logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo
star Bookmark: Tag Tag Tag Tag Tag
Finland

Kommentti: Miksi Aku Hirviniemi joutuu oikeuteen?

Ilta-Sanomat uutisoi maanantaina, että näyttelijä Aku Hirviniemeä epäillään kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta. Hirviniemi vastasi epäilyihin Facebook-kirjoituksella, jossa hän ilmoitti kiistävänsä syytteet.
Kirjoitus on herättänyt hämmennystä. Hirviniemi kirjoitti käsityksensä olevan, että ”kukaan muu kuin syyttäjä ei ole katsonut, että asia tulisi viedä tuomioistuimeen käsiteltäväksi”.

Seksuaalinen ahdistelu on kuitenkin asianomistajarikos. Syyttäjällä ei siis ole lähtökohtaisesti oikeutta nostaa syytettä vastoin asianomistajien eli uhrien tahtoa.

Kirjoituksessaan Hirviniemi kuitenkin antoi ymmärtää, että juuri näin olisi tapahtunut. Mistä on kyse?


Mainos (Teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy


Teoriassa on mahdollista, että Hirviniemi kirjoittaa pötyä. Pidän tätä kuitenkin epätodennäköisenä, ellei kyse sitten ole silkasta väärinkäsityksestä. Valheella on lyhyet jäljet, sen tietänee Hirviniemikin. Syytteestä saadaan tarkempaa tietoa viimeistään oikeuskäsittelyn tai tuomion yhteydessä.

Muitakin mahdollisia selityksiä löytyy. Virallinen syyttäjä voi nostaa syytteen vastoin asianomistajan tahtoa, jos ”erittäin tärkeä yleinen etu” sitä vaatii.

Tällainen yleinen etu voisi perustua esimerkiksi syytetyn asemaan, uusimisriskiin tai yleiseen rikosten ennaltaehkäisyyn. Yleisen edun nimissä syytteen voisi nostaa myös esimerkiksi silloin, jos tutkinnassa on herännyt epäily uhrin ostamisesta hiljaiseksi.

Seksuaalinen ahdistelu ei myöskään ole asianomistajarikos, jos uhri on alaikäinen. Alle 18-vuotiaaseen kohdistuneesta seksuaalisesta ahdistelusta syyttäjän on nostettava syyte, vaikka nuori tai lapsi ei sitä itse tahtoisi.


Ainakin teoriassa on lisäksi mahdollista, että asianomistajat ovat vaatineet Hirviniemelle rangaistusta, mutta he olisivat toivoneet jutun ratkaisemista oikeudenkäynnin sijasta niin sanotussa rangaistusmääräysmenettelyssä.

Siinä poliisi laatii sakkovaatimuksen, jonka syyttäjä vahvistaa rangaistusmääräyksellä. Sakot siis langetetaan syyttäjän päätöksellä ilman oikeudenkäyntiä.

Seksuaalisen ahdistelun rangaistusasteikko (sakkoja tai enintään kuusi kuukautta vankeutta) on sen verran lievä, että rangaistusmääräys on mahdollinen. Se voidaan antaa vain sakkojutuissa. Lisäksi edellytetään, että asia on yksinkertainen ja selvä. Ellei näin ole, syyttäjän on vietävä juttu oikeuteen.

Oli miten tahansa, niin luvassa on kiinnostava ja yleistä merkitystä omaava oikeudenkäynti. Seksuaalinen ahdistelu lisättiin rikoslakiin omana nimikkeenään vasta vuonna 2014, joten kovin paljoa oikeuskäytäntöä ei vielä ole.

Uuden nimikkeen tarkoitus oli tuoda rangaistavaksi niitä lievemmästä päästä olevia taputteluja, kourimisia ja pussailuja, jotka aiemmin saattoivat jäädä kokonaan rankaisematta, kun tekoja tarkasteltiin vakavamman seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistön valossa.

Nähtäväksi jää, mihin tuomitsemiskynnys asettuu. Missä menee huonon käytöksen ja rikoksen välinen raja? Sitä mitataan kohta Hyvinkään käräjäoikeudessa.


Themes
ICO