Suomen kiinteistömarkkina on edelleen kiinnostava ulkomaisten kiinteistösijoittajien silmissä.

Kansainvälistä kiinnostusta ovat lisänneet muun muassa liiketoimintaympäristön vakaus, turvallisuus ja läpinäkyvyys.

Kiinteistö- ja rakentamisalan ammattilaisten järjestön Raklin mukaan vuoden 2018 kiinteistökauppavolyymi nousi kaikkien aikojen toiseksi korkeimmaksi, 9,4 miljardiin euroon.

Ulkomaisten sijoittajien osuus viime vuoden volyymista oli 65 prosenttia. Kiinnostuksen odotetaan jatkuvan vahvana myös lähitulevaisuudessa. Kaikkiaan ulkomaisten sijoittajien salkussa on suomalaiskiinteistöjä yli 20 miljardin euron edestä.

Raklin mukaan ulkomaisten kiinteistösijoittajien omistuksessa on jo lähes kolmannes Suomen ammattimaisesta kiinteistösijoitusmarkkinasta. Ulkomaiset sijoittajat ovat asemoituneet vahvasti myös vuokra-asuntomarkkinoille, jotka ovat olleet aiemmin lähes täysin kotimaisessa omistuksessa.

Vähälle huomiolle on jäänyt se, että Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelmassa todetaan erikseen, että vuoteen 2022 mennessä selvitetään mahdollisuudet periä ulkomaisten rahastojen ja muiden verovapaiden yhteisöjen kiinteistösijoituksista saamista voitoista kohtuullista veroa.

”Ulkomaisten kiinteistösijoittajien verokohtelua selvitetään Antti Rinteen (sd) hallituksessa. Verokäytäntöjen muuttaminen ei ole helppoa. Oman vaikeuskertoimensa luovat pelkästään jo maiden väliset verosopimukset.”

Sdp:n veroasiantuntijana tunnettu Lauri Finér kirjoitti reilu vuosi sitten blogissaan, että Suomi on kiinteistösijoittajien veroparatiisi. Hänen mukaansa ulkomaisen kiinteistösijoittajan on ollut helppoa välttää myyntivoittovero yksinkertaisella holding-yhtiöjärjestelyllä. Lisäksi sijoitusrahastot eivät maksa veroa mistään tuloistaan. Finér myös näki, että korkovähennysrajoituksessa on kiinteistösijoittajien mentävä aukko.

Kiinteistösijoittajien verokohtelu näyttäisi kytkeytyvän samaan yhteyteen, jossa selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön ulkomaisten rahastojen ja muiden osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen saamille osingoille viiden prosentin lähdevero vuoteen 2022 mennessä.

Verokäytäntöjen muuttaminen on kaikkea muuta kuin yksinkertaista. Omat vaikeuskertoimensa luovat pelkästään jo maiden väliset verosopimukset. On hyvin todennäköistä, että ulkomaiset kiinteistösijoittajat eivät ainakaan heti hallituksen selvittelyistä hätkähdä.

Kun korkotaso on matalalla, rahaa ohjautuu kiinteistöihin.

Myös väestön ikääntyminen voi toimia kiinteistösijoittajan eduksi. Varman kiinteistösijoituksista vastaava johtaja Ilkka Tomperi toteaa Raklin katsauksessa, että vuokra-asuntojen tai seniorikotien kysyntä ei korreloi taloussuhdanteen kanssa ja urbanisaatio, kasvavat kaupungit ja vanheneva väestö takaavat monissa maissa kysynnän jatkuvuuden.

Suomessa tämä pätee erityisesti pääkaupunkiseutuun. Viime vuonna kiinteistökaupoista noin 60 prosenttia tehtiin pääkaupunkiseudulla.