Finland

Ilmasto | MTK:n puheen­johtaja haluaa maa­tilojen päästöt selvään laskuun – ”Jos suomalainen ruoan­tuotanto haluaa pärjätä tulevaisuudessa, ilmasto­työ pitää ottaa nyt vakavasti”

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan mukaan maanviljelijöiden tulisi olla huolissaan ilmaston­muutoksesta, koska se vaikuttaa kaikkein eniten maatalouteen.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila Helsingin ydinkeskustassa.

Helteinen kesä on pannut tänä vuonna maanviljelijät ympäri Suomen tiukkaan tilanteeseen.

Märkää kevättä seurannut kuumuus ja kuivuus ovat johtaneet siihen, että Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n mukaan syksylle voidaan odottaa tuskin edes keskinkertaista satoa.

Monilla paikkakunnilla pellot uhkaavat kuivua pystyyn, ja kuuma ilma on vaikuttanut jopa maidontuotantoon: lämmöstä stressaantuneet lehmät saattavat tuottaa päivässä useita litroja vähemmän maitoa kuin tavallisesti.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan mukaan muun muassa nämä ovat syitä sille, miksi jokaisen maanviljelijän tulisi olla kiinnostunut ilmastonmuutoksen torjunnasta.

”Jos kenellä, niin ruoan tuottajalla ja maanviljelijällä tulee olla huoli ilmastonmuutoksesta. Se on suuri uhka maataloudelle”, hän sanoo.

”Tyhmiähän me maatalousyrittäjinä oltaisiin, jos ei otettaisi sitä vakavasti, koska meihin ilmastonmuutos iskee ensimmäisenä ja rajuimmin.”

”Meihin ilmastonmuutos iskee ensimmäisenä ja rajuimmin.”

ToineN syy olla kiinnostunut ilmastonmuutoksesta on Marttilan mukaan yksinkertaisesti raha.

Jo nyt monella alalla markkinat maksavat huomattavasti enemmän tuotteista, joiden hiilijalanjälki on pienempi. Ilmiö on Marttilan mukaan lähitulevaisuudessa voimistumassa entistä enemmän myös elintarvikealalla.

Paitsi haasteena, ilmastotoimet pitäisikin Marttilan mukaan ottaa vastaan myös mahdollisuutena nostaa suomalainen ruoantuotanto kestävän kehityksen edelläkävijäksi. Hänen mielestään menestys tulevaisuuden ruokamarkkinoille rakennetaan nimenomaan ilmastotyöllä.

”Jos suomalainen maatalous ja ruoantuotanto haluaa pärjätä tulevaisuudessa, ilmastotyö pitää ottaa nyt vakavasti.”

Sekä EU:n että Suomen tasolla ilmastopäästöt on viime vuosina saatu kokonaisuudessaan laskusuuntaan. Sama ei ole kuitenkaan onnistunut maatalouden päästöissä.

Hallituksen ilmasto­vuosikertomuksen mukaan Suomessa maatalouden päästöt ovat viime vuosina päinvastoin hienoisesti nousseet. Tilastokeskuksen tietojen mukaan maatalouden ja viljelysmaiden kokonaispäästöt olivat vuonna 2019 noin 15 miljoonaa tonnia, siinä missä Suomen kokonaishiilipäästöt olivat samana vuonna noin 52,8 miljoonaa tonnia.

Maatalouden päästöistä iso osa, lähes kahdeksan miljoonaa tonnia, syntyy turvepeltojen käsittelyn ja niillä tapahtuvan orgaanisen aineen hajoamisen yhteydessä – siitäkin huolimatta, että turvepeltoja on vain murto-osa maanviljelyyn käytetystä kokonaispinta-alasta.

Kesäkuun alussa maataloussektori sai koko EU:n laajuudella moitteita Euroopan tilintarkastus­tuomioistuimelta.

Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen mukaan maatalouden päästöt eivät ole EU:ssa vähentyneet vuoden 2010 jälkeen, vaikka peräti puolet EU:n ilmastomenoista kohdistuu tällä hetkellä maatalouteen.

Erityiskertomuksessaan tilintarkastustuomioistuin kehottaa muun muassa komissiota seuraamaan nykyistä tarkemmin ilmastotoimiin korvamerkittyjen maataloustukien vaikuttavuutta, siis sitä, että rahat oikeasti menevät päästöjen vähentämiseen.

MTK:n Juha Marttilan mukaan ilmastotyö pitää ottaa maatiloilla vakavasti, mikäli suomalainen ruoantuotanto haluaa jatkossa pärjätä.

Jos mitään ei muutettaisi, maatalouden päästöt vähenisivät MTK:n arvioiden mukaan lähinnä lihankulutuksen vähentymisen vuoksi kuudella prosentilla vuoteen 2050 mennessä.

”Se ei ole riittävä tahti, ei millään, ja sen ymmärrämme. Erityisesti turvepeltokysymyksessä tarvitaan toimenpiteitä”, Marttila sanoo.

Tähän saakka ilmastopolitiikka ei ole hänen mukaansa ohjannut markkinoita riittävän vahvasti vastuullisempaan suuntaan, minkä vuoksi ilmastoteot ovat jääneet liiaksi yksittäisten maatalousyrittäjien harteille.

Nyt tilanne on Marttilan mukaan maataloussektorilla kuitenkin muuttumassa.

Muutosta on tuomassa muun muassa Euroopan komission heinäkuun puolivälissä julkaisema ehdotus uudeksi ilmastolainsäädäntö­paketiksi, joka osin tiukentaa myös Suomen omia päästötavoitteita. Lisäksi EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa ollaan parhaillaan uudistamassa muun muassa huomioimaan paremmin ilmastonäkökulmia.

MTK on luonnostellut myös oman ilmastotiekarttansa, jossa esitellään askeleet siihen, miten sen mukaan päästöjä saataisiin vähennettyä vuoteen 2050 mennessä parhaimmillaan jopa 77 prosentilla. Tiekartan mukaan ainakin 38 prosentin vähennyksiä vuoteen 2050 mennessä voidaan pitää varsin realistisina.

Keskeisiä keinoja päästöjen vähentämiseen olisivat muun muassa turvemaiden ennallistaminen, viljelytehokkuuden lisääminen ja uusien teknologioiden käyttöönotto.

”Siihenkin pääseminen vaatii kuitenkin resursseja, joita ei voi suoraan ottaa yksittäisten maatalousyrittäjien kukkarosta”, Marttila toteaa.

Vain 24 prosenttia maatalousyrittäjistä oli valmis tekemään ympäristön kannalta suotuisia päätöksiä, jos siitä aiheutuisi ylimääräisiä kustannuksia.

Intoa ilmastotoimien tekemiseen kuitenkin Marttilan mukaan löytyy suomalaisilta maatiloilta. MTK:n teettämän tutkimusten mukaan peräti 76 prosenttia maatalousyrittäjistä oli vuonna 2020 täysin tai melko samaa mieltä siitä, että on jatkuvasti pyrkinyt kehittämään toimintaansa ympäristön kannalta kestävämmäksi.

”Se tiedon ja oppimisen jano on tällä hetkellä todella kova. Maatiloilla on tuhansia asioita, mitä voitaisiin tehdä paremmin, ja viljelijät haluavat tietää, mistä kannattaa lähteä liikkeelle.”

Kuitenkin saman tutkimuksen mukaan vain 24 prosenttia maatalousyrittäjistä oli valmis tekemään ympäristön kannalta suotuisia päätöksiä, jos siitä aiheutuisi merkittäviä taloudellisia menetyksiä tai ylimääräisiä kustannuksia.

Marttilan mukaan maatalousyrittäjille tulisikin nyt tarjota mahdollisimman paljon tietoa siitä, millaisilla toimilla he pystyvät päästöjä eniten vähentämään.

”Kaivataan konkreettista pakettia siitä, mitä kannattaa ensisijaisesti tehdä ja missä. Koska rahaa ei ole loputtomiin, halutaan investoida sellaisiin toimiin, jotka vaikuttavat kaikista eniten.”

Pelkkien päästöjä leikkaavien toimien lisäksi Marttilan mukaan katse pitäisi suunnata siihen, miten hiiltä voitaisiin maataloudessa sitoa paremmin.

”Erityisesti tämän suhteen alalla on jo paljon hypetystä nähtävillä.”

Yhtenä suurimmista muutoksista Marttila pitää ajatusmaailman muuttumista viljelymaan käytössä. Siinä missä aikaisemmin puinnin jälkeen viljansänki on jäänyt maahan kyntöön saakka, tavoitteena olisi, että tulevaisuudessa pelloilla kasvatettaisiin viljelykausien välillä nykyistä enemmän muun muassa heiniä ja muuta kasvillisuutta.

”Siten saadaan ravinteita ja hiilensidontaa, ja samalla saadaan estettyä ravinteiden pako vesistöihin.”

Suomen ja sen yksittäisten maatalousyrittäjien ilmastotoimet menevät Marttilan mukaan hukkaan, jos ilmastotalkoisiin ei saada kaikkia mukaan.

Erityisen huolissaan hän on siitä, että ilmastotoimien kunnianhimoa madallettaisiin muissa Euroopan maissa komission ilmastopaketin valmistelun edetessä.

”Meillä Suomessa EU:n päätöksiä laitetaan, kuten minun mielestäni kuuluukin, määrätietoisesti täytäntöön, mutta muualla Euroopassa tilanne ei aina ole ihan niin hyvä”, Marttila toteaa.

”Silloin kilpailuetua saavat ne maat, jotka eivät pidä kiinni yhdessä sovituista asioista. Eikä sen pitäisi niin mennä.”

Toinen uhkakuva hänen mukaansa on, että markkinat eivät pysy ilmastotoimien tahdissa vaan pakottavat tuotannon siirtymään Euroopan ulkopuolelle.

Erityisesti tästä näkökulmasta hän pitää komission ehdotusta hiilitulleista EU:n alueen ulkopuolelta tuleville tuotteille hyvänä avauksena.

”Ilman niitä vaarana on, että maatalouden päästövähennykset toteutuvat alan uudistamisen sijaan tuotannon siirtämisellä pois EU:n alueelta.”

”Kyllähän silläkin tavoitteisiin päästäisiin, mutta se olisi ihan jo huoltovarmuudenkin kannalta kestämätön ratkaisu”, Marttila toteaa.

Marttilan mukaan markkinoiden paine helpottaa vaikeidenkin tavoitteiden saavuttamista.

Lopuksi Marttila haluaa vielä korostaa markkinoiden roolia maatalouden päästöjen vähentämistyössä: hänen mukaansa ne nimittäin ovat maatalousyrittäjille se kaikista suurin ja tehokkain kannustin.

”Loppupelissä kun markkinat ohjaavat tuotantoa oikeaan suuntaan, ollaan aika hyviä keksimään niitä keinoja tiukkojenkin tavoitteiden saavuttamiseksi.”

Football news:

The police could not find fans who racially insulted ex - Southampton player Yankevits
I am not a victim of racism. I'm black and proud. Menyan responded to the insults of Juventus fans
Phil Jones will be in the Manchester United squad for the game against West Ham. He has not played since January 2020
Falcao scored the winning goal in the 96th minute for Athletic, coming on as a substitute in the 76th. He has 2 goals in 2 games for Rayo Vallecano
Coach Wycombe about 1:6 with City: A special 22 minutes! An incredible event for our fans
Strakosha could not hold back tears when he saw the Lazio fans' banner. He was supported after an autogall with Galatasaray
Coach Spezia Motta on Juventus: They are going through a difficult moment, but we must show the maximum, play our football