Finland

Kolumni | Suomeen syntyy salaa satoja tulevaisuuden laboratorioita

Sote-uudistuksen jälkeen kunnille voisi olla hyvä antaa enemmän tilaa kokeiluille ja eriytyneille ratkaisuille niissä asioissa, jotka jäävät kunnan vastuulle.

Keski-Suomessa sijaitseva Viitasaari teki vuonna 1882 rohkean tulevaisuusteon. Kunnassa aloitti tuolloin työnsä Suomen tiettävästi ensimmäinen kunnanlääkäri, nimeltään Gustav Ferdinand Harlin (suvun myöhempi edustaja ohjasi tästä sadan vuoden päästä osuvasti nimetyn Hollywood-elokuvan Die Hard 2 – vain kuolleen ruumiini yli, mutta ei siitä sen enempää).

Kuntalaisten terveydenhuollolle oli tuohon aikaan huutava tarve, mutta rahaa ei ollut. Maata piti kuitenkin kehittää, ja vähitellen syntyi kompromissi: senaatti eli valtio suostui maksamaan osan kunnanlääkärien palkasta, jotta päästäisiin eteenpäin.

Sitten tuli 1900-luku, kansanterveyslaki, terveyskeskukset ja rahaa maan vauraammista osista Suomen viitasaarille siirtävät valtionosuudet. Kuvio oli kuitenkin sama: kuntalaiset järjestävät asiansa itsensä ja maan parhaaksi, valtio maksaa osan, kuntalaiset osan.

Nykyisellä Viitasaarella tämä näkyy yhä selvästi. Vaikka kunnanlääkäreitä ei enää ole, kunnassa on yhä oma terveysasema. Sitä tosin hallinnoidaan yhdessä naapurikuntien Pihtiputaan ja Kinnulan kanssa – yhteistyön nimi on komeasti Wiitaunioni.

Ensi viikolla tämä asetelma siirtyy luultavasti historiaan. Eduskunnan on määrä äänestää sote-uudistuksesta, joka siirtää terveys- ja sosiaalipalvelut kunnilta maakuntien muotoisille hyvinvointialueille. Se hyväksyttäneen hallituspuolueiden eli Sdp:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja Rkp:n äänten turvin.

Äänestys päättää noin 140 vuoden historiallisen jatkumon myös Viitasaarella: kuntalaiset eivät enää keskenään järjestä asioitaan, vaan niistä päätetään maakunnan tasolla. Keski-Suomessa painopiste on Jyväskylässä, ei Viitasaarella.

Päättäjät valitaan aluevaalilla, jolla yritetään säilyttää asukkaiden kosketus omiin palveluihinsa. Myös rahanjako muuttuu. Koko terveyslaskun maksaa ainakin aluksi valtio, ja rahapussin valtiaalla on luultavasti myös melko vahva sananvalta.

Niin tai näin, valta karkaa askeleen kauemmas. Suomen viitasaarten asiat eivät välttämättä aina ole hyvinvointialueiden prioriteettilistan kärjessä.

Näin kuntavaalien jälkeen on kuitenkin syytä miettiä myös sitä, mitä kunnista jää jäljelle, kun sote katoaa. Ovatko ne enää tyhjä vaakuna, joka pitää yllä muistoja menneisyydestä, jossa Suomi oli jaettu osiin kirkkojen sijainnin mukaan?

Ehkä eivät ihan vielä. Ensinnäkin kunnille jää jäljelle toinen historiallinen jatkumo, koulut. Sivistys ja osaaminen olivat 1800-luvun Suomen rakentajien ajattelun ydintä, ja sitä ne ovat yhä.

Näiden rinnalle kunnille jää toinen tärkeä mutta hähmäisempi tehtävä, ”elinvoima”. Se tarkoittaa esimerkiksi yhdessä alueen yritysten kanssa tehtävää työtä, jolla taataan, että työvoimaa riittää, infra toimii ja toiminta on ilmaston kannalta kestävällä pohjalla. Näin yritykset voivat luottavaisin mielin kasvaa – ja työllistää lisää.

Kun koulutus ja elinvoima yhdistetään ja yhtälöstä otetaan pois sote, kunnat alkavatkin näyttäytyä aivan uudessa valossa. Niiden ytimeen jää tukku tehtäviä, joiden keskiössä ei ole menneisyydessä syntyneiden vaivojen hoito vaan tulevaisuuden edellytysten rakentaminen.

Parhaimmillaan uudistus synnyttääkin Suomeen satoja tulevaisuus­laboratorioita, jotka voivat soten kahleista vapauduttuaan kokeilla reippaammin ja keksiä Suomea uusiksi.

Jotta näin kävisi, kuntien jäljelle jääviä kahleita kannattaa miettiä tarkkaan. Kunnilla on yhä valtava määrä valtiolta tulevia velvoitteita, jotka sitovat niitä toimimaan juuri tietyllä tavalla.

Kun ihmisten elämää turvaava sote pian on leveämmillä hartioilla, voisiko muissa tehtävissä Suomea eriyttää enemmänkin? Pitäisikö kokeilulle antaa tilaa?

Kauan sitten 1800-luvulla juuri kunnissa Suomi kurkotti tulevaan. Ehkä taas voisi olla sen aika.

Kirjoittaja on HS:n talouden ja politiikan toimituksen esihenkilö.

Football news:

Fati started working with the ball. The Barca winger has not played since November due to a knee injury
De Jong has a calf muscle sprain. Barca midfielder will miss part of the pre-season
Back in November, De Bruyne told Guardiola that City should buy Grealish
Liverpool wants to get 12.75 million pounds for Shaqiri
Grealish to City for 100 million is the most expensive transfer in the history of the Premier League. With Pep, the club spent a billion euros
Grealish has already signed a contract with Man City and talked to Guardiola
VAR reforms in the Premier League: offside lines will make it thicker, they will not assign penalties for small contact (as with Sterling against Denmark)