Lehtikuva
Tuomas Arkimies
MM-kisojen alkulohkopelissä Suomi hävisi Ruotsille voittomaalikilpailun jälkeen 2–3.
Tappio tuli ponnettomien rankkariyritysten jälkeen. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että koko rankkarikilpailu oli heikkotasoinen. Toki maalivahdeilla on aina sanansa sanottavana, mutta jalkapallotermein ”pilkkukisan” ainoa onnistuja oli Ruotsin Emil Bemström.
MM-kisojen ratkaisupeleissä Suomella voi olla edessä lisää voittomaalikilpailuja.
Voittomaalikilpailuissa on jossain määrin aina kyse myös tuurista tai sattumasta, mutta lähtökohtaisesti Suomen joukkueen taidon pitäisi riittää kirkkaasti niissä menestymiseen. Suomen maalivahdit Jussi Olkinuora ja Harri Säteri ovat myös kokeneita ammattimiehiä.
Mutta onko Suomen faneilla silti syytä huolestua Leijonien rankkarivireestä?
– Meillä on joukkueessa pelaajat, jotka ovat hyviä rankkareissa. Se on hieman erillinen osa-alue itse pelistä. Aiemmin uskottiin, että kun olet hyvä maalintekijä, niin olet myös hyvä rankkarien ampuja. Se ei ole ihan niin, sanoo Ilta-Sanomien asiantuntija Raimo Summanen.
Suomen yrittäjinä Ruotsi-ottelun voittomaalikilpailussa olivat Sakari Manninen, Sami Vatanen, Hannes Björninen, Mikael Granlund ja Toni Rajala. Jatkoajan jälkeen kaukalossa olivat jäänhoitokoneet.
Yksikään Suomelle voittomaalikilpailuun valituista pelaajista ei käytännössä yrittänyt harhauttaa maalivahtia. Esimerkiksi ääritaitava ja kikkapussistaan tunnettu Mikael Granlund viritteli ponnettoman oloisen vetolaukauksen käytännössä päin Ruotsin maalivahtia.
Summanen ottaa esiin jään kunnon rankkareissa ylipäätään.
– Vaikka jää ajettaisiin koneella ennen rankkareita, niin se jään kunto voi silti olla iso kysymys, kun on ensin pelattu pitkään.
– Onko jää sellainen – kenties tahmea – että siksi pelaajat pikkuisen välttelisivät sivuttaisliikkeiden tekemistä. Olosuhde on äärimmäisen tärkeä siinä, että minkä ratkaisun pelaaja rankkarikisassa tekee.
Summanen, 60, nostaa esiin myös pelatun ottelun rasitukset.
– Kuumuus ja pitkä peli ja jos pelaajalla on nestehukkaa yhtään, niin voi tapahtua erikoisia juttuja. Siihen kun lisätään paineet ja kroppa alkaa väsyä, niin tarkkuus voi alkaa kadota. Ihminen saattaa tuossa tilanteessa päätyä valitsemaan yksinkertaisemman vaihtoehdon.
Raimo Summanen on maailmanmestari. Kuva: Kalle Parkkinen
Mahtivireessä torjuvan maalivahdin osaa ei voi voittomaalikilpailussa liikaa korostaa.
– Maalivahti katsoo jään kunnon ja vuoroon tulevan pelaajan ja tekee sitten vastastrategiansa, Summanen sanoo.
Raimo Summanen, onko nykykiekossa havaittavissa jotain trendiä, että pelaajat mieluummin päätyvät rankkarikisassa liki suoraan laukaukseen harhauttelun sijasta?
– Sarjapeleissä tämä on jatkuvaa sopeutumista ja uusien keinojen hakemista, koska nykyään käytössä oleva analytiikka ja maalivahdit osaavat hakea niin sanottuja pelaajien patenttiratkaisuja pois.
– MM-kisoissahan tilanne on, että pelaaja voi tulla vähän ”uutena” jollekin maalivahdille. Rankkarit ovat aina sellaista peliä suhteessa vastustajaan.
Pelaajat tekevät ennen vetojaan hämäyksiä, vaikka varsinaista kikkapussia ei kovin syvältä kaivettaisikaan.
– Se ei ehkä ole niin näyttävää, mutta kyllä niitä hämyjä siellä on, Summanen sanoo.
Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n nettisivujen mukaan MM-kisojen puolivälierissä, välierissä ja pronssiottelussa pelataan kymmenen minuutin jatkoaika niin sanotun äkkikuoleman periaatteella, eli maalin tehnyt joukkue voittaa ottelun välittömästi.
Jos jatkoajalla ei tule maalia, seuraa voittomaalikilpailu. Kolikon heitolla ratkaistaan, kumpi joukkue aloittaa. Kolikon heiton voittanut joukkue saa valita aloittaako voittomaalikilpailun ensimmäisenä vai toisena.
Kummaltakin joukkueelta rankkareihin nimetään viisi pelaajaa. Jos tilanne on tasan kummankin joukkueen viiden yrittäjän jälkeen, rankkarikisa jatkuu niin sanotulla tiebreak-järjestelmällä yksi pari kerrallaan käännetyssä vetojärjestyksessä. IIHF:n nettisivujen mukaan sama tai uudet pelaajat voivat yrittää tiebreak-vaiheessa.
Sellaista pelaajaa, jonka rangaistus ei ole päättynyt ennen jatkoajan loppumista ei voi valita voittomaalikilpailuun.
Loppuottelussa pelataan 20 minuutin jatkoeriä ratkaisuun asti äkkikuoleman periaatteella. Erien välissä on 15 tauko, jolloin jää huolletaan. MM-kultaa ei siis ratkaista voittomaalikilpailussa.
Kaikki jatkoajat kiekkoillaan kolme vastaan kolme -järjestelmällä.
