Finland

Ehdotus esittävän taiteen valtionosuudesta on edennyt loppusuoralle: "Rakenne vaikuttaa hyvältä"

Uudistuksen keskeisiin ideoihin kuuluu muun muassa se, että valtionosuus eli VOS myönnettäisiin joko toistaiseksi tai kolmen vuoden määräajaksi. Nykyisin valtionosuus myönnetään vain toistaiseksi.

Valtionosuuskelpoisuutta tarkasteltaisiin kolmen ja kuuden vuoden välein. Lausunto kelpoisuudesta saataisiin Taiteen edistämiskeskukselta.

Valtionosuus eli valtion rahallinen tuki perustuisi vuosittain tarkistettavaan yksikköhintaan, vahvistettuun henkilötyövuosimäärään sekä valtionosuusprosenttiin.

Valtionosuusprosentti olisi sama kuin nykyisin, eli 37 prosenttia. Korotettua valtionosuusprosenttia voisi saada, jos huomattava osa toiminnasta olisi esimerkiksi kiertue- tai vierailutoimintaa.

Yksittäisistä toimijoista Tampereen Työväen Teatteri ja Svenska Teatern säilyttäisivät nykyisen asemansa ja niiden valtionosuusprosentti pysyisi samana eli 60 prosentissa.

Kari Arffman, Helsingin kaupunginteatteri

Helsingin kaupunginteatterin johtaja Kari Arffman. Jussi Mankkinen / Yle

Selkeä ja perusteltu ehdotus

Kotimaiselle taide- ja kulttuurikentällä tämänpäiväisen ehdotukseen ollaan pääsääntöisesti oltu tyytyväisiä.

– Tämä on ehdotuksena hyvin selkeä ja perusteltu, mikä on teattereiden kannalta hyvä asia – työryhmä on tehnyt hyvän esityksen, Helsingin kaupunginteatterin johtaja Kari Arffman kiteyttää.

Helsingin kaupunginteatteri on vakiintunut VOS-toimija, joten Arffman ei suuria muutoksia järjestelmään toivo.

– Meidänkin kannaltamme merkittävin asia on se, että jos pääsee tämän toistaiseksi voimassa olevan tuen piiriin, antaa se helpotusta pitkän tähtäimen suunnitteluun. Tällainen on järkevää kaikkien taidetoimijoiden näkökulmasta.

Arffmania esityksessä pohdituttaa se, millaisilla perusteilla erilaisille toimijoille myönnetään jatkossa korotettua valtionosuusprosenttia.

– Me emme tee kiertueita, mutta meillä on tanssiteatteria ja ruotsinkielinen Lilla Teatern. Ihan tulevaisuuttakin ajatellen on kiinnostavaa nähdä, mitkä esittävän taiteen lajit ansaitsevat erityiskohtelua ja kuinka tällainen tulee vaikuttamaan meidän toimintaamme.

Timo Ruuskanen, Red Nose Company

Klovneriaan erikoistuneen Red Nose Companyn näyttelijä Timo Ruuskanen. Jussi Mankkinen / Yle

Toteutuuko vaihtuvuus?

Red Nose Companyn näyttelijä Timo Ruuskanen taas tarkastelee tuoretta ehdotusta vapaan kentän toimijan näkökulmasta.

– Meidän kannaltamme on mielenkiintoista, että mahdollisesti uusiakin ryhmiä voitaisiin nostaa VOS- toimijoiden piiriin.

– Uudistuksen rakenne vaikuttaa kylläkin ihan hyvältä. Avainkysymys onkin, kuinka rakennetta tullaan käyttämään. Hyvää tässä on se, että puhutaan eteismallista, jossa uusia toimijoita voisi tulla VOSin tai jonkun muun tukimuodon pariin. Jos vaihtuvuus kuitenkin jää toteutumatta, ei järjestelmä käytännössä muutu. Toki ymmärrän, että vakiintuneilla toimijoilla on lobbausvoimaa ja niitä on vaikea pudottaa järjestelmästä pois.

Klovneriaan erikoistunut Red Nose Company on ollut toiminnassa 15 vuotta ja viime vuonna se teki lähes 150 esitystä ympäri Suomea. Tukea se saa Taiteen edistämiskeskukselta vuosittain noin 50 000 euroa.

– Suomalainen kulttuurikenttä ei ole käytännössä uudistunut kymmeniin vuosiin, koska rahaa ei ole tullut lisää. Uusia toimijoita ei juuri ole syntynyt, ja tämä on sukupolviasia. Jos perustaa teatterin tai vastaavan, ja jos se menestyy ja sen toiminta muuttuu vakavaraiseksi, pitäisi silloin tavalla tai toisella päästä tukien piiriin, Timo Ruuskanen toteaa.

Suomalaisen kulttuurialan VOS-järjestelmä syntyi 1990-luvussa ja sen ideana oli korvata silloinen harkinnanvarainen rahoitus.

Nykyistä taiteen valtionosuusjärjestelmää on moitittu muun muassa jäykkyydestä ja siitä, ettei se tunnista toiminnan laatua eikä mahdollista riittävää uudistumista.

Tänä vuonna valtionosuuksina jaetaan yli 123 miljoonaa euroa. Teatterit saavat noin 57 miljoonaa euroa, museot 46 ja orkesterit noin 20 miljoonaa euroa.

Valtionosuuden piirissä on 57 teatteria, 28 orkesteria ja 124 museota.