Ura- ja työhönottovalmennuksiin kriittisesti suhtautuva kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok) korostaa työttömän omaa vastuuta. – Hän voi vaikuttaa omaan työllistymiseensä kahdella tavalla: joko etsimällä itse pontevasti työtä tai ottamalla vastaan sitä työtä, jota tarjotaan. Yleinen hokema työvoimapalvelujen ensisijaisuudesta antaa ihmisille valheellisen kuvan. Jenni Gästgivar / IL

Juhana Vartiainen teki ennen kansanedustajuutta pitkän uran taloustutkimuksen parissa muun muassa Suomessa Palkansaajien tutkimuslaitoksessa sekä Ruotsin ammattiliittojen taloustutkimuslaitoksen tutkijana ja johtajana .

Vartiainen palasi Ruotsista Suomeen, kun hänet nimitettiin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ( VATT ) ylijohtajaksi huhtikuusta 2012 huhtikuuhun 2015 .

– Tutkimusten valossa valmennukset ja työvoimapalvelut ovat ylipäätään osoittautuneet ikävän tehottomiksi, hän toteaa .

– Tulos on sama kaikissa Pohjoismaissa . Oikeastaan ainoa työllistymisen todennäköisyyttä selvästi lisäävä työvoimapalvelu on tukityö yksityisessä yrityksessä . Se nostaa todennäköisyyttä työllistyä tukijakson jälkeenkin . Valitettavasti kaikki muu toiminta on lopputuloksilla arvioituna aika tehotonta verrattuna niihin uhrattuihin resursseihin .

Vaikea ratkaista

Vartiaisen mukaan kaikissa Pohjoismaissa yleisestä ilmiötä ei voi syyttää erikseen juuri ketään .

– Parempaakaan ei ole keksitty . Hyvän kannustinjärjestelmän luominen on vaikeaa . Pitäisi kuitenkin mennä laajemmin siihen suuntaan, että palveluntuottajille maksetaan lopputuloksesta eli työllistymisestä, eikä siitä palvelusta .

Tämäkään ei Vartiaisen mielestä kuitenkaan ole helppoa, koska siihen mentäessä voi helposti syntyä myös väärinkäytöksiin yllyttäviä tilanteita .

– Jos palvelutuottajille maksetaan työllistymisestä, niin tuottaja voi vaikkapa sopia yrityksen kanssa työttömän työllistämisestä vain hetkeksi ja kuittaa sitten siitä palkkion . Vaarana on, että se työllistäminen on keinotekoista tai loppuu pian .

Vartiainen pitää kuitenkin työmarkkinajärjestöjen kehittämän aktiivimallin perusajatusta järkevänä .

– Silloin se on mielekäs, jos ihminen tekee toiselle ihmiselle, kotitaloudelle tai työnantajalle jonkin työsuorituksen, josta maksetaan rahaa ja joka on oikeasti hyödyllinen . Vaikkapa ikkunoiden peseminen tai jokin työkeikka ei ainakaan ole turhanpäiväistä . Tällaista aktiivimallia uskallan puolustaa .

Vartiainen myöntää kuitenkin myös aktivointijärjestelmien synkeän puolen .

– Monien vastaavien aktivointijärjestelmien suurin työllistävä vaikutus tulee sitä kautta, että ihminen työllistyy hanakammin, kun hän haluaa välttää nämä aktivointitoimet . Monessa tutkimuksessa on nähty, että työllistämisen todennäköisyys nousee jo ennen kuin aktivointitoimet alkavat, koska ihmiset haluavat välttyä niiltä .

”Toimii kokonaisuutena "

Työ - ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Vappu Vienamo puolustaa uravalmennuksia sanomalla, että kokonaisuutena ne toimivat ”varsin hyvin” . Ely - keskukset ostavat tänäkin vuonna valmennuspalveluja noin 26 miljoonalla eurolla .

– On osoitettu esimerkiksi, että ammatilliseen työvoimakoulutukseen osallistuneiden työllisyys kehittyy yleensä myönteisesti verrattuna muihin vastaavassa asemassa oleviin työttömiin, Vienamo kertoo .

Vuonna 2018 ELY - keskukset hankkivat valmennuspalveluita 125 eri palveluntuottajalta . Vienamon mukaan kokonaiskustannusta on vaikea arvioida .

– Valmennuksiin käytetään joustavasti työttömien työnhakijoiden palveluihin osoitettuja määrärahoja, eikä määrärahan käyttöä ole tiukasti rajattu eri palveluiden välille, hän selittää .

Maaliskuun lopun seurantatietojen perusteella valmennusten ja valmennettavien määrä on ollut pienempi ja valmennukseen on käytetty vähemmän rahaa kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan .

Vienamon mukaan yksittäisiä kouluttajia voidaan vaihtaa opiskelijapalautteen pohjalta . Palveluntuottajat taas valitaan aina kilpailutusten perusteella, joten ne voivat vaihtua sopimuksen loputtua uuden tarjouskilpailun kautta .

Valmennuspalvelujen tuottajia on kritisoitu liiasta yleisten elämänohjeiden painottamisesta . Vienamon mukaan niillekin voi kuitenkin olla tarvetta .

– Työ - ja elinkeinohallinnon palvelujen käyttäjien joukossa on myös sellaisia asiakkaita, joilla on elämänhallintaan liittyviä ongelmia . Palveluntuottajien vastuulla on taas se, että palvelu vastaa asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita . Toisaalta kukaan ei voi olla kaikkien ammattialojen asiantuntija . Ajoittain työ - ja elinkeinohallinto saakin palautetta siitä, että valmentajan kokemus jää yleiselle tasolle, Vienamo kommentoi .