Ruotsin radion toimittaja kysyi, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi, että Suomi ja Ruotsi ovat täyttäneet jäsenyysvaatimukset, mitä erityistä USAn ulkoministeriö ja kongressi ovat tehneet nopeuttaakseen ratifiointiprosessia Turkissa?
Blinken painotti, että kyse ei ole kahdenvälisestä projektista, mutta koko maamme johto on antanut vahvimman mahdollisen tukensa jäsenyyksille.
Turkin maaperällä on enemmän terroristi-iskuja kuin muiden maiden, siksi heidän huolensakin ovat hieman muista poikkeavia.
Ylen kirjeenvaihtaja Iida Tikka kysyi, miksei USA ota aktiivisempaa roolia Unkarin ja Turkin ratifioinnin nopeuttamiseksi?
Blinken toisti, että on hyvä huomioida, ettei ratifiointiprosessi ole koskaan ollut yhtä nopea. Prosessissa Turkki on nostanut esiin huolia, jotka viittaavat suoraan Suomeen ja Ruotsiin ja niihin on vastattu.
Hän jatkoi, että uskoo prosessin etenevän sujuvasti ja molempien olevan aivan pian Naton jäseniä.
Ruotsin ulkoministeri Tobias Billström sanoi, että Ruotsi on sitoutunut Nato-yhteistyöhön, sanoen sen olevan hallituksen ykkösprioriteetti.
– Olemme kohdanneet suurimmat haasteet modernissa ajassa, meidän ainoa vaihtoehtomme on vahva pohjois-atlanttinen yhteistyö.
– Se, että olemme täällä Suomen kanssa tänään yhtäaikaa, osoittaa sen, että olemme tässä yhdessä.
Haavisto kertoi vierailleensa Ruotsin ulkoministerin kanssa Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa muutama viikko sitten. He olivat panneet merkille erityisesti tuhon, joka oli aiheutettu maan energiaverkoille.
Haavisto korosti, että kaikenlainen humanitaarinen apu on nyt tarpeen Ukrainassa sotilaallisen avun ohella.
– Suomi avustaa Ukrainaa niin pitkään kuin tarpeellista ja on sitoutunut maan jälleenrakennustyöhön.
Venäjäpakotteista ei hänen mukaansa luovuta, päinvastoin niitä kasvatetaan kunnes tilanne on muuttunut.
– Venäjän teot Ukrainassa loukkaavat kansainvälisiä lakeja ja täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön, hän korosti.
Pekka Haavisto kiitti molempia ministereitä hyvistä keskusteluista. Kahdenvälisissä keskusteluissa Blinkenin kanssa oli keskusteltu puolustusyhteistyön syventämisestä, Nato-jäsenyytemme etenemisestä, Euroopan turvallisuustilanteesta ja Venäjän hyökkäyssodan seurauksista.
– Olemme kiitollisia USA:lle saamastamme tuesta Nato-hakuprosessin aikana sekä nopeasta ratifiointiprosessista useimmissa Nato-maissa.
Bukarestissa keskustelimme Ruotsin kanssa Unkarin ja Turkin huolista, joiden ratifiointia yhä odotamme.
– Suhtaudumme kaikkien maiden turvallisuushuoliin vakavasti. Nato-jäsenyydelle on erittäin suuri kansan kannatus Suomessa.
Blinken totesi, että Afganistanin, Kosovon, Irakin ja Libyan rauhanturvaoperaatioissa Suomi ja Ruotsi ovat osoittaneet sotilaallisen kyvykkyytensä. Molemmilla mailla on sotilaallisen vahvuutensa ohella arvopohja, joka kunnioittaa samoja arvoja kuin Naton: demokratiaa ja ihmisoikeuksia.
Blinken sanoi uskovansa, että maat toivotetaan tervetulleeksi Natoon pian.
– Niin pitkään kun neuvotteluprosessi jatkuu USA tukee täysin Suomea ja Ruotsia.
Putin on Blinkenin mukaan jo epäonnistunut monessa asiassa Ukrainan sodan suhteen, hän uskoi voivansa myös heikentää Natoa, minkä Suomen ja Ruotsin jäsenyyspyrkimykset osoittavat harhaksi.
– Hän on tehnyt itse asiassa tehnyt Natosta entistä voimakkaamman.
– Suomalaiset ja ruotsalaiset ovat antaneet turvapaikan kymmenille tuhansille ukrainalaisille, maat ovat julkaiseet massiivisia apupaketteja Ukrainalle, ja noudattaneet tiukasti Venäjä-pakotteita.
Blinken sanoi, että ulkoministerit tapaavat nyt toista kertaa kahden viikon sisällä. Kolmenväliset neuvottelut ovat sujuneet hyvin. Edellinen tapaaminen oli Romaniassa Bukarestin Nato-kokouksessa.
– Venäjä yrittää käyttää talvea hyväkseen. Venäjä on tuhonnut kolmanneksen Ukrainan energiaverkoista. Tapaamisemme aikana kaksi viikkoa sitten 14-vuotiaalle lapselle oltiin Kiovassa tekemässä avosydänleikkausta, kun Venäjän ohjus osui sairaalaan, ja lääkärit suorittavat leikkauksen loppuun puhelintensa valon avulla. Tätä on Venäjän käymä sota haavoittuvimpia siviilejä vastaan, Blinken sanoi.
Seuraavaksi siirryttiin toimittajien kysymyksiin.
ABC-kanavan toimittaja kysyi, miten pitkään Turkin päätöstä on varaa odottaa?
Blinken vastasi, että Turkin vitkasteluista huolimatta, yksikään aiempi ratifiontiprosessi ei ole ollut nopeampi. Hän korosti uskovansa, että sekä Suomi että Ruotsi voidaan aivan pian kutsua Naton jäseniksi.
– Mikään maa ei väitä, etteivätkö ne olisi sopivia jäseniksi. Turkki on nostanut esiin omia turvallisuushuoliaan, joihin on vastattu. Olen vakuuttunut, että jäsenyysasia etenee pian.
Haavisto korosti, että samaan aikaan Suomi on käynyt kahdenvälisiä neuvotteluja Turkin kanssa, vasta eilen Suomen puolustusministeri Antti Kaikkonen vieraili Ankarassa.
– Toki se mitä, yhä odotamme, on päivämäärä, jona Turkin parlamentti kokoontuu ratifioimaan Suomen jäsenyyden, hän sanoi.
Haavisto sanoi, että Unkari oli Bukarestissa ilmoittanut olevansa valmis ratifiointiin helmikuussa, ja toivovansa, että Turkin ratifiointi noudattelisi samaa aikataulua, eikä olisi riippuvainen maassa edessä olevista vaaleista.
