Euroopan unionin uusi ilmastosääntelyn kokonaisuus alkaa olla valmis. Polttomoottoriautot jäävät historiaan, tuontituotteista ryhdytään maksamaan hiilitulleja ja meriliikenne alkaa maksaa päästöistään.
EU haluaa vähentää hiilidioksidipäästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Metsien hiilinieluja vaalitaan yhä tarkemmin, liikenteen päästövähennystoimia kiristetään ja uusiutuvien rakentamista vauhditetaan. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva, Mika Ranta / HS, Sami Kero / HS
Jarno Hartikainen HS
Euroopan unioni laittaa ilmastopolitiikassa suuremman vaihteen silmään. Ilmastotavoitteiden kiristämistä koskeva suuri lakikokonaisuus alkaa olla valmis, ja lopputuloksena EU:n kasvihuonekaasupäästöjä ryhdytään vähentämään lähivuosina selvästi aiempaa nopeampaan tahtiin. Tavoitteet kiristyvät kautta linjan ja ulottuvat uusille sektoreille ja ensimmäistä kertaa myös EU:n rajojen ulkopuolelle.
Uusien tavoitteiden mukaan vuonna 2030 EU:n kasvihuonekaasupäästöjen pitäisi olla 55 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990. Vuoden 2021 lopussa tilanne oli se, että päästöt olivat vähentyneet 29 prosenttia. Vuosikymmenen loppuun mennessä päästövähennyksiä pitäisi siis saada aikaan lähes saman verran kuin edellisen runsaan 30 vuoden aikana.
Tavoite on kova, ja vielä joku aika sitten oli epäselvää, millä keinoin tähän ylletään.
Nyt polku päästövähennyksiin alkaa olla selvillä. Viimeisen puolen vuoden aikana EU-jäsenmaat ja Euroopan parlamentti ovat viimeistelleet ison joukon lakiuudistuksia, jotka määrittävät toimenpiteet eri sektoreille. Käytännössä EU:n ilmastosääntelyn jokaista ruuvia kiristetään, ja käyttöön otetaan myös kokonaan uusia työkaluja.
Tavoitteet kiristyvät kaikkialla
EU:n päätavoite on hiilineutraalius eli päästöjen ja nielujen tasapaino vuonna 2050. Vuoden 2030 välitavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 prosenttia vuoden 1990 tasolta. Tavoitetta kiristettiin vuoden 2021 keväällä. Aiempi tavoite oli 40 prosentin päästöjen vähennys.
Syksyn ja talven mittaan viimeistellyillä lakipaketin osilla iso tavoite jaetaan eri sektoreille. Karkeasti päästöt jaetaan kolmeen lohkoon: päästökaupan alaisiin ja ulkopuolisiin sekä maankäyttösektorin päästöihin.
Päästökaupan piiriin kuuluvat energiantuotannon, teollisuuden ja EU:n sisäisen lentoliikenteen päästöt. Näiden alojen päästövähennystavoite on kaikkein kovin: päästöjen pitäisi vähentyä 62 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä, kun aiemmin tavoite oli 43 prosenttia. Päästökauppa on EU-laajuinen mekanismi, joten samat päästövähennystavoitteet koskevat sen piirissä olevia yrityksiä jokaisessa jäsenmaassa.
Päästökaupan ulkopuolelle jäävät muun muassa liikenteen, kiinteistökohtaisen lämmityksen, maatalouden ja jätehuollon päästöt. Myös näitä päästöjä aiotaan vähentää entistä nopeammin: EU-tavoite kiristyy 30 prosentista 40 prosenttiin.
Rikkaimmat jäsenmaat sitoutuvat vähentämään päästöjään enemmän kuin köyhät. Siksi Suomen pitää puolittaa päästökaupan ulkopuoliset päästöt, kun esimerkiksi Romanian ja Bulgarian tavoite on 10 prosentin päästövähennys. Ensimmäistä kertaa kuitenkin kaikki EU-maat tulotasosta riippumatta sitoutuvat päästöjen vähentämiseen.
Samalla kun päästövähennystavoitteet kiristyvät, hiilinieluja vaalitaan entistä tarkemmin. Metsiä ja muita luonnon nieluja halutaan vahvistaa, ja samaan aikaan halutaan vähentää maaperän muokkauksesta aiheutuvia päästöjä niin, että vuonna 2030 maankäyttösektori sitoo ilmakehästä noin sata miljoonaa tonnia enemmän hiilidioksidia kuin tänä päivänä.
Lue lisää: Hiilinielujen romahduksen syy selvisi
Lue lisää: Ohisalo väläyttää mahdollisuutta maksaa maanomistajille hiilinieluista
Lue lisää: Ville Niinistöltä tulossa radikaali ehdotus hiilinieluista: kasvattaisi EU-tavoitetta roimasti, mikä Suomessakin tarkoittaisi isoja muutoksia
Vauhtia liikenteen päästövähennyksiin
Liikenne on ollut EU:n ilmastopolitiikan murheenkryyni: se tuottaa lähes kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä, ja päästöt ovat vain kasvaneet vuodesta 1990. Nyt tämä kehitys aiotaan kääntää.
Tieliikenteessä henkilöautojen päästöstandardeja kiristetään siten, että käytännössä uusia polttomoottoriautoja ei voi tuoda EU:n markkinoille vuoden 2035 jälkeen. Lisäksi Suomessa ankaraa vastustusta herättänyt liikenteen päästökauppa astuu voimaan koko EU:ssa näillä näkymin vuonna 2027. Uuteen liikenteen päästökauppajärjestelmään kuuluu myös rakennusten erillislämmitys.
Myös varustamot alkavat pian maksaa päästöistään. Meriliikenne tulee mukaan EU:n päästökauppaan asteittain vuosina 2024–2026. Päästökaupan piirissä ovat kaikki EU-satamien välisestä liikenteestä syntyvät päästöt ja puolet päästöistä, jotka syntyvät meriliikenteestä EU:n ulkopuolelle. Pienimpiä aluksia ja esimerkiksi kalastusaluksia päästökauppa ei koske. Hiilidioksidipäästöjen lisäksi mukaan lasketaan laivojen metaani- ja typpipäästöt.
EU:n sisäinen lentoliikenne on jo entuudestaan kuulunut päästökauppaan. Vastoin ympäristöjärjestöjen vaatimuksia päästökauppaa ei edelleenkään uloteta EU:n ulkopuoliseen lentoliikenteeseen. Sen sijaan lentoyhtiöiden saamia ilmaisia päästöoikeuksia vähennetään.
Lisäksi lentoyhtiöt joutuvat jatkossa kertomaan toimintansa ilmastovaikutuksista nykyistä tarkemmin ja raportoimaan muutkin kuin hiilidioksidipäästöt. Muun muassa typpi- ja nokipäästöjen ilmastoa lämmittävä vaikutus on nykytiedon mukaan vähintään yhtä suuri kuin hiilidioksidin.
Lue lisää: Suomi teki päästökaupalla jättitilin: Valtion kassaan 511 miljoonaa euroa
Lue lisää: Päästökauppajärjestelmän uudistuksesta ”kunnianhimoinen” sopu
Sääntely ulottuu EU:n rajojen ulkopuolelle
Historiallista tuoreimmissa lakipaketeissa on, että EU:n ilmastosääntely alkaa ulottua myös unionin ulkopuoliseen tuotantoon.
Vuonna 2026 voimaan astuvat hiilitullit laittavat myös EU:n ulkopuolisen teollisuuden maksamaan tuotantonsa päästöistä, jos tuotteita tuodaan Eurooppaan. Alkuvaiheessa tullit koskevat rautaa, terästä, sementtiä, alumiinia, lannoitteita, sähköä ja vetyä. Näiden tuotteiden maahantuojat joutuvat ostamaan tuotannon aiheuttamia päästöjä vastaavan määrän sertifikaatteja, joiden hinta määräytyy EU:n päästökaupassa.
Siirtymävaihe alkaa jo tänä vuonna, kun maahantuojat määrätään raportoimaan tuotteiden päästöt.
EU pyrkii myös hillitsemään eurooppalaisten kuluttajien välillisesti aiheuttamaa metsäkatoa. Muun muassa kahvin, soijan, kaakaon ja puun maahantuojat joutuvat pian todistamaan gps-koordinaatein tuotteiden tarkan alkuperän ja osoittamaan, ettei tuotanto ole aiheuttanut metsäkatoa.
Esitykset EU:n uudeksi ilmastosääntelyksi annettiin vuoden 2021 heinäkuussa, ja nyt kokonaisuus alkaa olla paikallaan.
Neuvotteluita käydään edelleen muun muassa energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian osuutta koskevista tavoitteista, mutta iso kuva on jo selvillä. EU pitää kansainvälisessä ilmastopolitiikassa edelläkävijän roolinsa ja kiristää vauhtiaan kohti hiilineutraaliustavoitetta.
Lue lisää: Hiilinielujen romahdus voi maksaa Suomelle miljardeja euroja jo kolmen vuoden kuluttua
