Köyhyysrajan alapuolelle on tippunut puolessa vuodessa Kuopion verran kotitalouksia. Myös hyvätuloisilla on aiempaa tiukempaa. Hyväntekeväisyysjärjestöt uskovat, että tiukkoina aikoina apua riittää.
Tänä jouluna apua tarvitsee moni sellainenkin, jolle tilanne on täysin uusi.
Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön Itlan ja Kelan selvityksen (siirryt toiseen palveluun)mukaan viime kevään jälkeen köyhyysrajan alapuolelle on pudonnut runsaat 60 000 uutta kotitaloutta.
Se vastaa noin Kuopion kokoista kaupunkia.
Näissä kotitalouksissa asuu 31 000 lasta.
Kaikkiaan köyhiä kotitalouksia on Suomessa nyt lähes 300 000 eli saman verran kuin Oulussa, Jyväskylässä ja Vantaalla yhteensä.
Lapsiperheiden lisäksi hintojen nousu on köyhdyttänyt erityisesti yksin asuvia. He myös muodostavat valtaosan köyhistä kotitalouksista.
Kokkolan suomalaisen seurakunnan johtavan diakoniatyöntekijän Camilla Honkalan mukaan väestöstä noin kymmenen prosenttia on diakoniatyön tarpeessa.
– Voisimmeko ajatella niin, että jos kymmenestä yksi tarvitsee apua, niin me yhdeksän muuta autamme?
Vähävaraisuus heijastuu lapsen myöhempään elämään
SPR:n sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori Maaret Alaranta on erityisen huolissaan lapsiperheiden köyhyydestä.
Lapsuuden vähävaraisuudella on tutkimusten mukaan merkittäviä vaikutuksia ihmisen myöhempään elämään. Se vaikuttaa opiskelupaikan valintaan, työuraan, terveyteen ja hyvinvointiin.
– Siksi on erittäin huolestuttavaa, että lapsista niin moni joutuu kokemaan tänäkin jouluna puutetta ja köyhyyttä.
Joulu on lapsille tärkeä, ja Alarannasta olisikin hienoa, että jokainen voisi olla erityisesti tänä vuonna tuomassa joulua myös vähävaraisimpien perheiden koteihin.
– Se tunnelma ja muistot mitkä siitä syntyvät, ne me muistamme loppuelämämme.
Auttaminen on kovaa työtä, mutta antaa paljon
Seinäjoen Hopen tiiminvetäjän Marjut Koivumäen mukaan huoli joulusta alkoi näkyä loka-marraskuun taitteessa.
– Silloin huomasi selkeästi sen, kuinka perheet rupesivat miettimään joulua ja miten se tehdään perheelle. Sen jälkeen meille on tullut asiakkaiksi kymmeniä uusia perheitä.
Joulu on myös auttajille kova, kuukausien rutistus. Koivumäellä meneillään on jo kahdestoista vuosi auttamisessa.
– Joka joulukuu päätän, että tämä on viimeinen joulu. Sitten tammikuussa taas ajatukset ovat kirkastuneet. Kyllä perheiden ilo aina kuitenkin palkitsee myös auttajan.
Maaret Alaranta sanoo, että autetuilta tulevat viestit ovat sanoinkuvaamattoman koskettavia.
– Lapset ihastelevat, että jääkaapissa on kerrankin ruokaa tai saadaanko me isompi konvehtirasia tai voiko ostaa sipsejä ja limsaa tällä tällä rahalla? Näistähän se joulu meillä kaikilla muodostuu: että saadaan vähän ekstraa normaaliin arkeen.
Camilla Honkalakin tunnistaa muiden auttamisen hyvät vaikutukset. Parhaassa tapauksessa autetusta tuleekin myöhemmin auttaja.
– On tullut postikortilla, sähköpostilla tai kaupan jonossa henkilökohtaisesti kiitos siitä, että perhe on saanut apua vuosia sitten ja nyt heillä menee hyvin. Nämä tilanteet luovat toivoa ja uskoa siihen, että olemme hyvällä asialla ja oikealla tiellä.
Auttamisen halu kasvaa kovina aikoina
Myös hyvin toimeentulevilla eurot ovat aiempaa tiukemmassa. Kuluttajahinnat olivat lokakuussa 8,3 prosenttia korkeammat kuin viime vuoden lokakuussa.
Riittääkö siis tänäkin jouluna halua auttaa heitä, joilla asiat ovat vieläkin huonommin?
Pitkään hyväntekeväisyystyötä tehneet luottavat ihmisten hyvään tahtoon. Yleensä haastavissa tilanteissa suomalaisten auttamishalu on ollut vahvaa.
– Euromäärät voivat pienentyä, mutta halu auttaa ei katoa mihinkään, sanoo Marjut Koivumäki Hopesta.
Myös Suomen Punaisessa Ristissä tiedetään kokemuksesta, että halu helpottaa toisten ahdinkoa kasvaa vaikeina aikoina.
Keinoja on paljon
Paras tapa auttaa on lahjoittaa rahaa, sanovat hyväntekeväisyysjärjestöt. Ne jakavat potista lahjakortteja esimerkiksi vähävaraisille lapsiperheille ja yksinäisille vanhuksille.
Johtava diakoniatyöntekijä Camilla Honkala Kokkolasta muistuttaa, että Kotimaanavun kautta rahalahjoituksen voi ohjata oman alueen apua tarvitseville. Apu menee perille diakoniatyöntekijöiden välittämänä ihmiseltä ihmiselle.
– Lahjoituksen yhteydessä valikosta voi valita haluamansa kunnan. Raha tulee ensin kyseisen kunnan diakoniarahastoon, josta hankitaan lahjakortit ja jaetaan vähävaraisille kotitalouksille auttajan valitsemassa kunnassa.
Perinteinen Hyvä joulumieli -keräys järjestetään tänä vuonna jo 26. kerran. Keräyksen järjestävät Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti yhteistyössä Ylen kanssa. Vuosien mittaan on pystytty jakamaan lapsiperheille jouluksi yhteensä 337 500 lahjakorttia.
Hyvin toimeentuleva ei välttämättä ymmärrä, miten iso juttu 70 euron ruokalahjakortti voi olla, sanoo Maaret Alaranta.
– Se on näille perheille valtavan iso juttu. Kokemusten ja palautteen perusteella lahjakortit tulevat iloisena yllätyksenä silloin, kun tilanne perheessä on epätoivoinen.
Yksi keino auttaa ovat lahjakeräykset
Esimerkiksi Vaasassa jo vuodesta 2012 lähtien järjestettyyn Joulupussi-keräykseen toivotaan elintarvikkeita niiden pöytään, joilla ei raha itsellä riitä niihin.
Keräyksen ideoineen ja sitä edelleen organisoivan Karin Toivolan mukaan ennätysvuonna 2014 koteihin päätyi keräyksen kautta 1 200 kassia ruokaa.
Erilaisissa joulu- ja toivepuukeräyksissä lapset ja nuoret kirjoittavat oman toiveensa, ne ripustetaan joulupuihin vilkkaille kauppapaikoille, ja jokainen voi halutessaan hankkia sopivan lahjan.
Heidi Helén toi Kokkolassa Hopen keräykseen paketit teini-ikäiselle tytölle ja pojalle. Hän kertoo sen olevan jokajouluinen perinne.
– Minä ajattelen niin, että ehkä pienemmät lapset saavat enemmän paketteja ja siksi ostan lahjat juuri teineille.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23 asti.
