logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo
star Bookmark: Tag Tag Tag Tag Tag
Finland

Irakin mielenosoitukset muuttuivat uhmaksi Irania vastaan

Kaikki alkoi siitä, kun joukko irakilaisnuoria kyllästyi kasvavaan köyhyyteen, työttömyyteen ja korruptioon. Niinpä he päättivät lokakuun alussa lähteä kaduille osoittamaan mieltään ja vaatimaan päättäjiltä uudistuksia.

Mellakkapoliisi ja poliisia tukevat aseelliset järjestöt vastasivat mielenosoituksiin rajulla väkivallalla: katoille nousseet tarkka-ampujat ampuivat mielenosoittajia. Sotilaskäyttöön tarkoitettuja kyynelkaasukranaatteja ammuttiin suoraan päin näköä niin, että kalloja murtui.



Kuukautta myöhemmin lähes 300 mielenosoittajaa on kuollut, mutta ”lokakuun vallankumoukseksi” kutsuttu Irakin mielenosoitusaalto on kaikkea muuta kuin hiipumassa. Edes internetin sulkeminen ei ole auttanut asiaa.

Perjantaina eniten väkeä liikkeellä oli Bagdadissa ja Etelä-Irakin Basrassa, jossa mielenosoittajat ovat tukkineet reitin satamaan.

Bagdadissa mielenosoittajat pitivät hallinnassaan Tahririn aukiota sekä sen läheisyydessä olevia hylättyjä rakennuksia, kuten 14-kerroksista tornitaloa.


Enää mielenosoittajat eivät vaadi pelkästään pieniä poliittisia uudistuksia. Nyt he vaativat täydellistä remonttia koko Irakin poliittiseen järjestelmään.

Yksi mielenosoituksiin osallistuneista on 29-vuotias Rami Kassim. Hän saapui Bagdadista Suomeen neljä vuotta sitten turvapaikanhakijana. Sittemmin hän on saanut oleskeluluvan ja työpaikan Suomesta.

Lokakuussa Kassim halusi lähteä ensimmäistä kertaa Suomeen tulonsa jälkeen selvittämään, mitä entisessä kotimaassa tapahtuu.

”Irakissa ei käytännössä ole toimivaa valtiota, vaan militiat pitävät valtaa. Samaan aikaan köyhyys ja työttömyys kasvavat ja sananvapaus on kehittynyt huonompaan suuntaan”, viikon Bagdadissa viettänyt ja Suomeen jo takaisin palannut Kassim kertoo.

Aluksi Kassim seurasi mielenosoituksia Suomessa sosiaalisen median ja valtavirtamedian kautta. Hän asettui mielenosoittajien puolelle, sillä hänen mielestään nyt on oikea hetki vaatia Irakiin poliittisia uudistuksia.

”Irakissa on niin paljon ongelmia, että halusin itsekin osallistua mielenosoituksiin. Halusin myös nähdä ne omin silmin ja selvittää, mistä on kyse.”


Laajoja mielenosoituksia on nähty viime viikkoina eri puolilla maailmaa – Lähi-idässä Irakin lisäksi myös Libanonissa.

Irakissa tilanne on erityisen räjähdysherkkä. 38 miljoonan asukkaan maa on toipumassa sodasta jihadistijärjestö Isisiä vastaan. Käytännössä Irakissa on sodittu vuodesta 2003 alkaen, kun Yhdysvallat kaatoi Saddam Husseinin hallinnon.

Vaikka Isisin ”kalifaatti” on nujerrettu, jihadistijärjestön verkostot Irakissa ovat yhä elinvoimaisia. Isisin pelätäänkin hyötyvän mielenosoitusaallon synnyttämästä yleisestä sekasorrosta.

Mielenosoitusaalto on saanut myös naapurimaa Iranin varpailleen. Mielenosoittajien raivo on alkanut kohdistua yhä enemmän Iraniin, joka pyrkii Irakin kautta laajentamaan vaikutusvaltaansa Lähi-idässä.

Heti mielenosoitusaallon käynnistyttyä Iran lähetti vallankumouskaartin komentajan Qasem Soleimanin Irakiin neuvomaan hallitusta kapinan tukahduttamisessa. Iranilla on tällaisesta toiminnasta paljon kokemusta.

Irak on siis tienhaarassa: sota Isisiä vastaan on päättynyt, mutta Iranin ja Saudi-Arabian alueellinen valtataistelu Lähi-idässä jyllää edelleen. Iran on saanut vahvan jalansijan Syyriasta ja todennäköisesti haluaa pitää myös Irakia yhä vahvemmin hyppysissään.

Mutta nyt sotien, köyhyyden ja työttömyyden piinaamat nuoret haluavatkin kokonaisvaltaista muutosta. Tilanne voi nopeasti kehittyä huonoon suuntaan, joka ei ole kenenkään hallinnassa.

Toisaalta tilanne voi olla alku myös uudelle, positiivisemmalle kehitykselle.

Tilanteen mutkikkuutta heijastelee se, ketkä kaduille ovat lähteneet. Valtaosa mielenosoittajista on taustoiltaan shiiamuslimeja, ja mielenosoitukset ovat keskittyneet Irakin shiiaenemmistöisille alueille.

Rami Kassimin mukaan tämä johtuu siitä, että Irakin sunnialueilla ihmiset pelkäävät yhä sitä, että Isis voisi käyttää mielenosoituksia hyväkseen.

Vaikka enemmistö mielenosoittajista on shiialaisia, mielenosoituksia ei kannata leimata etniseksi tai uskonlahkoihin liittyväksi liikehdinnäksi.

”Tämä ei ole shiialainen kapina, ja jos sitä yrittää kehystää uskonlahkojen väliseksi, perimmäiset syyt jäävät ymmärtämättä”, kirjoittaa Irakiin perehtynyt tutkija Harith Hasan tutkimuslaitos Carnegie Middle East Centerin sivuilla.

Hasanin mukaan mielenosoitukset ovat päinvastoin haastaneet Yhdysvaltojen hyökkäyksen jälkeen Irakiin luodun hallintomallin, jossa ihmiset lokeroitiin entistä syvemmin etnisiin ja uskonnollisiin ryhmiin.


Mielenkiintoista mielenosoituksissa on myös se, että nimenomaan shiialaiset ovat nousseet vastustamaan shiialaisen Iranin kasvavaa vaikutusvaltaa.

”Mielenosoittajat ajattelevat, että Irakin hallitus on vain Iranin pelinappula. Heidän mielestään Irakin ei pidä kuulua Iranin leiriin”, Rami Kassim sanoo.

Iranin johto on syyttänyt mielenosoituksia Yhdysvaltojen ja Israelin lietsomaksi propagandaksi. Kassimin mukaan ei ole mitään viitteitä siitä, että Yhdysvallat tai Israel olisivat kansannousun takana.

Hänen mukaansa kansanliikkeeltä päinvastoin näyttäisi puuttuvan selkeät johtajat ja kypsä suunnitelma.

Kuten kaikissa kansannousuissa, myös Irakissa mielenosoitusten ympärille on muodostunut oma symboliikkansa.

Kun Irakin turvallisuusjoukot ja heitä avustaneet Iranin tukemat asejoukot alkoivat lokakuun alussa ampua mielenosoittajia, bagdadilaiset tuktuk-kuskit riensivät mielenosoittajien avuksi.

Nyt tuktukien eli kolmipyöräisten skootterien kuljettajat vievät mielenosoittajia mielenosoituspaikoille. Tuktukit toimittavat myös ambulanssien virkaa. Ne keräävät haavoittuneita ja vievät näitä hoitoon.

Kassimin mukaan tuktukeista on tullut yksi ”lokakuun vallankumouksen” symboleista, mikä näkyy muun muassa katutaiteessa.

Symbolisesti ja strategisesti tärkeä on myös mielenosoittajien valtaama 14-kerroksinen autiotalo Tahririn aukion kupeessa. Mielenosoittajat kutsuvat rakennusta ”turkkilaiseksi ravintolaksi”, mutta tornitalo on saanut myös lisänimen ”Uhud-vuori” Medinassa sijaitsevan vuoren mukaan.

Profeetta Muhammedin kerrotaan käyneen Uhud-vuorella tunnetun historiallisen taistelun.

”Uhud-vuori” on mielenosoittajille tärkeä, sillä sen yläkerroksista avautuu näkymä Tigrisjoen toisella puolella sijaitsevalle Bagdadin vihreälle vyöhykkeelle. Siellä ovat Bagdadin tärkeimmät hallintorakennukset.


Mihin Irakin mielenosoitusaalto on johtamassa?

Kaikki riippuu siitä, millä tavalla Irakin hallitus ja toisaalta Iran reagoivat mielenosoittajien vaatimuksiin. Jatko riippuu myös siitä, kykeneekö johtajaton kansanliike tarttumaan hallituksen vastatarjouksiin ja taipumaan kompromisseihin.

”Mielenosoittajilla ei ole selvää suunnitelmaa. Suurin osa heistä on nuoria, eikä heillä ole selkeää johtajaa. Mielenosoitukset kuitenkin laajenevat päivä päivältä ja uhriluku kasvaa”, sanoo Kassim.

Hänen mielestään tilanne on auki eikä kukaan pysty ennustamaan, mitä tapahtuu seuraavaksi.

Irak-tutkija Harith Hasan pitää varmana ainoastaan sitä, että Irakin hallituksen on ennemmin tai myöhemmin tartuttava niihin ongelmiin, joiden vuoksi nuoriso alun perin lähti kaduille.

”Tyytymättömien määrä kasvaa ja he ovat aiempaa tietoisempia siitä, että heidät on marginalisoitu. Nyt he kokevat kuuluvansa yhteisöön, jolla on oikeutettuja vaatimuksia. He tulevat joka tapauksessa jatkamaan harvainvallan haastamista, ehkäpä jopa entistä radikaalimmin keinoin”, Hasan kirjoittaa.


Themes
ICO