Ylen vaalikysely: Puoluejohtajat kertovat, mihin ensi vaalikaudella panostetaan ja mistä leikataan – vertaile ja tutki puolueiden lupauksia

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Lähivuosina luvassa on vyönkiristyksiä.

Ylen laajassa kyselyssä talouspolitiikasta vaaleihin valmistautuvat puolueet ovat lähes yksimielisiä siitä, että leikkaukset ensi vaalikaudella ovat välttämättömiä. Sen sijaan veronkorotukset jakavat mielipiteitä. Valtiovarainministeriön mukaan molempia keinoja tarvittaisiin, jotta Suomen julkinen talous saataisiin tasapainoon.

Kovista säästöpaineista huolimatta puolueet lisäisivät yksimielisesti rahaa koulutukseen. Yle kertoi puolueiden vastauksista koulutusta koskevaan kysymykseen viime viikolla. Koulutukseen panostamisen lisäksi maanpuolustus ja turvallisuus keräävät mainintoja kohteina, jotka pitäisi jättää leikkausten ulkopuolelle.

Puolueissa halutaan myös edelleen nostaa työllisten määrää Suomessa. Yhtenä keinona työllisyyden parantamiseksi moni puolue olisi valmis puuttumaan ansiosidonnaiseen esimerkiksi porrastamalla sitä, mutta vasemmistopuolueet vastustavat ehdotusta.

Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki puolueet olisivat valmiita helpottamaan työperäistä maahanmuuttoa Suomeen. Perussuomalaiset erottuu ainoana vastustajana myös kun kysytään, tulisiko Suomen pitää kiinni vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteesta.

Alta näet puolueiden vastaukset siihen, millaisena ne näkevät sopeutustarpeen ensi vaalikaudelle, kuinka tavoitteeseen päästäisiin ja mitä jätettäisiin menoleikkausten ulkopuolelle. Yle on lyhentänyt osaa puolueiden vastauksista. Puolueet antoivat vastauksensa 23.1 mennessä.

Muut kysymykset näet selaamalla juttua alaspäin.

Oikeistopuolueet olisivat valmiimpia mittavampiin säästötoimiin.

Vastaukset eivät ole täysin yhteismitallisia, sillä osa puolueista puhuu julkisen talouden vahvistamisesta ja osa suorista sopeutustoimista.

Valtiovarainministeriön joulukuussa julkistaman raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan julkista taloutta pitäisi vahvistaa seuraavan kahden vaalikauden aikana yhteensä yhdeksällä miljardilla eurolla. Heti ensi vaalikaudella tästä pitäisi saada aikaan kuuden miljardin euron toimet.

Työllisyyden ja tuottavuuden parantaminen voivat vahvistaa julkista taloutta. Säästötavoite on kuitenkin niin iso, että valtiovarainministeriön mukaan urakasta ei selvitä ilman suoria sopeutustoimia, eli veronkorotuksia ja menoleikkauksia.

Kokoomus ilmoittaa allekirjoittavansa valtiovarainministeriön esittämän arvion vaadittavien säästöjen suuruusluokasta. Keskusta sanoo pitävänsä valtiovarainministeriön ehdotusta perusteltuna, mutta vaativana. Keskustan mukaan julkista taloutta olisi vahvistettava vaalikauden aikana 4,5-5,5 miljardilla eurolla.

Perussuomalaisten haarukka sopeutustoimille on 2,5 ja 3,5 miljardin euron välillä, mutta puolueen mukaan on mahdollista, että sopeutuksen mittakaava kasvaa 4 miljardiin euroon.

SDP laskee valtiovarainministeriön arviota ripeämmän talouskasvun varaan ja ehdottaa 1-2 miljardin euron suoria sopeutustoimia. Vasemmistoliiton mukaan sopeutuksen mittaluokka voisi olla 3 miljardia euroa.

Vihreät ehdottaa valtiovarainministeriön tahtia hitaampaa sopeuttamista siten, että tavoite julkisen talouden tasapainottamisesta asetetaan vuoteen 2035.

Puolueet jakavat näkemyksen siitä, että niiden kaavailemiin säästötavoitteisiin ei päästä ilman menoleikkauksia. Puolueita pyydettiin myös kertomaan, mihin ne kohdistaisivat leikkauksensa. Moni puolue korosti kertovansa konkreettisista säästökeinoistaan tarkemmin vaaliohjelmien julkistusten yhteydessä.

Puolueista ainoastaan vasemmistoliitto kyseenalaistaa menoleikkausten välttämättömyyden, mutta myös vasemmistoliitossa leikkauksia pidetään todennäköisinä.

– Lienee todennäköistä, että edessä on myös menoleikkauksia, mutta mikään välttämättömyys se ei ole. Valtiontaloutta on mahdollista vahvistaa myös verotuksen epäkohtia korjaamalla sekä jatkamalla panostuksia työllisyyteen ja tuottavuuteen, puheenjohtaja Li Anderssonin vastauksessa kirjoitetaan.

Myös SDP suhtautuu menoleikkauksiin lähtökohtaisesti nihkeästi ja painottaisi veropohjan tiivistämistä. Säästöjä puolue hakisi lisäämällä julkisten hankintojen kilpailua ja karsimalla tilakuluja.

Puheenjohtaja Sanna Marin on maininnut saman esimerkin useasti aiemminkin, kun toimittajat ovat tivanneet SDP:n säästökohteiden perään.

Puolueen mukaan menoleikkauksissa on otettava huomioon myös suhdannetilanne.

– Jos talous kääntyy isoon taantumaan, on huono aika menoleikkauksille, SDP:n vastauksessa varoitellaan.

Oikeistopuolueissa menoleikkauksiin suhtaudutaan odotetusti vähemmän varauksellisesti.

Kokoomuksen mukaan korkomenojen voimakas kasvu ja nykyhallituksen raju velkaantuminen on ajanut julkisen talouden hallitsemattoman velkaantumisen tielle.

– Haluamme sanoa rehellisesti, että taloutta ei voi hoitaa uskottavasti ilman suoria säästöjä. Kokoomus säästäisi esimerkiksi yritystuista, asumistukea uudistamalla ja kohdennetuilla menosäästöillä, kuten olemme vaihtoehtobudjeteissa tuoneet esiin, kokoomuksen Petteri Orpon vastauksessa kirjoitetaan.

Perussuomalaisten leikkaukset kohdistuisivat kehitysapuun, maahanmuuttoon ja ilmastotoimiin. Lisäksi puolue ehdottaa 2–4 prosentin juustohöyläleikkauksia useimmille hallinnonaloille.

Tasaisia juustohöylämallin mukaisia leikkauksia eri hallinnonaloille ehdotetaan myös RKP:n ja kristillisdemokraattien vastauksissa.

Vihreät puolestaan pitää esillä ympäristölle haitallisten yritys- ja verotukien leikkaamista.

Liike Nyt esittää suurimpia menoleikkauksia kehitysapuun, asumistukeen sekä yritystukiin.

Keskustan mukaan julkisen talouden velkaantumista ei voida pysäyttää pelkästään talouskasvulla ja haittaverojen korotuksilla, mutta puolue jättää konkreettiset leikkauskohteet mainitsematta. Keskusta sanoo esittävänsä konkreettiset toimensa sen jälkeen kun valtiovarainministeriön menokartoitus on valmistunut.

Valtion tulojen kasvattaminen veroja korottamalla ei innosta kokoomusta, perussuomalaisia tai RKP:tä. Tätä perustellaan jo valmiiksi korkealla veroasteella sekä kilpailukyvyn turvaamisella.

– Suomen on oltava verotuksellisesti kilpailukykyinen maa investointien ja yritysten houkuttelemiseksi, RKP:n Anna-Maja Henrikssonin vastauksessa kirjoitetaan.

Muissa puolueissa veronkorotukset halutaan pitää työkalupakissa, koska ne vähentävät painetta menoleikkauksille.

Veronkorotuksia kannattavien vastauksissa myös huomautetaan, että kokonaisveroaste on laskenut ja sen ennakoidaan laskevaan edelleen. Joitain veroja voisi siis korottaa ilman, että kokonaisveroaste nousisi. Kokonaisveroasteen laskun syynä on valmiste-, auto- ja ajoneuvoverotulojen pienentyminen.

Vasemmistopuolueet puhuvat verotuksen porsaanreikien tukkimisesta ja veropohjan tilkitsemisestä. Sekä vasemmistoliitto että SDP havittelevat esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden omistajien osinkoverotuen karsimista, mikä kiristäisi osingonsaajien verotusta. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristäminen on ollut myös valtiovarainministeriön toivelistalla (siirryt toiseen palveluun).

Vihreät, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt keräisivät tuloja muun muassa niin kutsutulla sokeriverolla. Kristillisdemokraatit ja Liike Nyt nostaisivat myös alkoholiveroa sekä puuttuisivat työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovapauteen.

Myös kokoomus esittää talouspoliittisessa ohjelmassaan uuden terveysperusteisen veron käyttöönottoa sekä tupakka- ja alkoholiveron kiristämistä siitä huolimatta, että puolue on vastannut verojen korottamiselle kyselyssä ei.

Vihreät kasvattaisi valtion tuloja korottamalla kulutus- ja luonnonvaraveroja.

Yksikään puolue ei esitä palkkaverotuksen kiristämistä.

Puoluekenttä on lähes yksimielinen siitä, että kovista säästötavoitteista huolimatta työn verotusta tulisi keventää tulevalla vaalikaudella.

Vain vasemmistoliitto pitäisi palkkaverotuksen nykytasolla. Puolueen mukaan veronalennusten lupaaminen ei ole vastuullista tilanteessa, jossa taloutta joudutaan sopeuttamaan.

Suurimman vaalilupauksen on lyönyt pöytään kokoomus, joka esittää kaikkien verotuksen tasaista keventämistä miljardilla. Kokoomuksen mukaan työn verotuksen keventäminen vauhdittaisi kasvua ja työllisyyttä ja rahoittaisi siten osittain itse itsensä.

SDP kohdistaisi veronkevennykset pieni- ja keskituloisiin, mutta sitoo ne verotuksen kiristämiseen toisaalla. Puolueen mukaan veronkevennykset ovat mahdollisia, jos samalla nostetaan muun muassa omistamisen verotusta.

Keskusta ehdottaa merkittävää verovähennystä niille, jotka jatkavat töissä alimman eläkeiän saavutettuaan. Puolueen tavoitteena on, että puolet suomalaisista jatkaisi työntekoa alimman eläkeiän jälkeen vuonna 2030. Muutoin isot kevennykset eivät keskustan mukaan ole realismia.

Työperäisen maahanmuuton helpottamista pidetään tärkeänä keinona saada harmaantuvaan ja työvoimapulasta kärsivään Suomeen työntekijöitä. Puolueista ainoana vastahankaan asettuu perussuomalaiset.

Puheenjohtaja Riikka Purra korostaa vastauksessaan, että myöskään perussuomalaiset ei vastusta korkeakoulutettujen asiantuntijoiden muuttoa Suomeen. Sen sijaan puolue vastustaa matalasti koulutettujen tai kouluttamattomien ihmisten muuttoa EU:n ulkopuolelta.

– Matalapalkkamaahanmuutto EU:hun on jo johtanut monin paikoin härskiin palkkojen ja työehtojen poljentaan sekä jopa ihmiskauppaan. Tällainen työperäinen maahanmuutto lisää sosiaalimenoja ja muita kustannuksia eikä ole kokonaisuuden kannalta positiivista, Purra kirjoittaa.

Kokoomuksen Orpon mukaan kansainvälisen rekrytoinnin lisääminen on Suomelle kohtalonkysymys.

– Tarvitsemme lisää työvoimaa. Tällä hetkellä merkittävimpiä talouskasvun esteitä suomalaisissa yrityksissä on työvoimapula, Orpo arvioi.

Suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon yhdistää oikeisto- ja vasemmistopuolueita. Sekä kokoomus että vasemmistoliitto perustelevat kantojaan halulla turvata hyvinvointivaltion tulevaisuus.

Vasemmistoliitto laskisi työperäisen maahanmuuton tulorajoja. SDP korostaa kotouttamis- ja työvoimapalveluiden merkitystä.

Myös keskusta puhuu työperäisestä maahanmuutosta keinona vastata työvoimapulaan. Keskustan mukaan työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä vähintään 15 000 henkilöllä vuodessa.

Suurin osa puolueista yrittäisi lisätä työllisyyttä puuttumalla ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, mutta vasemmistopuolueet eivät lämpene ajatukselle.

SDP:n mukaan sen tavoittelemaan 80 prosentin työllisyysasteeseen on mahdollista päästä ilman ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikentämistä. Vasemmistoliiton mielestä työttömien aseman heikentäminen ei ole järkevää, kun inflaatio laukkaa ja energian hinta ajaa pienituloisia ahtaalle.

Monet puolueista lisäisivät työttömyysturvan kannustavuutta porrastamalla ansiosidonnaista. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi nykyistä korkeampaa ansiosidonnaista työttömyyden alussa ja vastaavasti matalampaa tasoa loppupäässä. Toinen vaihtoehto olisi sitoa ansiosidonnaisen kesto työssäoloaikaan, mitä muun muassa valtiovarainministeriö on esittänyt.

Perussuomalaiset on valmis tarkastelemaan ansiosidonnaisen porrastamista, mutta puolue korostaa haluavansa tehdä tämän ”yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa”.

Vihreät sitoisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston suhdannevaihteluun. Tämä tarkoittaisi lyhyempää ansiosidonnaista silloin, kun suhdannetilanne on hyvä ja vastaavasti pidempää työttömyysturvaa, kun työllistyminen on heikon taloustilanteen takia vaikeaa.

Kokoomus esittää porrastamisen lisäksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston puolittamista 200 päivään. Kokoomuksen mukaan tarkoituksena on tehdä työn vastaanottamisesta taloudellisesti kannattavaa.

Huoli julkisen talouden velkaantumisesta korostuu vastauksissa. Kuluneen vaalikauden aikana velkaa on otettu reippaasti erityisesti koronakriisin ja Ukrainan sodan seurauksena, mutta hallitusta on arvosteltu myös tarpeettoman löysäkätisestä rahan jakamisesta.

Puolueista ainoastaan vasemmistoliitto katsoo, että julkisen talouden velkaantumisen haittoja suurennellaan Suomessa.

– Tietysti velkaantuminen ja korkomenot on tärkeää pitää hallinnassa. Olennaista on tarkastella velkasuhdetta, eli velan määrää suhteessa talouden kokoon sekä Suomen suhteellista asemaa. Velka absoluuttisena lukuna ei ole hyvä mittari eikä kerro julkisen talouden velkakestävyydestä, vasemmistoliiton Li Anderssonin vastauksessa kirjoitetaan.

Puolueissa huolta herättää erityisesti korkomenojen kasvaminen.

Vihreiden mukaan kasvava velka on aidosti haaste, mutta puolueen mielestä valtion velka myös saa julkisessa keskustelussa usein ylikorostuneen aseman, joka jättää muut talouden rakenteelliset ongelmat vähemmälle huomiolle.

Kokoomus korostaa, että talouden kestävyysvajeongelma ei ole uusi, vaan se on ollut tiedossa vuosikymmenien ajan.

– Työikään tulevien ikäluokat ovat pienentyneet, kun samalla huollettavien määrä kasvaa. Matalien korkojen aikana on ryhdytty joissakin osissa yhteiskuntaa ajattelemaan, ettei velalla ole väliä, kokoomuksen Orpo kirjoittaa.

Liike Nytin Harry Harkimon mielestä velkaa Suomessa päinvastoin vähätellään.

– Velkaantuminen on karkaamassa käsistä. Muut Pohjoismaat ovat julkisessa taloudessa aivan eri sarjassa. Meillä verrataan velkatasoa Etelä-Eurooppaan, kun muuhun ei pystytä. Ei se auta meitä tippaakaan, jos meillä on vähemmän velkaa kuin etelässä, Harkimo kirjoittaa.

Suurin osa puolueista on valmiita pitämään kiinni Suomen muita maita kunnianhimoisesta ilmastotavoitteesta. Perussuomalaiset ainoana puolueena vastustaa tavoitetta, mutta myös kristillisdemokraatit empii.

– KD on puolueena sitoutunut edellisen eli Sipilän hallituksen aikana tehtyyn puolueiden yhteiseen tavoitteeseen Suomen hiilineutraaliudesta 2040-luvulla, mutta jo Rinteen hallitus kiristi sen vuoteen 2035, joka saattaa olla nyt muuttuneissa olosuhteissa liian kunnianhimoinen, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah arvioi.

Perussuomalaisten mukaan Suomi ei hyödy keskeisiä kilpailijamaita kireämmästä ilmastopolitiikasta, vaan se lisää teollisuuden, yritysten ja kotitalouksien kustannuksia tuntuvasti.

Kokoomuksen mukaan niin päätöksentekijät kuin yrityksetkin ovat jo sitoutuneet omissa investoinneissaan ja tavoitteissaan Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen.

– Elinkeinoelämä ja suomalaiset yritykset näkevät energiamurroksen sekä puhtaan energian mahdollisuutena nostaa talouskasvua ja kasvattaa suomalaisten elintasoa vähentäen samalla päästöjä, Orpo kirjoittaa.

Myös moni muu puolue korostaa mahdollisuuksia, joita ilmastonmuutoksen torjunta tuo elinkeinoelämälle.

Mistä kasvua Suomeen?

Puolueissa toivotaan, että talouskasvu ja työllisyyden paraneminen hoitaisi osan julkisen talouden ongelmista, jolloin tarve poliittisesti vaikeille leikkauksille ja veronkorotuksille olisi vähäisempi.

Kasvun tukemisessa monet puolueet satsaisivat koulutukseen ja tutkimukseen. Jo aiemmin kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet nostamaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Alta näet puolueiden vastaukset siihen, mikä on niiden mielestä keskeisin keino tukea kasvua Suomessa ensi vaalikaudella:

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 31. tammikuuta asti.