logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo
star Bookmark: Tag Tag Tag Tag Tag
Finland

HS-analyysi: Nollakorot uhkaavat suomalaistenkin eläkevaroja – Pitäisikö niitä sijoittaa kovemmalla riskillä?

Nollakorkojen aika on ajamassa tavallisten ihmisten eläkesäästöjä sijoittavia rahastoja suuriin vaikeuksiin. Eläkkeiden leikkauksia tai reippaita eläkemaksujen korotuksia on edessä esimerkiksi Hollannissa ja Yhdysvalloissa.

Matalalla korkotasolla on vaikutuksia myös Suomeen. Yhteisten eläkerahastojen koko on kasvanut vauhdilla yli 200 miljardiin euroon, mutta tulevaisuudessa sijoitustuottojen saaminen näyttää vaikeutuvan.



Ratkaisua ongelmaan etsii päättyneellä viikolla julkaistussa esiselvityksessään Eläketurvakeskuksen entinen toimitusjohtaja Jukka Rantala. Rantala selvitti työmarkkinajärjestöjen pyynnöstä keinoja yksityisen sektorin eläkeyhtiöiden sijoitustuottojen kohentamiseen.

Rantalan suositusten ydin on yksinkertainen: Varman, Ilmarisen, Elon ja Veritaksen pitäisi saada sijoittaa suomalaisten eläkevaroja nykyistä suuremmalla riskillä. Mitä se käytännössä tarkoittaisi?


Ensinnäkin on painotettava, että Suomen tilanne ei ole läheskään yhtä hälyttävä kuin esimerkiksi Hollannissa tai Yhdysvalloissa.

Edellä mainituissa maissa eläkkeiden maksu nojaa vahvasti nimenomaan rahastoihin. Kun korkotaso ja odotettavissa olevat sijoitustuotot laskevat, rahastoihin syntyy nopeasti suuri paikattava aukko.

Suomessa tällaista paniikkitilannetta ei pääse syntymään, koska valtaosa eläkkeistä maksetaan joka tapauksessa työntekijöiltä ja työnantajilta kerättävillä eläkemaksuilla. Niiden suuruus on nyt 24,4 prosenttia suhteessa palkkaan.



Rahastoilla on Suomessa toissijainen mutta silti tärkeä rooli. Niitä on kartutettu, jotta jo valmiiksi korkeaa maksutasoa ei enää tulevaisuudessa tarvitsisi juuri nostaa.

Lue lisää: HS:n laaja selvitys kertoo, miksi Suomeen on kerrytetty suuret eläkerahastot ja koska niitä aiotaan käyttää

Tavoite vesittyy, jos varoille ei enää saada odotettuja sijoitustuottoja. Tuottojen parantaminen olisi Rantalan mukaan mahdollista eläkeyhtiöiden sijoituskohteita muuttamalla.

Yksityisen sektorin eläkeyhtiöitä ohjataan Suomessa lailla käytännössä pitämään osa sijoitusvarallisuudesta valtioiden velkakirjoissa. Näin tehdään siksi, että valtioiden velkakirjoja pidetään turvallisina ja vähäriskinä sijoituskohteina.

Matalan korkotason vuoksi velkakirjojen odotetaan tuottavan tulevaisuudessa varsin vähän. Siksi Rantala esittää selvitettäväksi joukon sääntelyn muutoksia, jotka mahdollistaisivat sijoitusten nykyistä suuremman painottamisen osakkeisiin.



Osakesijoittamiseen sisältyy velkakirjoja suurempi riski rahojen menettämisestä. Pitkällä aikavälillä osakesijoitukset ovat kuitenkin tuottaneet velkakirjoja paremmin.

Nykyisin Varman, Ilmarisen ja kumppaneiden sijoituksista on osakkeissa vajaa puolet. Se ei Rantalan mukaan markkinaodotusten perusteella riitä toivotun 2,5–3,5 prosentin vuotuisen reaalituoton saavuttamiseen.

Rantalan haastattelemat eläkeyhtiöiden sijoitusjohtajat arvioivat, että tavoitteen saavuttaminen vaatisi osakkeiden ja osaketyyppisten sijoitusten osuuden nostamista 60–65 prosentin tietämille.

Menneen kehityksen perusteella suomalaisten eläkevarallisuuden riskipitoisempi sijoittaminen näyttäisi järkevältä.

Julkisen sektorin eläkesijoittajia eli kuntien Kevaa, Valtion eläkerahastoa ja Kirkon eläkerahastoa säännellään löyhemmin kuin yksityisen sektorin eläkesijoittajia. Julkisen sektorin eläkesijoittajat ovat siksi pystyneet sijoittamaan enemmän osakkeisiin ja saaneet pitkällä aikavälillä parempia tuottoja, Rantalan selvityksessä todetaan.

Riskipitoisemman sijoittamisen hintana on ollut se, että sijoitusten arvo heittelee lyhyellä aikavälillä enemmän. Sillä ei kuitenkaan ole eläkeyhtiöiden pitkäjänteisessä sijoittamisessa suurta merkitystä. Kuten todettu, Suomen eläkejärjestelmässä yhtäkkiset notkahdukset eivät pakota esimerkiksi nopeisiin eläkeleikkauksiin.

Mennyt kehitys ei tietenkään takaa sitä, että sijoitusten siirtäminen osakkeisiin toimisi tulevaisuudessa. Joka tapauksessa työmarkkinajärjestöt jatkanevat Rantalan esiin nostamien ehdotusten selvittämistä.

Juuri nyt näyttää nimittäin siltä, että ilman uusia toimia eläkemaksuja olisi jälleen jossain kohtaa nostettava. Rahojen siirto sijoituskohteesta toiseen kuulostanee eläkepäättäjien korvissa huomattavasti helpommalta toimelta kuin vaikkapa uuden eläkeuudistuksen tekeminen.


Themes
ICO