Yhdys­valtalais­asiantuntija arvioi Suomen ja Ruotsin Nato-solmua: ”On vain tietyn verran, mitä voimme tehdä”

Atlantic Councilin Christopher Skaluban mukaan Yhdysvallat eivät voi tehdä enää paljon ajaakseen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä läpi Turkissa.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemus on tyssännyt pahan kerran paikoilleen.

Suurimpana tulppana seisoo tällä hetkellä Turkki, jolla on erityisesti Ruotsin kanssa ongelmansa.

Turkista on jo väläytelty sekä maan presidentin Recep Taayip Erdoganin, että maan ulkoministerin Mevlüt Cavusoglun osalta mahdollisuutta sille, että Suomi voitaisiin ratifioida Naton jäseneksi, mutta Ruotsia ei. Maat ovat tähän asti kulkeneet Nato-matkaansa yhteishakemuksella.

Suomessa poliittiset päättäjät eivät ole vielä lähteneet hylkäämään Ruotsia, vaikka ulkoministeri Pekka Haavisto tätä mahdollisuutta ehtikin ohimennen väläyttää.

Tästä huolimatta mahdollisuudesta edetä ilman Ruotsia on keskusteltu enenevissä määrin. IS:n teettämän kyselyn perusteella yli puolet suomalaisista olisivat sitä mieltä, ettei Ruotsia kannata jäädä odottelemaan.

Lue lisää: IS-kyselyn enemmistö iski mieli­piteensä pöytään: Suomen ei pitäisi odottaa Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointia

Entä miten tilanne nähdään Yhdysvalloissa? Ilta-Sanomat soitti yhdysvaltalaisen Atlantic Council -ajatushautomon Transatlanttista turvallisuusaloitetta johtavalle Christopher Skaluballe, joka antoi yhdysvaltalaista näkökantaa tilanteeseen.

Yhdysvallat seurasivat Ruotsin, Suomen ja Turkin välistä tilannetta aluksi hieman etäämmältä, mutta nyt myös Washingtonissa on alettu ottamaan hieman aktiivisempaa roolia. Esimerkiksi F-16 hävittäjien myymistä Turkkiin on väläytelty mahdollisena porkkanana, jolloin Turkki voisi myöntyä Ruotsin suhteen.

Skaluba ei kuitenkaan näe, että Yhdysvaltojen kannattaa ottaa yhtään nykyistä suurempaa roolia, koska maa ei välttämättä edes pysty ratkaisemaan tilannetta, vaikka se yrittäisi.

– On vain tietyn verran, mitä Yhdysvallat voi tehdä. Suhde Washingtonin ja Ankaran välillä ei ole parhaalla mahdollisella tolalla tällä hetkellä. Jotkut uskovat, että Yhdysvallat voisi tehdä tilanteesta jopa pahemman, Skaluba sanoo.

– Jos olisi selvä ymmärrys, millä saataisiin Erdogan suostumaan ja Yhdysvallat voisivat sen antaa, yrittäisi maa sitä. Mutta Erdoganin kaltaisen persoonan kanssa työskentelyn ongelma on se, että aina, kun luulee sopimuksen syntyneen, maalitolppa siirtyy jälleen.

Sakluba arvioi, että Yhdysvalloissa pohditaan yhä, mitä mieltä vallitsevasta tilanteesta pitäisi olla, mutta kanta ei ole vielä muuttunut mihinkään suuntaan.

– Mielestäni on selvää, että Washingtonissa ja kaikissa muissa Nato-pääkaupungeissa preferenssi on, että Suomi ja Ruotsi menevät Natoon yhdessä. Käytännöllisyyden ja sen vuoksi, ettei se anna niille, jotka yrittävät pysäyttää tämän, lisää mahdollisuuksia estää sitä. Oli kyseessä sitten Venäjä tai ystävämme Ankarassa.

Skaluba kuitenkin muistuttaa, että noin vuosi sitten, kun Suomi johti Nato-hakemusprosessia, oltiin täällä valmiita menemään liittoutumaan yksin.

– Ei ole niin, että tätä mahdollisuutta ei oltaisi ajateltu. Vaikka on erittäin suositeltavaa, että maat menevät yhdessä, uskon, että on mahdollisuus, jossa jokainen voisi olla tyytyväisiä oikeissa olosuhteissa siihen, että Suomi menee Natoon yksin.

Skaluba perustelee tätä sillä, että Suomelle Natoon liittyminen oli alusta asti selkeämpi kansalliseen turvallisuuteen liittyvä päätös. Hän näkee, että Ruotsissa päätös oli turvallisuuden lisäksi enemmänkin poliittinen ja identiteettiin liittyvä.

Venäjän surkea suoriutuminen Ukrainassa on laskenut turvallisuushuoliin liittyvää kiireellisyydentuntua. Kiire Nato-asioiden etenemisessä ei enää ole niin kova.

Tällä hetkellä odotellaan Turkin kevään vaaleja, mutta jos maan kanta on vielä vaalienkin jälkeen se, ettei Ruotsia voida hyväksyä, uskoo Skaluba, että Ruotsissa ymmärrettäisiin, jos Suomi yrittäisi jatkaa matkaansa yksin. Hän kuitenkin tiedostaa, että lopputulos olisi kaukana siitä, mitä Ruotsissa halutaan.

Natolle tilanne, jossa Ruotsi jää ulkopuolelle ei olisi katastrofaalinen, mutta ei missään nimessä mieluisa. Suomi ja Ruotsi alkoivat tekemään Naton kanssa jo läheisempää yhteistyötä vuodesta 2014 lähtien, ja tämä mitä todennäköisemmin jatkuisi, vaikka Ruotsi olisi ulkopuolella.

– Mielestäni tilanteessa, jossa Suomi olisi sisällä ja Ruotsi ulkona, jatkettaisiin prosessia, jossa ei voitaisi jakaa kaikkea tietoa, mutta voitaisiin jakaa tarpeeksi, jotta voitaisiin asettaa odotuksia sille, miten Nato odottaisi käyttävänsä Ruotsin aluetta kriisissä ja toisin päin.

– Uskon, että Natolla on hyvä ymmärrys siitä, miten he puolustaisivat koko Itämeren aluetta. Mutta ilman Ruotsia joitain operationaalisia rajoituksia eittämättä olisi.

Ruotsin jääminen Naton ulkopuolelle avaa loistavan polun Venäjälle kylvää disinformaatiotaan yhä tehokkaammin. Skaluba kertoo tukholmalaisen kollegansa nähneen jo kohoavaa vastustusta Nato-jäsenyydelle Ruotsissa, mitä todennäköisimmin Venäjän avittamana.

Tilanteessa, jossa Suomi on jo sisällä, mutta Ruotsi ei, kasvaa paine länsinaapurissa.

– Ei ole epäilystäkään, että Venäjän tiedustelu ja disinformaatio-osasto yrittäisi hyödyntää sitä ja kylvää eripuraa eri puolten välille, Skaluba toteaa.

Entä, jos kauhuskenaario Naton ja Venäjän välisestä konfliktista toteutuu ja Ruotsi on yhä liittouman ulkopuolella? Skaluban mukaan tällaisessa tilanteessa Turkki myöntyisi todennäköisesti nopeasti.

– Jos konflikti tapahtuisi Pohjoismaiden–Balttian alueella, nähtäisiin uskomatonta painetta Turkkia kohtaan. Ruotsi on saatava sisään, jotta heidät voidaan ottaa täysin mukaan suunnitteluun.

Tässä tilanteessa Ruotsissa varmasti huolestuttaisi oman maan turvallisuustilanne, kun Nato-jäsenyys ei ole vielä taskussa. Nato joutuisi todennäköisesti pyytämään Ruotsilta lupaa käyttää maan alueita ja Ruotsilla olisi varmasti omat ehtonsa tällaiselle toiminnalle.

Skaluba arvioi, että Yhdysvaltojen ja Britannian aiemmin antamat turvallisuustakuut olisivat todennäköisesti vielä voimassa.

– Vaikka Turkki tällaisessa tilanteessa viivyttelisi, veikkaan, että Ruotsi tuotaisiin mukaan niin pitkälle kuin mahdollista. Kriisin tullen luulen, että yhteistyö olisi pitkälti saumatonta. Natossa on viimeisen vuoden aikana tehty suunnitelmia juuri tällaisen varalle.

Molemmat halutaan sisään, mutta yhdysvaltalaisin silmin tilannetta tarkasteleva Skaluba sanoo haluavansa mahdollisimman paljon maita mukaan mahdollisimman nopeasti.

– Jos poliittinen pattitilanne venyy Ruotsin ja Turkin välillä toiset puoli vuotta tai vuoden, ja mitään ratkaisua ei olisi näkyvissä, siinä kohtaa täytyisi katsoa tosissaan vaihtoehtoa, jossa Suomi on sisällä sen sijaan, että kumpikaan ei ole.