logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo
star Bookmark: Tag Tag Tag Tag Tag
Finland

Jatkuva stressi voi aiheuttaa rasvamaksan – Osalla ihmisistä on liikaa välittäjäainetta, joka varastoi rasvaa elimistöön tavallista herkemmin

Rasvamaksan on perinteisesti ajateltu olevan vain alkoholistien sairaus. Lihavuudesta johtuva rasvamaksa on kuitenkin jo mennyt länsimaissa ohi alkoholin aiheuttaman rasvamaksan.

Helsingin Sanomat kirjoitti viime vuonna, että jo joka viidennellä suomalaisaikuisista on rasvamaksa. Rasvamaksa tarkoittaa rasvan ja sokerin runsasta kertymistä maksasoluihin.


Mainos (Teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy


Sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan hidastumisen takia se johtaa herkästi muihin aineenvaihduntasairauksiin, kuten kakkostyypin diabetekseen. Kun sisäelinten ympärille kertyy rasvaa, verensokeri ja kolesteroli nousevat. Edetessään rasvamaksa voi johtaa hitaasti parantumattomaan maksavaurioon eli maksakirroosiin.

Tuoreen tutkimuksen mukaan rasvamaksaa voi lihavuuden ja alkoholin lisäksi aiheuttaa myös krooninen stressi. Lääkekehityksen ja farmakologian alaan kuuluva väitöstutkimus osoitti koe-eläimillä, että rasvamaksa voi kehittyä myös terveellistä ruokaa syöville, joilla on ylimäärä hermovälittäjäaine neuropeptidi Y:tä. Sitä syntyy, kun sympaattinen hermosto aktivoituu eli kun ihminen on stressaantunut tai pelkää.


Mainos (Teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy


Neuropeptidi Y on hermovälittäjäaine, joka toimii parhaiten aivoissa, erityisesti hypotalamuksessa. Se saa meidät syömään.

Lisäksi neuropeptidi Y vähentää energia-aineenvaihduntaa esimerkiksi rasvakudoksissa. Se estää maksan rasvahappojen hapettumista energiaksi, jolloin maksaan kuljetettu ja siellä tuotettu rasva alkaa kerääntyä aiheuttaen rasvamaksan.

”Neuropeptidi Y näyttäisi varastoivan tehokkaasti kaiken sokerin ja rasvan ikään kuin pahan päivän varalle”, sanoo väitöstutkija Liisa Ailanen Turun yliopistosta.


Väi­tös­kir­jas­sa tut­ki­tun hii­ri­mal­lin taus­tal­la on jo ai­em­min suo­malai­sil­ta löydetty geenimuunnos, jonka kantajilla on ylimäärä neuropeptidi Y:tä. Stressin vaikutusta suoraan maksaan ei ole todettu vielä ihmisillä. Geenimuunnoksen kantajat kuitenkin sairastuvat helpommin esimerkiksi kakkostyypin diabetekseen.

Mainos (Teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy


”Rasvamaksa on salakavala tauti, sillä se ei juurikaan oireile. Geenimuunnoksen toteamiseenkin tarvittaisiin geenitesti”, Ailanen sanoo.

Ihminen ei voi siis oikein tietää, onko hänellä kyseinen geenimuunnos vai ei.


Mainos (Teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy


Väitöskirjan hiirimallissa tutkittiin kokeellista lääkettä, joka esti neuropeptidi Y:n vaikutusta.

”Se näytti toimivan niillä, joilla oli ylimäärä neuropeptidi Y:tä”, Ailanen kertoo.

Tällainen lääke voisi Ailasen mukaan sopia ainakin ihmisille, joilla on geenimuunnos, jossa neuropeptidi Y:tä syntyy liikaa. Lisätutkimuksia kuitenkin vielä tarvitaan, että lääkettä voisi testata ihmisillä.


Mainos (Teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy


Myös kakkostyypin diabetekseen käytettävästä metformiini-lääkeaineesta voisi olla hyötyä niille, joilla hermovälittäjäaine neuropeptidi Y:tä on liikaa. Metformiini vähentää glykogeeniaineenvaihduntaa ja estää glykogeenin hajoamista glukoosiksi eli parantaa sokeriaineenvaihduntaa niillä, joilla se on huonontunut. Sokeriaineenvaihdunnan kautta lääke voisi vaikuttaa myös rasva-aineenvaihduntaan.

Rasvamaksaan ei tällä hetkellä ole olemassa lääkehoitoa. Joitakin muitakin kakkostyypin diabetekseen käytettäviä lääkkeitä tutkitaan myös rasvamaksan hoitokeinoiksi. Nekin vaikuttavat kuitenkin lähinnä sokeriaineenvaihduntaan, mutta eivät suoraan rasvan määrään maksassa. Parasta hoitoa rasvamaksaan on elämäntapojen muutos.

Tämän väitöstutkimuksen perusteella kannattaisi terveellisen ruokavalion lisäksi vähentää myös pitkäkestoista stressiä elämässä.

”Sekin tiedetään, että kovan stressin myötä elämäntavat ja ruokailutottumuksetkin helposti huonontuvat”, Ailanen sanoo.

Lisäksi tiedetään, ettei stressi muutenkaan ole ihmiselle hyväksi. Harva pystyy stressaantuneena ajattelemaan luovasti ja jatkuva paine sumentaa ajattelua ja heikentää muistia.


Themes
ICO