Puoliväliriihi-info 29. huhtikuuta: vasemmalta vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo, SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko. Valtioneuvoston kanslia

Pohjana pohdinnoille on Ylen torstaina julkaisema kuntavaalikysely. Kokoomus porskuttaa Ylen mittauksessa kärjessä, sen jälkeen tulevat SDP ja perussuomalaiset riti rinnan. Keskusta ja vihreät ovat jo kaukana takana.

IL:n vaalitietäjät ovat tällä kertaa:

Simo Raittila toimii kordinaattorina Ajatuspaja Visiossa. Ajatuspaja Visio on vihreälle aatemaailmalle perustuva ajatushautomo ja on hallinnollisesti osa Vihreää Sivistysliittoa.

Matti Putkonen on perussuomalaisten viestintävastaava, joka tunnetaan myös tittelillä ”työmies”.

Jussi Salonranta on konsulttiyrittäjä, joka tunnetaan muun muassa toiminnastaan kokoomuksen poliittisena suunnittelijana ja vaalianalyytikkona.

Dimitri Qvintus on Bayer AG:n Suomen tytäryhtiön yhteiskuntasuhdepäällikkö, joka on toiminut muun muassa pääministerien Sanna Marinin (sd) ja Antti Rinteen (sd) erityisavustajana.

Tuomas Kanervala on vaalianalyysejäkin tekevän Accuscoren toimitusjohtaja ja keskustalainen kaupunginvaltuutettu.

Raadin on koonnut Iltalehden politiikan toimituksen esimies Juha Ristamäki.

Näin he arvioivat kannatustilannetta:

Simo Raittila:

Simo Raittila. Erika Nieminen

– Ylen gallupista halutaan tulkita enemmän kuin se kertoo. Pääosin kehysriihen lopputulos tai kokoomuksen päätös äänestää tyhjää EU:n elvytyspaketista (tiistai-iltana 27.4.) eivät ole kerenneet vaikuttaa gallupiin. Haastatteluita tehtiin 6.4.–4.5.

– Moni äänestäjä on nyt epävarma. SDP:n kannatus on laskenut gallup gallupilta. Kehysriihen päätöksissä on vihreille monta vaikeasti nieltävää asiaa, mutta niin varmasti myös monille demareiden ja vasemmistoliiton äänestäjille. Paraneeko vaihtamalla?

– Keskustan suunta oli riihessäkin vähän hukassa. Kun kerran on sipilismillä karkottanut alkiolaisemmat kannattajat ja sitten Rinteen hallitukseen lähdöllä sipilistit, on vaikea saada luottamusta muualta kuin ”hardcoremmalta” ydinäänestäjäkunnalta.

– Kannattaa katsoa pitkän ajan trendejä. Vihreiden koko maan kannatus ei ole kaukana viime eduskuntavaaleista, mutta galluppien mukaan aidosti matalammalla mennään kuin viime kuntavaalien alla. Siinä, missä vihreät ovat vuosikymmenten aikana hilautuneet pikkuhiljaa ylöspäin, tulivat perussuomalaiset valtapuolueiden joukkoon jytkyllä.

– Historiallisen suuret ehdokasmäärät ovatkin molemmille ns. uusille puolueille lupaava merkki. Vihreät voisi saada päätä auki myös muualla maassa. Kiinnostuksella odotan, toistuuko esim. Riikka Karppisen ja kumppaneiden menestys Sodankylässä.

– Stereotypiat kaupunkivihreistä istuvat tiukassa, mutta esimerkiksi puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja Silja Keränen Kajaanista on tehnyt paljon työtä tämän kuvan hälventämiseksi. Kuntavaaleissa painavat läheisemmät asiat kuin valtakunnanpolitiikka.

– Peukalosääntönä voi pitää, että vihreiden kannatus Helsingissä on noin tuplat koko maan kannatuksesta. Näin oli molemmissa viime vaaleissa. Helsingin vihreiden kannatus eduskuntavaaleissa 2019 oli 23,5 % ja koko maassa puolue sai 11,5 % äänistä. Vastaavat luvut kuntavaaleissa 2017 olivat 24,1 % ja 12,5 %.

– Kokevatko helsinkiläiset äänestäjät äänestävänsä pormestarista? Kärkikahinan ulkopuolelle jäävien puolueiden toimijat muistuttavat mielellään, ettei kyseessä ole varsinainen pormestarivaali. Vihreillä on pääkaupungissa erinomainen asema, jos Vapaavuoreen ollaan tyytymättömiä tai jos kokoomuksen ideologinen hajaannus ja vaikeudet valita ehdokasta säilyvät äänestäjien mielessä.

Matti Putkonen:

Matti Putkonen. Jenni Gästgivar

– Kokoomus, Perussuomalaiset ja SDP kisaavat tasaväkisesti ykköspaikasta kuntavaaleissa. On mahdotonta sanoa, mikä näistä kolmesta on ykkösenä 13.6.2021.

– Varmaa on ainoastaan, että perussuomalaiset saavuttavat historiansa suurimman kuntavaalivoiton. Äänestysaktiivisuus ratkaisee, kuinka suuri voitto on. Kyselyjen ja ehdokasmäärän pohjalta voi haarukoida PS:n tuloksen olevan 18,5 % - 19,5 %. Se voi nousta yli 20 %, sillä tekeillä on erityisesti kehä III:n pohjoispuolisia kiinnostavia päätöksiä aina EU:n elvytyspaketista bensiinin ja dieselin pumppuhintojen rajuihin korotuksiin. Lisäksi PS:n ehdokasasettelu on puolueista kattavin, ehdokkaita on 289 kunnassa.

– Kokoomuksen ykköspaikan esteeksi voi nousta linjattomuus EU:n elvytyspaketissa: merkittävä osa kenttäväestä ei hyväksy taloudellisen itsemääräämisoikeuden siirtoa Brysselin komissaarijoukolle. Ennustan Kokoomuksen tulokseksi 19 % - 20 %.

– SDP:n menestyksen este on sekä huono ehdokashankinta että heikentynyt suhde ay-kenttään. Ay-kenttä on aina taannut SDP:n vaalivoitot. Eläkeputken tukkiminen ei hevillä unohdu ja polttoaineiden tulevia korotuksia, eikä tehtaita sulkevia ilmastopoliittisia toimia kannateta duunareiden piirissä. SDP voi olla tyytyväinen, jos vaalien tulos on 17 % - 18 %.

– Kepun kenttä ei katso hyvällä, että johto on kallellaan Brysseliin kuin Pisan torni konsanaan. Ensi viikko on Kepun vaalimenestyksen vaaran viikko, kun äänestetään EU:n elvytyspaketista. Ehdokasmäärä jäi alle 7000, mutta se mahdollistaa 13 % - 14 % tuloksen.

– Vihreät paljastuivat todelliseksi rähjäjoukoksi turvepainissa Kepun kanssa. Kyselyjen ja ehdokasmäärän pohjalta voi ennustaa Vihreiden tulokseksi 11 % - 12 %.

Jussi Salonranta:

Jussi Salonranta. Kotialbumi

– PS tulee olemaan vaalivoittaja monella mittarilla. Puolue kasvatti ehdokaslistojensa täyttöastetta peräti 17(!) prosenttiyksiköllä. Äänestysaktiivisuus vaikuttaa voiton mittaluokkaan - suuri vai erittäin suuri. Keskusta on perinteisesti ollut suurin puolue 200 kunnanvaltuustossa ja nyt PS on syrjäyttämässä keskustan kymmenissä näistä kunnista. PS ei ole nykyisellä valtuustokaudella suurin yhdessäkään kunnassa. RKP näyttäisi kyselyn mukaan pysyvän suurimpana puolueena 20 ydinkannatuksensa valtakunnassa.

– Kuntavaalit sopivat vaaleina kokoomukselle. 6000 ehdokasyksilöä, joista 1000 väkirikkaalla Uudellamaalla, haravoi tehokkaasti puolueen alueellista kannatuspotentiaalia. Kokoomus jatkaa kenttäväkensä ansiosta kuntavaalien suurimpana puolueena. Kokoomus kasvatti PS:n ja vihreiden tavoin ehdokasmääräänsä.

– SDP epäonnistui ehdokashankinnassa. Puolue onnistui ainoastaan Pirkanmaalla, Marinin kotivaalipiirissä, nostamaan ehdokaslistojensa täyttöastetta. SDP ei ole aiemmin jäänyt kuntavaaleissa kolmannelle sijalle ja nyt kyselyn mukaan historian huonoin kuntavaalitulos kummittelee horisontissa. Pääministeripuolueen vaalitappio helpottaisi keskustan oloa hallituksessa, sillä kaksin on tunnetusti kaunihimpi. Keskuntan vaalitappio on lähinnä vääjäämätön. RKP:ta lukuunottamatta tosin kaikki hallituspuolueet olivat kyselyssä alle viime kuntavaalituloksen.

– Hallituksen hyvätkään päätökset eivät heijastu vihreisiin. Vihreät on aiemmin olleet mielikuvaviestinnässä todella taitavia ja nyt puolue on jäänyt hallituksessa pääministerin varjoon useista yrityksistä huolimatta. Kuntavaalit ovat Ohisalon ensimmäiset vaalit puheenjohtajana ja puolueella on ennätyskova vaalitulos alla.

– Keskustan ja SDP:n mahdollisia vaalitappioita oleellisempaan on, että millä valtakoalitioilla suurimpia kaupunkeja ja maakuntakeskuksia vastaisuudessa kehitetään ja johdetaan, sillä Suomen menestys on kiinni näissä alueissa. Keskitytäänkö valtuustoissa riitelemään vai löydetäänkö yhteistä säveltä?

Dimitri Qvintus:

Dimitri Qvintus. Qvintuksen kotialbumi

– Kuntavaalien suurin uutinen tähän asti on, että perussuomalaisilla on lähes 6 000 ehdokasta. Se on jopa suurempi uutinen kuin itse kuntavaalien siirtäminen. Koska ehdokasasettelulla on merkittävä vaikutus vaalitulokseen, aiemmissa kuntavaaleissa perinteiset suuret puolueet Keskusta, Kokoomus ja SDP ovat voineet luottaa siihen, että Perussuomalaiset eivät millään voi saada gallupien mukaista vaalitulosta vähäisemmän ehdokasmäärän vuoksi. Nyt tästä vaalimatemaattisesta faktasta on tullut suojauksen asemesta uhka.

– Ylen gallup vahvistaa sen, mikä on tiedetty jo pitkään: kolmen kärki kuntavaaleissa on aakkosjärjestyksessä Kokoomus, Perussuomalaiset ja SDP.

– Kokoomus onnistui ehdokasasettelussa edellistä kertaa paremmin ja pääsee kuntavaaleihin hyvistä asemista. Helsingissä tilannetta parantaa erityisesti Elina Valtonen, joka lähtemällä sittenkin ehdokkaaksi vahvisti mahdollisuuksiaan olla Kokoomuksen seuraava puheenjohtaja. Mikäli kokoomus on vaalien ykkönen, Orpo saa jatkoajan.

– SDP jäi ennenkuulumattomasti ehdokasasettelussa Perussuomalaisten taakse, mikä mutkistaa puolueen tilannetta. Tampereella SDP tekee käsittämättömän hyvän tuloksen puheenjohtaja Sanna Marinin ansiosta ja johdolla, mutta mitä käy Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa?

– Vaaleissa nähtäneen tiukka kamppailu akselilla kok-ps-sdp. Kolmen kärjellä on mahdollisuus rakentaa jännitettä toisiinsa nähden ja yrittää hyötyä siitä vaaleissa. Se tarkoittaisi samalla sitä, että keskusta ja vihreät tipahtavat jännitteen hyötyjen ulkopuolelle. Kokoomuksen ja perussuomalaisten jännite söisi keskustaa; SDP:n ja kokoomuksen/perussuomalaisten jännite söisi vihreitä.

– Kuntavaalit on varsinkin Keskustalle kohtalonkysymys. Jos gallupit pitävät paikkansa ja kepulinnakkeet ympäri Suomen romahtavat totaalisesti, puolue on vakavan pohdinnan edessä, ja vaikutukset näkyvät muuallakin kuin kunnanhallituksissa.

– Kuntavaalikartat ovat tähän asti muistuttaneet pienten lasten koristelemaa joulukuusta: kepunvihreää on kaikkialla ja muutamassa kohdassa kuusen alaosaa on sininen tai punainen koristepallo. Yläosa on täysin kepunvihreä. Kesäkuussa nähdään, kuinka paljon kuusi kellertää ja ovatko kuusen koristelijat venähtäneet niin, että ylettävät jo ihan latvaan asti.

Tuomas Kanervala:

Tuomas Kanervala. Teppo Kuittinen

– Vaaliasetelmat näyttävät vakiintuneen. Ykköspaikka on kolmen kauppa, jossa YLE:n gallupin perusteella kokoomus lähtee paalupaikalta viimeisen kuukauden kampanjointiin. Kaksissa edellisissä kuntavaaleissa kokoomus on lisäksi pystynyt nostamaan kannatustaan viimeisiin gallupeihin nähden.

– Toinen selkeä viimeisissä kuntavaaleissa näkynyt trendi on ollut perussuomalaisten suurempi gallup-kannatus vaalitulokseen nähden. Nyt tämä ero luultavasti hieman pienenee, sillä perussuomalaisten ehdokasmäärä on viime kertaa suurempi.

– HS:n muutama viikko sitten julkistetussa (eduskuntavaali)mittauksessa perussuomalaiset olivat yli 5%-yksikön karussa kokoomukseen. SDP:n kannatus oli näiden kahden välissä. HS on ollut aiemmissa kuntavaaleissa tarkin tuloksen “ennustaja” mielipidemittauksia tekevistä toimijoista. Voidaankin olettaa, että kolmen suurimman puolueen kannatus on hyvin lähellä toisiaan.

– Lopulliseen tulokseen vaikuttavia tekijöitä on aiempaa enemmän. Koronaepidemian vaikutus äänestyskäyttäytymiseen ja erityisesti äänestysaktiivisuuteen on kysymysmerkki. Vaalien siirto ei kokonaisäänestysaktiivisuutta nosta, sillä aiemmat kesäkuussa järjestetyt vaalit eivät ole kansaa vaaliuurneille suuremmin innostaneet.

– Kesäkuussa järjestettyjen eurovaalien 2004 ja 2009 äänestysaktiivisuus oli alle 40%. Vaikka kuntavaalit ovat aiemmin kiinnostaneet eurovaaleja enemmän, jäänee äänestysprosentti alle viime kuntavaalien 59%:n.

– Historiallisesti vaaleista toiseen varmimmin ovat äänestäneet kokoomuksen ja RKP:n kannattajat. Nyt YLE:n mielipidemittauksessa kantansa ilmoitti lähes 65% vastaajista, joka on korkeampi luku todennäköiseen äänestysprosenttiin verrattuna. Omien ns. varmojen kannattajien aktivointi äänestämään ratkaisee paljon.

– Kaksissa viime eduskuntavaaleissa perussuomalaiset ovat onnistuneet saamaan vaalipäivänä äänestäjänsä hyvin liikkeelle. Jos tämä tapahtuu myös tällä kerralla kuntavaaleissa, näkyy siitä merkkejä viimeistään vaaliviikolla tulevissa mielipidemittauksissa. Se on perussuomalaisten ainoa mahdollisuus haastaa kokoomus.