Karjalan valli -ryhmä on etsinyt sotavainajia Karjalankannaksella. Kolme ryhmän jäsentä on nyt paossa Venäjän liikekannallepanoa ulkomailla.
Venäjän Ukrainassa aloittama sota vaikeuttaa myös sotavainajien etsintää itärajan taakse jääneillä talvi- ja jatkosodan taistelukentillä.
– Se vaikuttaa tosi paljon, koska sotavainajien etsintätyö Venäjällä on nyt liian politisoitua, kertoo pietarilaisen Karjalan valli -etsintäryhmän johtaja Vjatseslav Skokov.
Pietarilaisista sotahistorian harrastajista koostuva Karjalan valli on oman ilmoituksensa mukaan löytänyt vuosien 1998–2022 välillä 135 suomalaista sankarivainajaa pääosin Karjalankannakselta. Neuvostosotilaita ryhmä on löytänyt 443.
Venäjän sota Ukrainassa on nyt kuitenkin käytännössä hajottanut ryhmän, koska sen seitsemästä jäsenestä kolme on paennut liikekannallepanoa ulkomaille. Myös ryhmän johtaja Vjatseslav Skokov hakee Suomesta turvapaikkaa.
Skokov kuitenkin uskoo, että ryhmän Venäjälle jääneet neljä jäsentä pyrkivät jatkamaan kaivauksia keväällä ja kesällä.
– Jos etsijät eivät jatka kaivauksia, sotavainajat jäävät ikuisesti löytämättä ja joutuvat rakennusten ja teiden alle, sorakuoppiin ja niin edelleen, Vjatseslav Skokov sanoo.
Sodan kannattajia etsijöinä
Talvi- ja jatkosotien uhreja on Karjalan valli -ryhmän lisäksi etsinyt useampi muukin venäläinen etsintäpartio.
Karjalan valli -etsintäryhmän johtaja Vjatseslav Skokov kertoo, että usein ryhmien etsijät kannattavat Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Hän hämmästelee sotaa kannattavien etsijöiden näkemystä.
– Se on minusta tosi hullua, koska juuri etsintätyö näyttää sodan uhrit ja sen, miten hirveällä tavalla ihmisiä kuolee sodassa.
Politisoituminen näkyy Skokovin mukaan erityisesti sosiaalisessa mediassa.
– Postauksissa ei ole mitään etsinnöistä, vaan Putinin ja sodan kannatusta. Se raivostuttaa minua.
Politisoituminen jatkunut kauan
Sotavainajien etsinnän valjastaminen ideologiseen käyttöön on Skokovin mukaan jatkunut Venäjällä jo pitkään.
– Meille sanottiin jo kymmenen vuotta sitten, että olette osa nuorison poliittista ja kansallismielistä kasvatusta. Minusta se ei ole meidän tehtävä.
Skokov ihmettelee ajatusta etsijöiden valjastamisesta ideologiseen työhön erityisesti sen vuoksi, että Venäjän valtio itse on tehnyt vain vähän sotavainajien löytämiseksi. Myös sodassa vainajat jätettiin usein taistelukentille.
– Heidät vain paiskattiin granaattikuoppiin ja peiteltiin ohuella hiekkakerroksella.
Myös suomalaiset haluavat jatkaa etsintöjä
Venäläiset etsintäryhmät olivat ennen Venäjän Ukrainaan aloittamaa hyökkäystä apuna suomalaissotilaiden löytämisessä Venäjältä. Esimerkiksi toukokuussa 2019 Lappeenrantaan haudatuista 50 tuntemattomasta sotilaasta suurin osa oli venäläisten etsijöiden löytämiä.
Suomalaiset etsintäryhmät eivät ole päässeet Venäjälle kolmeen vuoteen. Ensiksi syynä olivat koronarajoitukset, ja viime vuonna esteeksi nousi Venäjän aloittama sota Ukrainassa.
Suomalaisia etsintäryhmiä koordinoivan Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen mukaan suomalaiset etsintäryhmät haluaisivat päästä jälleen Venäjälle etsintöihin.
– Meillä on kahdeksan etsintäryhmää eri puolilla Suomea ja varmasti kaikilla on kiinnostusta ja halua lähteä, Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Suominen sanoo.
Yhdistys lähettää suomalaisten etsintäryhmien etsintäsuunnitelmat Venäjän viranomaisille loppukeväästä hyväksyttäväksi. Tämän jälkeen nähdään, salliiko Venäjä enää suomalaisten etsintöjä Venäjällä.
Arviolta 10 000 talvi- ja jatkosodassa menehtynyttä suomalaista sotilasta jäi taistelupaikoille nykyisen Venäjän alueelle. Noilta taistelupaikoilta on vuodesta 1993 lähtien löydetty noin 1 400 suomalaista sankarivainajaa. Heistä noin 400 on tunnistettu.
Kuuntele tästä Karjalan valli -etsintäryhmän johtajan Vjatseslav Skokovin haastattelu.
