Finland

HS-analyysi | Pienistä vihreistä miehistä avaruus­puolustukseen –puolustus­selonteosta kehittyi uskottava ohjausasiakirja, suora lähetys eduskunnasta käynnissä

Valtioneuvoston viime viikolla hyväksymä puolustusselonteko on askel parempaan, kirjoittaa HS:n toimittaja Jarmo Huhtanen.

Valtioneuvosto hyväksyi viikko sitten Suomen historian toisen puolustusselonteon. Sen lähetekeskustelu käydään tänään torstaina eduskunnassa. Täysistuntoa voi seurata suorana lähetyksenä tässä artikkelissa kello 16 alkaen. Täysistunnon aloittaa kyselytunti, puolustusselontekoa käsitellään pian sen jälkeen.

On sääli, että selonteko jäi julkisuudessa hiukan budjettiriihen jalkoihin, sillä sen uudet kirjaukset ovat kiinnostavampia kuin vuonna 2017 julkaistun ensimmäisen selonteon.

Suomen puolustushallinnon ylimmän johdon mukaan selonteko ei sisällä mitään kovin järisyttävää. Riveiltä ja rivien välistä löytyy kuitenkin yllättävän paljon pientä ja suurta uutta.

Valtioneuvoston julkistustilaisuudessa todettiin pariinkin otteeseen, että uusi selonteko on jatkumoa edelliselle. Näin voidaan toki sanoa, mutta neljä vuotta sitten hyväksytty selonteko oli selvästi suppeampi ja toteavampi kuin nyt julkistettu versio.

Kuten kenraali Timo Kivinen esityksessään huomautti, selonteko on poliittinen ohjausasiakirja Puolustusvoimien kehittämiselle. Siinä pitää siis olla lihaa luiden päällä.

Vuoden 2017 puolustusselonteon laatimisen aikaan elettiin vielä Krimin yllätyskaappauksen jälkeistä krapulaa. Silloisen selonteon keskeisiä huomioita olikin tarve parantaa Suomen puolustuksen valmiutta. Ukrainan yllättäneet ”pienet vihreät miehet” eivät saisi yllättää Suomea.

Nyt jälkikäteen voi sanoa, että valmiutta lähdettiinkin kehittämään systemaattisesti niin toiminnan, valmiusrakentamisen kuin lainsäädännönkin uudistamisen osalta. Ensimmäisen puolustusselonteon kirjauksella on ollut siis merkitystä.

Suurimmat erot selontekojen välillä näkyvät jo sisällysluetteloita vertaamalla.

Puolustuskyvyn ylläpitoa ja kehittämistä koskevaan tärkeimpään päälukuun on lisätty täysin uusi osuus, joka käsittelee kyber-, informaatio- ja avaruuspuolustusta. Lisäksi puolustusyhteistyötä on käsitelty laajemmin ja tarkemmin kuin aikaisemmin.

Suomi on jo vuosia rakentanut ahkerasti puolustusyhteistyötä eri suuntiin. Varsinkin yhteinen harjoittelu on koettu hyödylliseksi.

Perusajatuksena on ollut se teoria, että laaja ja tiivis puolustusyhteistyö nostaisi kynnystä hyökätä Suomeen.

Erilaisia sopimuksia ja pöytäkirjoja on allekirjoitettu niin monta ja monenlaisia, että tuskinpa kokonaisuus on enää kovin monen hanskassa.

Ehkä olisi aika ajoin hyvä pysähtyä miettimään ääneenkin, onko tällaisella sopimusten himmelillä hyökkäyskynnystä aidosti nostava vaikutus vai onko se vain toiveajattelua.

Itse asiassa puolustusselonteon valmisteluryhmän puheenjohtaja Esa Pulkkinen sen taisi jo sanoa viime viikon tiedotustilaisuudessa: ”Turvatakuita tai -velvoitteita ei puolustusyhteistyö kuitenkaan luo.”

Pulkkisen sanoma oli tietysti harkittu. Hän on puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikkö ja taustaltaan kenraaliluutnantti.

Näyttää siltä, että iskukykyisimpien operatiivisten joukkojen kokoa kasvatetaan.

Yksi puolustusselonteon yllättävimmistä uutisista koski Maavoimia. Puolustusvoimat muuttaa vuodesta 2025 alkaen Maavoimien sodan ajan joukkorakennetta niin, että alueelliset joukot lakkautetaan.

Alueellisten joukkojen miehistö ja kalusto siirretään paikallisjoukkoihin ja operatiivisiin joukkoihin. Sitä ei kerrottu, missä suhteessa jako menee. Näyttää siltä, että myös iskukykyisimpien operatiivisten joukkojen kokoa kasvatetaan.

Jälkiviisaasti voisi sanoa, että alueellisia joukkoja koskeva lakkauttaminen on ollut jo näkyvissä esimerkiksi Puolustusvoimien tiedottamisessa, jossa paikallispuolustusharjoitukset ovat olleet näkyvästi esillä.

Sodan ajan joukkojen jako operatiivisiin, alueellisiin ja paikallisjoukkoihin on ollut kieltämättä sekavahkoa alueellisten ja paikallisten joukkojen tehtävien osalta. Uudistus helpottanee myös sotaa käyvän armeijan johtamista.

Arvoituksellisimman kohdan puolustusselonteossa muodostaa osuus, joka käsittelee kyber-, informaatio- ja avaruuspuolustusta.

Selonteossa mainitaan, että kybertoimintaympäristöä suojataan nostamalla kyberhyökkäyksen kynnystä. Samoin luvataan, että kybervaikuttamisen ja kybervastatoimien kehittämiselle luodaan parempi kansallinen perusta.

Vaikuttaa siltä, että kyberpuolustuksessa ollaan valmiita entistä selvästi aggressiivisempaan otteeseen.

Informaatiopuolustusta käsitellään kovin yleisellä tasolla. Selonteossa jää auki, mitä voisivat olla siinä mainitut konkreettiset ”puolustukselliset toimenpiteet” silloin kun Puolustusvoimat suunnittelee vastatoimia vahingollista informaatiovaikuttamista torjumaan.

Avaruuspuolustuksessa keskeiseksi on katsottu avaruustilannekuvan ylläpito ja muodostus. Aika näyttää, nähdäänkö kotimaisilla avaruussotilailla kohta jopa oma koulutushaaramerkki. Avaruusjoukkoja tuskin iljetään kovin pian perustaa.

Mitä selonteosta sitten puuttuu?

Ehkä olisi voinut odottaa sitä, että etelänaapuriamme Viroa olisi käsitelty enemmän kuin vain toteamalla, että Viro on tärkeä naapurimaa, jonka kanssa tehdään tiivistä puolustusyhteistyötä.

Selonteossa kartellaan myös yhä ajankohtaisempaa tasa-arvo-ongelmaa eli vain miehiä koskevaa asevelvollisuutta.

Selonteossa sanotaan, että vapaaehtoisten ”naisten määrän lisäämisellä syvennetään maanpuolustuksen yhteiskunnallista vaikutusta ja maanpuolustustahtoa sekä lisätään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta”.

Tällainen kiertelevä korukieli näyttää nykymaailmassa lähinnä koomiselta niin kauan kun pakollinen asepalvelus koskee vain miehiä.

Lue lisää: Uusi puolustus­selonteko paljasti Maavoimien sodan ajan suur­uudistuksen: nykyiset alueelliset joukot lakkautetaan ja jaetaan osaksi muita joukkoja

Lue lisää: Puolustusyhteistyön merkitys vain kasvaa

Lue lisää: Miksi selonteossa sivuutettiin maanpuolustustahdon ja taistelukunnon heikentyminen?

Lue lisää: Pienen maan puolustuksella on suuri ongelma – Maa­voimien panssari­ajoneuvo­suunnitelmat paljastivat kriisi­ajan huolto­varmuuden merkityksen

Lue lisää: Puolustus­ministeriö jatkaa varusmiesten yhteis­majoitus­kokeilua vuoden 2022 loppuun asti

Lue lisää: Pitäisikö myös naisten käydä armeija? Parlamentaarinen komitea etsii lääkkeitä asevelvollisuuden tasa-arvo-ongelmaan

Lue lisää: Vain miehiä koskeva ase­velvollisuus on Suomen räikein tasa-arvokysymys

Football news:

Gary Neville: Manchester United stars don't plow like de Bruyne, Mane, Bernardo and Firmino. They lack such a work ethic
Salah turned into Messi. Lineker on Liverpool forward
We will ask you to punish those who unreasonably accused Glick of racism in the match with England. The Polish Football Union will appeal to FIFA
Milan's midfielder Rebic suffered a muscle injury in the match against Verona
Newcastle's budget for the winter is 50 million pounds, although the club has the right to spend 190 million without violating the FFP
Chelsea did not sign Donnarumma in the summer, as they see Mendy as a goalkeeper for years
Lucas Paquette's feat: played for Brazil, flew 8,000 km and created 2 Lyon goals. In less than 48 hours