Finland
This article was added by the user Anna. TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

"Amerikka, täältä tulen” – harvinaiset kuvat ikuistivat Kekkosen matkan Kennedy-tapaamisesta Havaijille

Kekkonen halusi rentoutua pitkän Amerikan matkansa lopuksi Havaijilla. Häntä seurasi reissussa kuuluisa lehtikuvaaja Kalle Kultala.

IS julkaisee kuvat Urho Kekkosen Amerikan matkasta vuodelta 1961 sekä dramaattisista päivistä Havaijilla ulkomaanmatkan lopulla.

Pitkän reissun piti päättyä rentoihin päiviin. Presidentti Urho Kekkonen oli kiertänyt viikkoja Kanadaa ja Yhdysvaltoja lokakuussa 1961. Lopuksi oli säästetty aurinkoloma Mauin saarella Havaijilla.

Presidentin pitkä ulkomaanmatka oli suuri tapaus. Amerikansuomalaiset odottivat häntä. IS 10.10.1961.

Kekkonen oli tavannut amerikansuomalaisia, joille vanhan kotimaan presidentin kanssa juttelu oli iso asia. Tärkein oli kuitenkin Yhdysvaltain tuore presidentti John F. Kennedy.

– Kukaan ei olisi tervetulleempi kuin te, Kennedy tervehti Kekkosta kohteliaasti.

”Kukaan ei ole tervetulleempi kuin te”. John F. Kennedy imarteli vierastaan. Presidentit kättelevät Andrews Air Force -lentotukikohdassa.

Kekkonen ja Kennedy halusivat kumpikin jotain toisiltaan.

Amerikansuomalaiset odottivat innokkaasti Kekkosta. New Yorkissa presidentti Urho Kekkosen vierailua kunnioitettiin Suomen lipuilla.

Kekkonen halusi tunnustusta Suomen puolueettomuudelle. Kennedy halusi estää Suomen liukumisen Neuvostoliiton leiriin.

Kumpikin tietenkin halusi toiselta jotain. Kekkonen halusi tunnustusta Suomen puolueettomuudelle. Kennedy halusi estää Suomen liukumisen Neuvostoliiton leiriin. Berliinin oli juuri noussut muuri. Suurvaltojen suhteet olivat jäiset.

Kekkonen selitti Suomen linjaa kärsivällisesti. Suljettujen ovien takana amerikkalaiset päättäjät ymmärsivät paremmin kuin olisivat voineet julkisesti myöntää.

Urho ja Sylvi Kekkonen sekä Jacqueline ja John F. Kennedy.

Lincolnin muistomerkki. Kekkonen ei tiennyt, että pian hänen isäntänsä John F. Kennedy jakaisi murhatun presidentin synkän kohtalon.

Kekkonen selitti Suomen linjaa kärsivällisesti.

Empire State Buildingin näköalatasanteella.

Urho Kekkonen tapaa suomalaisen, sittemmin amerikkalaistuneen, nyrkkeilijä Gunnar Bärlundin ja hänen vaimonsa.

Sylvi Kekkonen tutustui suomalaiseen keramiikkaan New Yorkissa.

Washingtonin valtakunnallisen lehdistöklubin lounaalla Kekkonen sanoi suoraan:

– Mutta meillä on kokemusta, että jos keskinäinen luottamus Suomen ja Neuvostoliiton kesken jostakin syytä vaurioituu ja epäluuloja ilmenee, meidän on oman etumme vuoksi kavennettava toiminta-alaamme läntisellä suunnalla.

Ei ihme, että Kekkonen oli pienen löhöloman tarpeessa.

Amerikansuomalaisten parissa. Presidentti Kekkonen vierailee Minnesotan Eskossa, jossa on asujaimisto on ollut enimmäkseen suomalaistaustaisia siirtolaisia.

Kekkonen tapasi myös Yhdysvaltain alkuperäisasukkaita vierailulla Minnesotassa Cloquetissa.

Kekkonen halusi Yhdysvaltain tuen Suomen puolueettomuuspolitiikalle.

Kekkoselle esiteltiin Yhdysvaltain asevoimaa. Tässä seurataan taistelunäytöstä Camp Pendletonissa Kaliforniassa marraskuun alussa.

Iloisia hetkiä. Kekkonen tapasi New Yorkissa diplomaattina toimineen poikansa Tanelin perheen.

Ei ihme, että Kekkonen oli pienen löhöloman tarpeessa.

30. lokakuuta Suomen suurlähettiläs Eero A. Wuori tapasi Neuvostoliiton ulkoministerin Andrei Gromykon Moskovassa. Gromyko ojensi nootin, jota perusteltiin YYA-sopimuksella. Neuvostoliitto halusi neuvotella Suomen kanssa Saksan liittotasavallan liittolaisten hyökkäyksen uhasta. Ilmeisesti kyse oli kiristyneestä tilanteesta Berliinissä neuvostoliittolaisten ja läntisten sotilaiden kesken.

Neuvottelut olisivat voineet johtaa neuvostojoukkojen tuloon Suomeen ja lopullista itäblokkiin siirtymistä. Pahempaakin pelättiin.

Urho ja Sylvi saapuvat seurueineen Havaijille. Korkeita vieraita juhlittiin.

Lehtikuvaajat kaukaisen vieraan kimpussa.

Lounas Royal Hawaiian -hotellilla: Ahti Karjalainen ja Kekkonen juhlivat havaijilaiseen tapaan.

Kekkonen oli siinä mielentilassa, ettei hän siinä vaiheessa halunnut antautua keskusteluun.

Kekkonen sai tiedon paraatisaarelleen. Seurueeseen kuulunut diplomaatti Max Jakobson muisteli:

– Kekkonen oli siinä mielentilassa, ettei hän siinä vaiheessa halunnut antautua keskusteluun.

Havaijilla oli myös Suomen suurlähettiläs Richard Seppälä puolisonsa Patrician kanssa.

Patricia Seppälä muisteli myöhemmin Kekkosta rannalla niemen nokassa.

– Siinä hän istui itsekseen ja mietti näitä asioita. Se oli suunnilleen ensimmäinen hetki, kun hän oli yksin. Luulen, että hän oli ollut siellä aika kauan. Meitä hän ei huomannut.

Se oli suunnilleen ensimmäinen hetki, kun hän oli yksin.

Presidentti Kennedy tiedusteli välikäsien kautta Kekkoselta, mitä voisi tehdä Suomea auttaakseen.

– Kiitos, ei mitään, kuului Kekkosen vastaus.

Kekkonen teki ratkaisunsa. Hän jatkaisi Yhdysvalloissa suunnitelmien mukaan. Sen sijaan seurueeseen kuulunut ulkoministeri Ahti Karjalainen palaisi heti Suomeen.

Nykyään suosittu käsitys on, että Kekkonen oli selvillä Kremlin käsikirjoituksesta ja ollut ehkä jopa laatimassa sitä.

Kekkonen valittiin presidentiksi vuonna 1956 äärimmäisen täpärästi. Vuoden 1962 vaaleista odotettiin tiukkoja.

Kekkosta vastassa olivat sosiaalidemokraatit ja kokoomus pienempien porvaripuolueiden tukemina. Ne olivat asettaneet yhteiseksi ehdokkaakseen oikeuskansleri Olavi Hongan.

Suomen Urho Tyynenmeren aalloissa.

Kekkonen teki kylmät tosiasiat selväksi Yhdysvaltain johdolle ja rentoutui sitten.

Mietteissään rannalla. Kuultuaan synkät uutiset Kekkonen ei ollut puhetuulella.

Nykyään suosittu käsitys on, että Kekkonen oli selvillä Kremlin käsikirjoituksesta ja ollut ehkä jopa laatimassa sitä.

Kekkosta tuki hänen oma maalaisliittonsa. Lisäksi valitsijamiesvaalin ratkaisuhetkellä odotettiin tuolloin suuren Skdl:n tukea.

Neuvostoliiton nootti saattaisi kääntää tilanteen Kremlin luottomies Kekkosen eduksi.

On toisiakin tulkintoja. Niiden mukaan Neuvostoliiton viesti oli suunnattu Nato-maille, erityisesti Norjalle ja Tanskalle. Jos Berliinissä leimahtaisi, niitä uhkaisi vaara idästä ja pohjoisesta.

Ehkä Kreml halusi iskeä kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Oikeuskansleri Olavi Honka.

10. marraskuuta Karjalainen ja Gromyko tapasivat Moskovassa. Neljä päivää myöhemmin Kekkonen hajotti Suomen eduskunnan. Hänen mukaansa uudet vaalit todistaisivat, että Suomessa ei ollut Neuvostoliiton ryhmittymää.

Olavi Hongan hermot pettivät. Hän luopui ehdokkuudestaan.

Marraskuun lopussa Kekkonen tapasi Novosibirskissä korkeimman neuvostojohtajan Nikita Hrushtshovin. Uhka väistyi. Kekkonen palasi sankarina.

Vuoden 1962 presidentinvaali ratkesi ennen äänestystä. Kokoomus lähti siihen ”sammutetuin lyhdyin”, ilman ehdokasta. Sdp:n ehdokas Rafael Paasio vain pohjusti nousuaan puolueen johtoon.

Honka-liitto oli historiaa.

Kreml halusi nootilla kenties iskeä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Urho Kekkonen ja Nikita Hrushtshov.

Presidentti Kekkosesta tuli koskematon ja sellaisena hän pysyi seuraavat 20 vuotta.

Presidentti Kekkosesta tuli koskematon ja sellaisena hän pysyi seuraavat 20 vuotta. Vasta vanhuus ja sairaus olivat hänelle voittamattomat vastustajat.

Ainoastaan Kekkonen ja Kreml tiesivät oliko Suomeen kohdistunut uhka todellinen. Tietysti voimme spekuloida.

Jos Kekkonen oli laatinut juonen, hän otti riskin siinä, että oli ratkaisevalla hetkellä maailman toisella puolella Havaijilla. Vuonna 1961 kansainvälinen viestintä mantereiden ja merien yli oli vielä alkeellista. Katkos siinä olisi voinut luhistaa kaiken.

Mutta suuret teatteriohjaajat ottavat aina riskejä. Hätään joutunut Suomen kansa heräsi siihen, että ainoa mies, joka sen voisi pelastaa, oli poissa. Se odotti peloissaan. Kun Kekkonen palasi, hän sai vapaat kädet ratkaistakseen kriisin. Niitä hän käytti häikäilemättä omaksi edukseen.

Kekkosen harkinta Havaijin lämmössä oli jäätävän kylmää.

Lähteet: Urho Kekkosen päiväkirjat; Juhani Suomi: Kriisien aika – Urho Kekkonen 1956-1962. Pekka Tarkka: Karhun Kainalossa: Suomen kylmä sota 1947–1991.