Finland

HS Helsinki | Herman Halme soti Aunuksen Karjalassa ja sai palkaksi kodin säännösteltyyn hintaan – Tällaisia ovat vähän tunnetut rintamamies­kerrostalot, joita on Helsingissä lähes sata

Kaikki tietävät rintamamiestalot. Helsingissä on kuitenkin myös kerrostaloja, jotka rakennettiin rintamamiehille 1950-luvun alussa.

Poutuntien talojen pihat ovat puutarhamaiset ja väljät. Salla Linkosalmi ulkoilee Otto-poikansa kanssa.­

Pohjois-Haagassa Poutuntiellä on rivi kolmikerroksisia vaaleita tiilitaloja. Ne ovat rintamamieskerrostaloja, jotka rakennettiin 1950-luvun alussa. Niitä löytyy myös naapurista Santavuorentieltä.

Rintamalla palvelleet miehet saivat sodan jälkeen hankkia säännösteltyyn hintaan tontteja omakotitaloja varten, ja suuria rintamamiestaloalueita nousi kaupunkien laitamille. Omakotitalojen lisäksi rakennettiin kuitenkin myös kerrostaloja.

Helsingissä rintamamieskerrostaloja on Haagan lisäksi muun muassa Oulunkylässä, Herttoniemessä ja Roihuvuoressa. Yhteensä niitä valmistui lähes sata.

Pohjois-Haagassa Salla Linkosalmi on pihalla lumileikeissä yksivuotiaan Otto-poikansa kanssa. Linkosalmen nelihenkinen perhe asuu Poutuntien rintamamieskerrostalossa. He ovat asuneet Poutuntiellä neljä vuotta.

”Muutimme ihan tuosta naapurista, jossa asuimme kaksiossa. Nyt meillä on 68 neliön kolmio. Se sopii hyvin nykyiseen elämäntilanteeseemme. Kun ajattelemme, että näissä samoissa asunnoissa on aikanaan asunut kahdeksan henkeä, kyllä mekin pärjäämme.”

Salla Linkosalmi perheineen muutti rintamamieskerrostaloon neljä vuotta sitten.­

Muuttohetkellä Linkosalmi ei tiennyt, että kyseessä on rintamamieskerrostalo. Hän on opiskellut poliittista historiaa. Talon tarina on alkanut kiinnostaa häntä, ja hän on myöhemmin perehtynyt aiheeseen.

Perhe on viihtynyt talossa hyvin.

”Tämä on tyypillinen 1950-luvun alue, jossa on luontoa ja väljyyttä. Pihalla on vanhoja puita ja istutuksia.”

Talossa on kolme kolmiota ja loput ovat alle 50 neliömetrin kokoisia kaksioita.

”Täällä asuu melko nuorta väkeä ja joitain lapsiperheitä. Mielestäni vaihtuvuus on suurta”, Linkosalmi summaa.

Korona-aikana Linkosalmi kaipaisi asuntoon etätyöhuonetta.

”Viime kesänä pohdimme, jos muuttaisimme isompaan asuntoon. Emme kuitenkaan halunneet täältä pois, joten ostimme sitten siirtolapuutarhamökin.”

Salla Linkosalmi ei muuttaessaan tiennyt, että kyseessä on rintamamieskerrostalo.­

Kira Andersson on asunut Poutuntiellä lähes 20 vuotta. Hän asuu miehensä kanssa kaksiossa. Talo on Anderssonille tuttu jo pitkän ajan takaa, sillä hänen kummitätinsä asui samassa asunnossa ennen häntä.

”Sitä ennen kummitätini asui tuossa naapurirapussa, ja pikkutyttönä vierailin hänen luonaan hyvin usein”, Andersson muistelee.

Andersson on istunut taloyhtiönsä hallituksessa vuodesta 2008 lähtien.

”Taloyhtiössämme on muutamia henkilöitä, jotka ovat asuneet täällä alusta lähtien. Asukkaat ovat hyvin ylpeitä talojen historiasta. Ihmiset viihtyvät täällä hyvin ja osallistuvat mielellään talkoisiin.”

Talot ovat Anderssonin mukaan ikäisikseen melko hyvässä kunnossa. Taloihin on aikojen saatossa tehty myös suuria remontteja.

”Suurimpia oli muun muassa kaukolämpöön siirtyminen 1980-luvulla. Nyt pohditaan, voitaisiinko siirtyä maalämpöön”, Andersson kertoo.

Poutuntielle taloja suunnittelivat arkkitehti Else Aropaltio sekä arkkitehtipariskunta Markus ja Irmeli Visanti. Markus Visanti muistetaan muun muassa helsinkiläisen Café Ursula -kahvilan suunnittelijana.

Visantin pariskunta teki myös Poutuntien pihasuunnitelmat. Anderssonin talon kokoushuoneen seinällä on alkuperäinen piirustus pihasuunnitelmasta.

”Hienoa, että pihat ovat säilyneet lähes alkuperäisessä asussaan. Täällä on yli 200-vuotiaita mäntyjä ja 70-vuotiaita perennoja.”

Kira Andersson on käynyt Poutuntien taloissa ensimmäisen kerran kummitätinsä vieraana noin 40 vuotta sitten.­

Leena Halme istuu olohuoneessaan ja esittelee asiakirjaa, joka on päivätty vuonna 1952. Asiakirja on Helsingin kaupungin asuntotoimistolta. Siinä kerrotaan, että Herman Nikolai Halme on hyväksytty osakkaaksi Poutuntielle perustettavaan asunto-osakeyhtiöön.

Leena on Herman Halmeen tytär. Hän on asunut Poutuntiellä talon valmistumisesta saakka.

”Toki asuin välillä muualla. Mutta perin asunnon vanhemmiltani ja niin muutin takaisin lapsuudenkotiini”, Halme kertoo.

Herman Halme palveli sodassa Aunuksessa sekä Laatokan pohjoispuolella, ja Leena-tytär syntyi perheeseen sota-aikana. Kolmihenkinen perhe asui Pakilassa. Heidän puutalonsa sai kuitenkin sodan jälkeen purkutuomion, ja perhe tarvitsi uuden kodin.

”Isäni halusi rintamamiestalon, mutta niiden kysyntä oli kova ja meillä oli niin pieni perhe, ettemme saaneet omakotitalon tonttia.”

Helsingissä lohkottiin vajaat 3 000 omakotitalotonttia rintamamiehille. Tontteja olisi tarvittu lähemmäs 7 000, joten oli selvää, ettei omakotitalopaikkoja riittänyt kaikille rintamamiehille.

Sitten Herman Halme lähetti hakemuksen Poutuntielle rakennettaviin kerrostaloihin. Halmeen perhe hyväksyttiin asunto-osakeyhtiöön, ja se oli juhlan paikka. Perhe oli innoissaan.

”Tulimme usein Pakilasta tänne Haagaan katsomaan talon rakennustöitä”, Halme muistelee.

Hanurinsoittajat olivat paikalla, kun harjannostajaisia vietettiin syksyllä 1953. Leena Halme oli 13-vuotias perheen muuttaessa uuteen kotiin.

Leena Halmeen perhe muutti rintamamieskerrostaloon heti niiden valmistuttua 1953.­

Poutuntie 10:n historiikissa kuvaillaan, miten muutto merkitsi perheille vapautumista ahtaudesta, alivuokralaisuudesta, vanhempien luona asumisesta ja jopa täydestä asunnottomuudesta. Sodan jälkeen asuntopula oli kova, sillä evakkoja piti asuttaa, koteja oli tuhoutunut sodassa ja avioliittoja solmineet parit kaipasivat omaa huushollia.

Historiikissa kerrotaan, että ”alussa kerrostalon väki oli sulkeutunutta, kuten suomalaiset yleensäkin. Ihmiset eivät tunteneet toisiaan, vain isännöinti ja talonmies yhdisti heitä”.

Leena Halme muistaa toisin. Hänen mukaansa taloihin syntyi hyvä yhteishenki, koska kaikki muuttivat niihin samaan aikaan. Hän esittelee valokuvaa, joka on ensimmäisistä pihatalkoista.

”Miehet räjäyttelivät pihan kalliota tasaisemmaksi. Olivat sodassa oppineet räjäyttämään”, Halme sanoo.

Kuva Poutuntien talojen ensimmäisistä pihatalkoista, joissa miehet räjäyttelivät kalliota. Kuva Leena Halmeen kotialbumista.­

Rintamamieskerrostaloihin ei muuttanut pelkästään rintamamiehiä. Asuntoja myönnettiin myös rintamamiesten leskille.

”Meidänkin yläkerrassa asui rintamaleski ja hänen poikansa. Lisäksi talossa asui invalideja”, Halme kertoo.

Halmeen muistikuvan mukaan lapsia ei asunut taloissa kovinkaan paljon, sillä suurille lapsiperheille tarjottiin omakotitaloja.

”Joskus kuulee puhuttavan, että taloja ja asuntoja annettiin rintamamiehille. Se ei pidä paikkansa. Ne ostettiin. Isäni sai kasaan kymmenen prosentin käsirahan, ja loput piti ottaa lainana.”

Käsiraha oli tuolloin 200 000 markkaa, joka on nykyrahaksi muutettuna noin 6 600 euroa. Tuliterän kaksion hinta oli siis noin 66 000 euroa. Nykyään saman asunnon hinta huitelee 250 000 euron tuntumassa.

Football news:

Contrast before the whistle in Prague: Slavia players lined up in front of a kneeling Arsenal
Unai Emery: I am used to matches against my former clubs, so the games with Arsenal are not something new
I drink beer, champagne, red wine. I eat cheese and caviar. Figo about watching football
Figo about Messi and Ronaldo: Truffles with caviar is difficult to compare
Pogba on the substitution at half-time: They tried to provoke me for the 2nd yellow card. The coach decided that it would be better if I left the field before the red
Ole Gunnar Solskjaer: Manchester United are in for a real European battle with Roma. We are good against the Italians
Mikel Arteta: An important victory at a crucial moment, but it will be difficult for Arsenal. Emery is the most successful coach in the history of the Europa League