Ylen haastatteleman sotilasasiantuntijan mukaan on myös mahdollista, että kyseessä on käyttäjiltään karkuun päässyt viestiväline tai tutkimuslaite.
Ilmapalloja käytettiin vakoiluun jo Yhdysvaltain sisällissodassa (siirryt toiseen palveluun) 160 vuotta sitten. Käyttäisikö teknologian suurvalta Kiina ilmapalloa Yhdysvaltain vakoilemiseen?
Ja miksi pallo lentää Yhdysvalloissa juuri nyt?
Kysymyksiä on risteillyt sen jälkeen kun Yhdysvaltain puolustusministeriö kertoi (siirryt toiseen palveluun), että se on seurannut jo useita päiviä kiinalaisen ilmapallon liikkeitä Yhdysvaltain yllä. Puolustusministeriön mukaan (siirryt toiseen palveluun) pallon reitti kulkee arkaluonteisten kohteiden yli.
Kiina myönsi perjantai-iltana, että pallo on kiinalainen. Kiinan mukaan kyse on lähinnä säähavaintoihin tarkoitetusta pallosta, joka ajautui Yhdysvaltain ilmatilaan vahingossa.
Palloja on havaittu Yhdysvalloissa aiemminkin, myös edellisen hallinnon aikana.
Sotilasasiantuntija sanoo Ylelle, että tiedustelun kannalta ilmapallon käyttö ei ole kovin tehokasta.
– Pallon lentoa voidaan seurata ja ilmatieteilijät voivat ennustaa sen reittiä. Näin toimista, jotka halutaan salata, voidaan pitäytyä silloin kun epäilty vakoilulaite on alueella, majuri evp Marko Eklund sanoo sähköpostitse.
Kiinan ja Yhdysvaltain suhteiden kannalta tapaus tulee erikoiseen aikaan, sanoo Ylelle Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja Mikael Wigell. Vaikka maiden välit ovat kiristyneet, Wigellin mukaan Kiina on pikemminkin antanut viime aikoina merkkejä, että se pyrkisi liennytykseen.
Yle pyysi asiantuntijoilta vastauksia keskeisiin kysymyksiin tapauksesta.
1. Miten hyödyllinen ilmapallo on tietojen keräämiseen maassa olevista kohteista? Eikö satelliitti näe samat asiat?
Marko Eklund: Kuvaukseen tuollaisen käyttäminen ei ole tarkoituksenmukaista. Pallo on hidas ja liikkuu tuulten mukana, joten kohdealueen valinta on sitä vaikeampaa, mitä kauempaa pallo lasketaan liikkeelle.
Pallon osuminen halutulle kohteelle on täysin sattumasta kiinni ja voisi tapahtua pimeällä tai pilvisellä säällä.
2. Millaista tietoa pallo voisi kerätä?
Marko Eklund: Laajakaistavastaanottimilla varustettu pallo voisi soveltua jonkinlaiseen signaaliympäristön kartoitukseen. Saatu informaatio lähetettäisiin kotiin satelliitin kautta.
3. Yhdysvaltain mukaan ilmapallossa käytetty tekniikka ei ole millään tavalla erikoista. Miltä arvio vaikuttaa?
Marko Eklund: Mitään omaa suorituskykyä paljastavaa sofistikoitunutta teknologiaa pallossa ei kannata lähettää, koska sen menettäminen on varmaa ja sen joutuminen vastapuolen käsiin on hyvin mahdollista.
4. Mistä pallo on voitu lähettää matkaan?
Marko Eklund: En tiedä reittiä, mutta mantereelta tai valtamerellä olevalta alukselta.
On myös mahdollista, että kyseessä on vaijeristaan irti päässyt pallo. Tällaisia käytetään esimerkiksi nostamaan antenneja ja muita laitteistoja taivaalle.
Ehjän pallon kantamaa on mahdotonta määrittää. Parikymmentä vuotta sitten Kanadassa karkasi säähavaintopallo, jota kanadalaiset yrittivät ampua alas siinä onnistumatta. Pallo lensi ammuttunakin yli 6 000 kilometriä ja putosi melkein parin viikon lennon jälkeen Suomeen, Ahvenanmaalle.
5. Mitä muita syitä Kiinalla olisi käyttää tällaista palloa kuin tiedon kerääminen?
Marko Eklund: Pallon lennot yleisesti voivat liittyä rauhanomaisiin tieteellisiin kokeisiin, tiedusteluun tai tieteellisten kokeiden varjolla tehtyyn tiedusteluun.
Pallolla voidaan myös testata vastapuolen ilmapuolustuksen suorituskykyä ja reagointia. Kun tiedetään, miltä etäisyydeltä omat järjestelmät kohteen havaitsevat, katsotaan, mitä vastapuolella tapahtuu.
Kiinan ja Yhdysvaltain tapauksessa tällainen tarkka seuranta ei kuitenkaan ole pitkän välimatkan takia mahdollista.
Joissain tapauksissa voisi olla mahdollista, että pallolla testataan vastapuolen reaktioita yleisesti.
6. Yhdysvallat sanoo, että se ei ammu palloa alas, koska ihmisille voisi aiheutua siitä vaaraa. Voiko ampumisesta pidättäytymiseen olla muita syitä?
Marko Eklund: Yleisellä tasolla säähavaintopallojen kaltaiset pallot ovat vaikeita maaleja ilmapuolustukselle. Niitä voi olla vaikea havaita ja tunnistaa tutkilla.
Alas ampuminen on vaikeaa, koska pallo on veltohko säkki, johon esimerkiksi lentokonetykin osumat ovat kuin neulanpistoja. Pallon lentokorkeus voi myös olla niin suuri, ettei nykyaikaisella hävittäjällä päästä niin ylös. Myöskään ohjukset tutkajärjestelmineen eivät ole optimoituja tuollaisiin maaleihin.
7. Yhdysvaltain ulkoministerin Anthony Blinken lykkää jupakan takia Kiinan-matkaansa. Miksi Kiina olisi lähettänyt vakoilupallon juuri vierailun alla?
Mikael Wigell: On hieman vaikea käsittää, miksi juuri nyt. Kiina on viime aikoina signaloinut, että se haluaisi liennytystä suhteisiin Yhdysvaltain kanssa. Se on madaltanut retoriikkaansa ja yrittänyt päästä keskusteluyhteyteen.
Yhdysvaltain ja Kiinan suhteet ovat olleet huonot jo jonkin aikaa. Yhdysvallat on ottanut käyttöön kovia korkean teknologian vientirajoituksia, joista Kiina kärsii. Kiina ei ole reagoinut koviin pakotteisiin vaan on lähettänyt signaaleja, että voisi keskustella.
Siinä ei sinänsä ole mitään uutta, että suurvallat vakoilevat toisiaan koko ajan.
Voit keskustella aiheesta 4.2. kello 23:een saakka.
