Kuitenkin kolmasosa nuorista lukee uutisia harvoin ja törmää uutisiin useimmiten sattumalta sosiaalisessa mediassa, joka voi altistaa heidät väärälle tiedolle.
Yli puolet suomalaisista teineistä käyttää perinteisen median verkko- ja digipalveluita uutislähteenä melko usein Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen tekemä kyselytutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan.
Tutkimuksessa selvitettiin joulukuun 2019 ja tammikuun 2020 aikana 15–19-vuotiaiden nuorten uutiskulutusta osana laajempaa kyselytutkimusta.
Tutkimuksessa havaittiin, että päinvastoin kuin useat kansainväliset tutkimukset ovat havainneet, yli puolet vastanneista nuorista lukevat monta kertaa viikossa. Printtilehtiä ja televisiota seurataan verkko- ja sovelluspohjaisia uutispalveluita vähemmän.
Merkittävää tutkimuksen löydöksissä oli se, että suomalaiset nuoret käyvät lukemassa tarkoituksella uutisia perinteisen median digialustoilta, kun taas kansainvälisissä tutkimuksissa havaittiin nuorten päätyvän sisältöjen pariin sattumalta.
Nuorista pienin ryhmä oli ”kaikkiruokaiset” uutisten kuluttajat, jotka etsivät päivittäin uutisia digiapalveluiden lisäksi myös printtimediasta ja televisiosta.
Tutkimukseen vastanneista nuorista kolmannes lukee uutisia vain kuukausittain ja päätyy sisältöjen pariin sosiaalisen median tai alogritimin suosituksesta.
– Vaikka tutkimus osoittaa, että monet suomalaiset nuoret seuraavat uutisia hyvin, on huolestuttavaa, että lähes kolmasosa vastaajista oli ”uutisminimalisteja”. Nämä eivät seuraa uutisia tarkoituksella juuri mistään perinteisestä mediasta, vaan törmäävät niihin vahingossa sosiaalisessa mediassa, Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Niina Sormanen toteaa tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun).
Tutkijan mukaan perinteisen median ensisijainen seuraaminen on nuorille merkityksellistä oikean tiedon saamisen ja yhteiskuntaan osallistumisen kannalta. Sosiaalisen median aikakaudella nuoret tarvitsevat erityistä ohjausta tarkistetun tiedon pariin, jotta heidän medialukutaitonsa kehittyisi.
– Niillä nuorilla, jotka eivät lue uutisia ja saavat ne sattumalta someverkostojen jakamina tai algoritmien määrääminä, on paljon suurempi riski altistua väärälle tiedolle ja valeuutisille, kun niillä, jotka seuraavat uutisia suoraan perinteisen median digialustoilta.
