Yhdenvertaisuusvaltuutetun mielestä saamelaiskäräjälaki tulee päivittää – ei pidä lakiin ehdotettuja uudistuksia syrjivinä

Yhdenvertaisuusvaltuutettu näkee, että saamelaiskäräjälaki tulee uudistaa vielä tällä vaalikaudella. Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman kirjoitti keskiviikkona blogissaan (siirryt toiseen palveluun) ajatuksiaan saamelaiskäräjälain uudistamisesta.

Luonnos saamelaiskäräjälain uudistamiseksi on ollut valmis jo yli vuoden, mutta se ei ole vieläkään edennyt eduskuntaan.

Stenman pitää saamelaiskäräjälain uudistamiseksi ehdotettua luonnosta pääpiirteissään kannatettavana. Stenman käsittelee aihetta blogissaan syrjinnän näkökulmasta.

– On tiedossa, että saamelaiskäräjälakiin sellaisena, kuin se nyt on, liittyy selkeästi yhdenvertaisuusongelmia ja ihmisoikeus- ja perusoikeusongelmia. Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa on kirjaus siitä, että käräjälaki uudistettaisiin.

Hallituskauden ollessa lopuillaan Stenman halusi nostaa esille asian kiireellisyyden ja merkityksellisyyden.

– Meillä on olemassa ihan hyvä esitys, joka oli lausunnoilla ja antaa hyvän pohjan sille, että voitaisiin viedä tätä esitystä eteenpäin. Nyt tarvitaan vain sitä, että hallituspuolueet yhdessä vielä käyvät tämän läpi.

Stenman: lapinverokriteerin poistaminen ei ole syrjivää

Stenmanin mukaan saamelaiskäräjälaki tulisi uudistaa alkuperäiskansan oikeuksia kunnioittavalla tavalla. Lakiluonnoksessa on otettu huomioon YK:n rotusyrjintäkomitean ratkaisu saamelaisten vaaliluetteloasiasta ja korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut valituksiin, joita saamelaiskäräjien vaaliluettelon ulkopuolelle jääneet ovat tehneet.

– Niissä, kuten ihmisoikeuskomitean ratkaisuissakin, korostettiin vahvasti sitä, että laki tulee uudistaa siten, että se toteuttaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja oikeutta määritellä ne kriteerit siitä, kuka pääsee vaaliluetteloon, niin että ne aidosti perustuvat saamelaisuuteen, sanoo yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu toteaa blogissaan, että lakiluonnokseen ja erityisesti sen vaaliluetteloon merkitsemistä koskevaan sääntelyyn liittyen on esitetty väitteitä syrjinnästä.

Stenmanin mielestä lain uudistamiseksi esitetyt muutokset esimerkiksi lapinverokriteerin poistamisen osalta eivät ole syrjiviä. Kriteerillä tarkoitetaan määritelmää, jonka mukaan saamelaisena voidaan pitää sellaisen henkilön jälkeläistä, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa.

– Lapinverokriteeri on osoittautunut historian tutkimuksen kautta sellaiseksi, että se ei yksinään vielä anna kovinkaan selkeitä perusteita sille, että henkilöllä olisi saamelaistaustaa. Meillä on henkilöitä, jotka ovat muuttaneet muualta Saamenmaalle ja jotka on merkitty verorekisteriin. Siinä on enemmän kysymys henkilön elinkeinoista eikä etnisyydestä tai kielestä.

Stenman muistuttaa saamelaiskäräjälain uudistamisen taustalla olevasta saamelaisiin kohdistuneesta suomalaistamispolitiikasta.

– Nämä vaikutukset näkyvät edelleen, ja nyt olisi tärkeää päästä eteenpäin. Totuus- ja sovintokomissio on yksi elementti tässä, mutta myös saamelaiskäräjälainsäädäntö.

Lue myös:

Totuus- ja sovintokomission työ jatkuu: Saamelaiskäräjät valitsi viimein kaksi uutta komissaaria eronneiden tilalle