Finland

Kirja-arvostelu | Aki ja Milla Ollikaisen yhdessä kirjoittama dekkari on taitavasti tehty mutta tavanomainen

Kontti-romaani kuljettaa tarinaansa Afrikasta Suomeen ja käyttää kaikkia modernin, kansainvälisen rikosgenren keinoja.

Aki ja Milla Ollikaisen yhdessä kirjailijanimellä A.M. Ollikainen kirjoittaman dekkarin käännösoikeudet on myyty jo yli kymmeneen maahan.­

Romaani

A. M. Ollikainen: Kontti. Otava. 304 s.

Kahden kokeneen mutta keskenään erilaisen kirjailijan ensimmäinen yhteinen teos on dekkari.

Tietenkin.

Se on tätä päivää, kun kaunokirjallisuuden myyntilistoja hallitsee jännitys, samoin kustantamojen katalogeja. Kumpikohan ilmiössä on syy, kumpi seuraus?

Eli ostetaanko dekkareita paljon siksi, että niitä kustannetaan, vai kustannetaanko siksi, että niitä ostetaan?

Joskus oikeasti ihmettelen, haluavatko niin monet ihmiset todellakin lukea näin paljon dekkareita. Eli useimmiten rakenteeltaan varsin yhdenmukaisia tarinoita, joissa henkilöt ja juoni on rakennettu kaavan mukaan.

Toki tällainen toistuvuus tuo turvallisuutta sekä lukijalle että tekijälle. Se näyttää olevan kirjallisuuden oleellinen osatekijä yllättävän monelle.

Ollikaisista toisella, Millalla, on takana jo kolme Lappiin sijoittuvaa poliisidekkaria. Toinen, Aki, tunnetaan kirjallisista, tiiviistä romaaneistaan. Tyylitelty historiallinen Nälkävuosi palkittiin vuoden parhaana esikoisena 2012.

Voisi siis ajatella, että yksi hallitsee ulkoisen toiminnan, toinen sisäisen. Kontissa arvelen välillä tunnistavani Aki Ollikaisen tyylin uhkaavansävyisissä takaumissa ja henkilöiden alitajunnasta toisinaan todellisuuteen pyrkivissä näyissä.

Silti Kontti on ihan tavanomainen poliisiromaani. Se mahtuu täysin moderniin peruskonseptiin, jossa on jo totuttu esimerkiksi näkökulmatekniikkaan.

Tuttua on sekin, että pääjuonen rinnalla raotetaan koko ajan toista, päähenkilön aiempiin vaiheisiin sijoittuvaa arvoitusta.

Kontissa rikoskomisario Paula Pihlaja joutuu siirtämään nämä oman menneisyytensä pohdinnat vähemmälle, kun helsinkiläisen Lehmus-säätiön huvilalta löytyy tummaihoisen naisen ruumis vettä täynnä olevasta kuljetuskontista.

Kesähelteessä alkaa henkilöllisyyden selvittely, joka vie pian Namibiaan.

Sieltä, Lehmusojan kuljetusfirman alkutaipaleelta, löytyvät vastaukset moneen kysymykseen.

Romaanin taustalla on isoja kuvioita kuten kolonialismi ja rasismi, ja tekoja motivoivat klassiset rakkaus, ahneus ja kostonhimo. Rinnakkain asettuvat myös köyhyys ja rikkaus, naisen ja miehen oikeudet, vanhemmat ja lapset, liike-elämä ja taide.

Sen myötä, miten Lehmus-yhtiö häivyttää vaurautensa alkuperää, tarinaan astuu kärjistetyn kulturelleja hahmoja: tyylikäs Mai Rinne siilitukassaan johtaa säätiötä ja taideprojekteja, suurieleinen Paavali Kassinen luo kuljetuskonteista globalisaatiota kritisoivia installaatioita.

Tällaiset karikatyyrimaiset henkilötyypit, haalea yhteiskunnallisuus ja poliisien erilaiset luonteet ja taipumukset ovat kansainvälisen rikosgenren peruskauraa.

Paula Pihlaja on kolho ja vaitelias, hänen työparinsa Renko (silmänisku Hill Street Blues -tv-sarjalle?) taas mieheksi vilkas ja tunteellinen. Hyvin dialogivetoisessa kerronnassa riittää nokkelaakin sanailua.

Myönteisintä Kontissa on se, että puhtaasti kirjalliset keinot ovat hallussa. Arvoitus on kyllin taitavasti rakennettu, lukijaa harhautetaan ja lopun yllätykset palkitsevat.

Myös jännitettä nostetaan hienosti: ensin helteessä hikoillen, sitten ukkosmyrskyssä toiminnaksi räjäyttäen.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Football news:

Dembele will not play at the Euro again due to injury. He has left the French national team
Russian referee Sergey Karasev will work on the Euro 2020 match between Germany and Hungary
The Schmeichels are a unique goalkeeping dynasty. But Casper has long been hampered by the greatness of his father
Laporta about the Super League: The project is alive. We will not apologize to UEFA for being the masters of our own destiny
Barcelona will sell 19-year-old winger de la Fuente to Marseille for 3.5 million euros
Wales defender Gunter: I don't know when the Euro will end for us, otherwise I would be rich
Chiesa Ob 1-0 with Wales: We proved that every Italian player can perform successfully