Itämeri on hautapaikkana 50 000 tonnille kemiallisia aseita. Ne huomioitiin jo Nord Streamin rakentamisvaiheessa, kertoo Helsingin yliopiston professori Paula Vanninen.
Nord Stream -kaasuputkien vuotokohtien lähellä Bornholmin syvänteessä on paikka, jonne on toisen maailmansodan jälkeen upotettu 50 000 tonnia kemiallisia aseita.
Bornholmin syvänne on yksi keskeisistä kemiallisten aseiden upotuspaikoista. Lisäksi esimerkiksi Tanskan ja Norjan välissä olevalle Skagerrakin alueelle on upotettu arviolta jopa 170 000 tonnia kemiallisia aseita.
Toisen maailmansodan jälkeen liittoutuneet ottivat Saksalta haltuunsa sotamateriaalia, josta suurin osa oli myrkyllisin kemikaalein ladattuja lentokonepommeja ja tykistökranaatteja. Ne päätettiin hävittää mereen, koska sitä pidettiin nopeana ja helppona tapana päästä niistä eroon.
Kemiallisia aseita hävitetään nykyään siihen tarkoitetuissa tuhoamislaitoksissa, mutta toisen maailmansodan aikaan teknologiaa siihen ei ollut vielä kehitetty.
– Poissa silmistä, poissa mielestä, toteaa Paula Vanninen, joka työskentelee professorina Helsingin yliopiston alaisessa Kemiallisen aseen kieltosopimuksen instituutissa Verifinissä.
Itämereen upotetut asetynnyrit sisälsivät muun muassa sinappikaasua, adamsiittia, arseeniöljyä ja clarkia. Niitä käytettiin pommeissa ja kranaateissa niiden aiheuttamien iho- ja hengitysärsytyksen takia.
Upotetut tynnyrit ovat vähitellen alkaneet vuotaa kulumisen takia. Vuotaneita kemikaaleja on löydetty merenpohjan maa-aineksesta sekä vedestä.
Aseita ei ole nostettu merenpohjasta, sillä nosto-operaatiota on pidetty liian kalliina.
Kaasuvuotojen vaikutus aseisiin pieni
Tällä hetkellä tiedossa olevat upotuspaikat ovat kuitenkin useiden kilometrien päässä Nord Stream -putkien räjähdyspaikoista, joten vuotojen vaikutus kemiallisiin aseisiin arvioidaan olevan pieni.
Vanninen huomauttaa, että Nord Streamin kaasuputkien reitti suunniteltiin jo rakennusvaiheessa niin, että se kiertää aseiden upotusalueet.
– Käsittääkseni se merenpohja on raivattu aika hyvin puhtaaksi silloin, kun ne putket on sinne laitettu. En usko, että tästä on mitään varsinaista vaaraa tällä hetkellä, Vanninen sanoo.
Asiaan liittyy kuitenkin epävarmuutta. Kaikkia aseita ei upotettu sinne minne piti: upotuksia tehneet kalastajat esimerkiksi upottivat niitä jo matkan varrelle, jotta työ hoituisi nopeammin. Jokaisen tynnyrin tai laatikon sijaintia ei siis tiedetä.
Vannisen mukaan kukaan ei varmuudella tiedä, miten taistelukaasut ja metaani reagoisivat, jos ne päätyisivät kontaktiin toistensa kanssa. Asiantuntijat kuitenkin arvioivat, että reaktio ei aiheuttaisi mittavaa vaaraa.
Meriluonto kärsii kaasuista
Kemialliset aseet haittaavat joka tapauksessa kalojen ja muiden meren pieneliöiden elämää. Kaloista itsestään ei ole löytynyt taistelukaasujen jäämiä, mutta niiden kanta voi heikentyä kaasujen vuoksi.
Nord Stream -kaasuputkista vuotava metaani puolestaan ei juuri liukene veteen, joten sen vaikutus veden laatuun on vähäinen, kertoo Suomen ympäristökeskus. Kaloja, merinisäkkäitä ja lintuja voi kuolla tai paeta alueelta, mutta vaikutus rajautuu hyvin pienelle alueelle. Vesieliöt voivat myös palata alueelle, kun vuodot loppuvat.
Ilmastolle Nord Stream -vuoto voi sen sijaan olla hyvinkin haitallinen: vuodosta on purkautunut metaania enemmän kuin Suomen vuotuiset metaanipäästöt ovat. Metaani on lähes 30 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu, ja se voimistaa huomattavasti ilmastonmuutosta.
Tunnistamattomia droneja Norjan kaasukentillä ja reikiä Nord Stream -putkissa – asiantuntijat varoittavat sabotaasista datakaapeleita vastaan
Merenalaisen kaasuputken pitää vuotaa tyhjäksi ennen kuin se voidaan korjata, sanoo Suomen verkoista vastaava Gasgrid
Saarikon mukaan kaasua Suomeen tuovan kaasuputken turvatoimia on tehostettu Nord Stream -vuotojen vuoksi
Nord Stream -kaasuputkesta saattaa vuotaa mereen hetkessä yhtä paljon metaania kuin viisi miljoonaa suomalaista kuluttaa vuodessa
