Kisassa ilmastoherruudesta eletään ratkaisevia hetkiä. Yhdysvallat aikoo jakaa jättimäisiä tukia yrityksilleen tammikuusta lähtien. EU pitää jättipakettia epäreiluna ja suunnittelee vastatoimia.
Buy American, osta amerikkalaista. Se on tammikuussa alkavan Yhdysvaltojen presidentti Joe Bidenin yli 400 miljardin euron tukipaketin läpiluotaava idea.
Biden suunnittelee teollista vallankumousta, ja se pelottaa Euroopassa. Paketti on jättimäinen.
Kannustamalla yrityksiä ilmastoinvestointeihin ja tukemalla kotitalouksien irtautumista fossiilisista polttoaineista Yhdysvaltojen demokraattipuolue haluaa niksauttaa taloutta ilmastokestävämpään suuntaan.
Tarkoitus on vähentää Yhdysvaltojen hiilipäästöjä 40 prosenttia tulevien seitsemän vuoden aikana.
USA nappaa herruuden sähköautoissa
Eurooppalaiset yritykset uhkaavat jäädä sivustakatsojiksi.
Bidenin tukipaketissa esimerkiksi yhdysvaltalaiset sähköautojen ostajat saavat 7 500 dollarin veronalennuksen – kunhan auto on amerikkalaista alkuperää.
Akkujen, varaosien ja aurinkovoimaloiden tuottajat alkavat saada valtavia tukia ”vihreisiin” investointeihin Yhdysvaltojen maaperällä. Eikä siinä kaikki, myös tietyn osan raaka-aineista pitää tulla Yhdysvalloista tai sen vapaakauppakumppaneilta.
Tämä voi houkutella eurooppalaista teollisuutta investoimaan Euroopan sijaan Yhdysvaltoihin.
Esimerkiksi saksalainen autotehdas Volkswagen ja ruotsalainen akkujen valmistaja Northvolt ovat jo lykänneet investointejaan (siirryt toiseen palveluun) Euroopassa ja katsovat nyt Yhdysvaltojen puoleen. Runsaskätisten tukien lisäksi energia on siellä halvempaa. Samaan suuntaan aikoo Mercedes-Benz.
Pääkohde on Kiina
Yhdysvaltojen motiivi on tehdä taloudesta kestävämpi, tehokkaampi ja amerikkalaisempi.
Ennen kaikkea sikäläinen hallinto haluaa lyödä kampoihin suurimmalle kilpailijalle Kiinalle, mutta nyt Biden uudistaa taloutta myös eurooppalaisten kumppanien kustannuksella.
– Nämä [Yhdysvaltojen] valinnat hajoittavat länttä, Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi torstaina (siirryt toiseen palveluun) vieraillessaan Bidenin luona Washingtonissa.
EU on yrittänyt taivutella Yhdysvaltoja tulemaan vastaan koko syksyn ajan. Vapaakauppakumppaneilleen Meksikolle ja Kanadalle Yhdysvallat on jo myöntänyt poikkeuksen. Ostajat saavat niiden tuotteista veroalennuksia.
Atlantin yli on neuvoteltu tiiviisti elokuusta asti eri kokoonpanoissa. Takaraja on tulossa vastaan.
EU aikoo ryhtyä kehittelemään vastatoimia, jos maanantaihin mennessä ei saada ratkaisua. Tuolloin kokoontuu osapuolten välinen korkean tason kauppa- ja teknologianeuvosto.
Kauppasodan mahdollisuus nousee yhä useammin puheissa esiin. EU-komissio on pessimistinen. Saksalaisen Handelsblatt-talouslehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) neuvottelut ovat umpikujassa.
Esimerkiksi Saksan talousministeri Robert Habeck vaatii ”jykevää vastausta” EU:lta. Hänen ranskalainen kollegansa Bruno Le Maire puhuu ”vastaiskusta”, ja vaatii EU:ta viemään asian Maailman kauppajärjestön WTO:n käsittelyyn.
Ranska ajaa avoimesti sitä, että EU nokittaisi ja alkaisi kilpailla omalla Osta eurooppalaista -ohjelmalla.
Myös Saksassa ilmapiiri on lämmennyt eurooppalaisen teollisuuden tukemiselle Venäjän hyökkäyssodan jälkeen, arvioi saksalainen ekonomisti Philippa Sigl-Glöckner Ylen haastattelussa alkuviikosta.
– Yhdysvaltojen paketti on todella iso osoittaessaan teollisuudelle, että hei, me todella haluamme vihreää siirtymää. Siirtymä ei tapahdu vain yksityisellä rahalla Euroopassakaan, ja siksi tarvitsemme samantyyppisen ohjelman, Saksan demarihallitusta lähellä oleva Sigl-Glöckner sanoo.
Hänen mukaansa Saksassa tiedetään hyvin, että kaikki teollisuus ei säily tulevaisuudessa. Muutos tulee väistämättä.
– Jos halutaan rakentaa uusia teollisuudenaloja, sitä pitää tukea alusta asti, koska näin saadaan mittakaavaetua. Eli jos halutaan vaikkapa vetytuotantoa, sitä kannattaa ehkä auttaa liikkeelle, Sigl-Glöckner sanoo.
Suomalaiset huolissaan
Käytännössä Yhdysvallat rikkoo kahta kansainvälisen kaupan WTO-sääntöä. Ensinnäkään kotimaisille tavaroille ei saisi antaa etusijaa tuontitavaroihin nähden.
Toiseksi yhdelle maalle myönnetyt kauppaedut olisi myönnettävä myös muille maille. Nyt suosittaisiin Kanadaa ja Meksikoa, mutta ei EU:ta.
Yhdysvaltojen uudessa laissa on useita kokonaisuuksia, lakeja ja tukijärjestelyjä. Yhteistä niille on juuri kotimaisuusvaatimus.
– Saat isomman tuen tai alennuksen, jos tuotteen teräs tai rauta on tuotettu USA:ssa tai kaikki input on amerikkalaista alkuperää, eräs neuvottelija kuvailee.
Taloustieteilijät ja diplomaatit ovat huolestuneita.
Esimerkiksi elinkeinoelämän mielestä tukikilpailu olisi vahingollista pienille maille kuten Suomelle.
– Ajatus, että ostetaan eurooppalaista, voi sitten kääntyä käytännössä niin, että ostetaan ranskalaista tai ostetaan saksalaista, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n pääekonomisti Penna Urrila sanoo.
Jos maailmankaupan osapuolet alkavat nokittaa toisiaan tukiaiskierteellä ja sulkevat toisiaan pois markkinoiltaan, kansainvälinen kauppa tietenkin vähenee. Siitä olisi Suomellekin suurta haittaa.
– Tämä [Yhdysvaltain ilmastolaki] vaatii EU:lta selkeän vastauksen, mutta kierre, jossa oman tuotannon suojeleminen yleistyy, on kyllä Suomen kannalta valitettavaa, Urrila sanoo.
Jos yritykset intoutuvat uuden lain myötä investoimaan Yhdysvaltoihin, se raha on pois Euroopan-tuotannosta.
Neuvottelijoita huolettaa maanosan taloudellinen ja teollinen tulevaisuus: miten se kehittyy investointiympäristönä ja kriittisten teknologioiden alalla protektionismin lisääntyessä.
Valtiontuilla on nimittäin taipumus kasvaa, kun tukiaiskierre alkaa.
– Tämä on suurin kiista EU:n ja Yhdysvaltojen välillä Trumpin jälkeen, eräs virkamies kuvaa.
EU:n hankaluutena on sekin, että neuvotteluissa pitää tehdä kompromissi 27 maan välillä. Jäsenmaista käytännössä vain Saksalla on varaa yhtä suuriin tukiin.
Se aikookin tukea energiasiirtymää tulevina neljänä vuotena 200 miljardilla eurolla, mutta kotimaisuusvaatimus ei ole yhtä tiukka kuin Yhdysvalloissa.
Kauppakiista tulee hankalaan saumaan, sillä länsimaat yrittävät samalla pitää rivit suorina tuessa Ukrainalle.
Venäjän-vastaiset pakotteet ovat vahingoittaneet Eurooppaa enemmän kuin Yhdysvaltoja. Energian hinnat ovat nousseet Euroopassa paljon korkeammiksi kuin Yhdysvalloissa – joka tekee tuottoisaa bisnestä tuodessaan nesteytettyä maakaasua Eurooppaan.
Herättääkö maailman blokkiutuminen ajatuksia? Voit keskustella tässä alla lauantai-iltaan klo 23:een asti.
Aiheesta lisää:
Saksassa pelätään, että teollisuus pakenee maasta
EU ja Yhdysvallat palasivat kauppaneuvottelupöytään viiden vuoden jälkeen viime vuonna
