Finland

Kommentti: Ranska ja Italia voittivat Saksan vaaleissa – EU:n jättiläisten valtasuhteiden muutos kolahtaisi myös Suomeen

Saksan nykyistä heikompi kompromissihallitus siirtäisi vallan painopistettä EU:ssa Ranskan ja Italian suuntaan, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

Saksan seuraava hallitus jatkanee ainakin päällisin puolin ja suurin piirtein entisenlaisin talous- ja EU-poliittisin linjauksin.

Hallituskokoonpanosta ja seuraavan liittokanslerin nimestä riippumatta.

Silti Saksan viime sunnuntain liittopäivävaaleilla ja niiden tuloksella voi olla suurempi vaikutus Saksan valta-asemaan EU:ssa – ja sitä myöten itse Euroopan unioniin – kuin pelkkien politiikkalinjausten perusteella vaikuttaa.

Siksi meidän sivullisten lienee paras varautua sellaiseenkin tulemaan, että EU muuttuu Saksan vaalituloksen seurauksista enemmän kuin Saksa.

Ja tarkemmin sanottuna voi olla aihetta varautua sellaiseen vaalien epäsuoraan seuraukseen, että EU muuttuu vähän entistä vähemmän saksalaiseksi – ja ainakin vähän entistä enemmän ranskalais-italialaiseksi.

Tällainen epäsuora vaalivaikutus tarkoittaisi esimerkiksi Suomenkin suosiman saksalaistyyppisen "talouskurin" merkityksen ja ehkä tavoittelunkin heikkenemistä EU:ssa.

Tällaiseen varautumiseen antaa aihetta Saksan vaalien jälkeen välittömästi alkaneiden hallitusveikkausten yksi todennäköisenä pidetty lopputulos, että Saksaan syntyy ties kuinka pitkiksi venyvien hallitusneuvottelujen jälkeen kolmen puolueen koalitiohallitus.

Kyseessä olisi Saksan perinteisesti vahvoihin hallituksiin verrattuna ennen kokematon – ja mahdollisesti myös ennen kokemattoman heikko – kokemus.

Kolmen heikon kompromissi

Yksi suuri muutos maan vuosikymmenten hallitusperinteistä on kummankin vanhan valtapuolueen, kristillisdemokraattisten CDU:n ja CSU:n sekä sosiaalidemokraattisen SPD:n, kannatuksen jääminen puolueiden kannatushistoriaan nähden häpeällisen heikoksi.

Vaikka SPD kasvatti ääniosuuttaan tuntuvasti viime vaaleista, on sekin kaukana suuruutensa aikojen kannatuksesta.

Nämä keskisuuriksi kutistuneet perinnepuolueet ovat kumpikin nykyisessä hallituksessa, mutta kumpikaan ei ole järin halukas jatkamaan yhdessä. Sen sijaan kumpikin on julistanut halunsa muodostaa uusi hallitus ympäristöpuolue Vihreiden ja konservatiivisen liberaalipuolueen FDP:n kanssa.

Vihreät ja FDP ovat vielä pienempiä kuin SPD ja CDU/CSU, joten nekään eivät ole millään muotoa varsinaisia kansanpuolueita. Ne ovat silti kummalle tahansa isommalleen välttämättömiä – ja siksi myös hallitusneuvotteluissa kokoaan vaikutusvaltaisempia – kumppaneita maan seuraavan hallituksen kasaamiseksi.

Asetelmasta seuraa, että käytännössä Vihreät ja FDP voivat keskenään sopia tai ainakin suuresti vaikuttaa, kumman ne sallivat muodostaa niiden kanssa hallituksen, SPD:n vai CDU/CSU:n.

Kumman isommistaan Vihreät ja FDP valitsevatkaan hallituksen muodostavaksi kansleripuolueeksi, kokoonpanosta voi helposti muodostua Saksan totuttuihin hallituksiin verrattuna suhteellisen heikko kompromissihallitus.

Muutoskyvyttömyyskin on vakautta

Saksan päätyminen kolmen puolueen kompromissihallituksen johtoon tarkoittanee osin käytännön pakosta syntyvää "vakautta" – eli jopa kyvyttömyyttä poiketa totutusta.

Tämä tarkoittaisi esimeriksi sitä, että Saksan talous- tai europoliittinen linja jatkuisi pääpiirteissään ennallaan.

Sillä erolla, että Saksan seuraavalla hallituksella voi olla vielä vähemmän aloitekykyä suurissa EU-kysymyksissä kuin sitä edeltäneillä hallituksilla on ollut.

Ranska on perinteisesti ollut selvästi Saksaa aloitteellisempi ja hanakampi esittämään suurisuuntaisiakin tavoitteita, kun puhe on ollut EU:n tai euroalueen rakenteista ja pelisäännöistä sekä niiden kehittämisestä.

Saksan pidättyväinen ja usein empivä linja on tasapainottanut ja hillinnyt Ranskan hetkittäin intoilevaakin aloitteellisuutta.

Aiheesta ja politiikan alasta riippumatta Ranskan aloitteet yleensä tarkoittaisivat EU:n muuttamista nykyistä suurempien tulonsiirtojen ja päätösvallan keskittämisen eli liittovaltiomaisten rakenteiden ja nykyistä väljemmän taloudenpidon suuntaan.

Juuri tulonsiirtojen ja talouslinjan kevennysten takia Ranskan aloitteilla on tavan mukaan vahva kannatus Italian kaltaisissa keskimääräistä velkaisemmissa EU-maissa.

Saksa sen sijaan on yleensä ollut suurimpana nettomaksajamaana haluton hyväksymään Ranskan lennokkaimpia aloitteita saati siirtämään kansallista päätösvaltaa EU:n toimielimille.

Suomi on yleensä peesannut Saksaa – ja peesaa parhaillaankin Itävallan ja Hollannin vetämää saksalaistyyppistä talouskurin ryhtiryhmää, vaikka Saksa ei itse ole mukana ryhmässä.

EU:n suurten maiden keskinäinen voima-asetelma voi muuttua, jos Saksan kompromissihallitus jää aiempia hallituksia heikommaksi.

Macron ja Draghi onnittelevat

Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Italian pääministeri Mario Draghi kuuluvat todennäköisesti Saksan vaalien epävirallisiin voittajiin.

Ja he luultavasti lukeutuvat innokkaimpiin onnittelijoihin, jos SDP:n puheenjohtajasta Olaf Scholzista tulee Saksan seuraava liittokansleri.

Saksan väistyvän liittokanslerin Angela Merkelin ja tämän hallitusten varsin vahva asema kotimaan politiikassa on merkinnyt vahvaa asemaa myös EU-kysymyksissä.

Ja kun tuohon Saksan vahvaa asemaa on leimannut Merkelin taipumus empimiseen, on se vuosien ajan turhauttanut Ranskaa ja Italiaa. Näiden on ollut mahdoton saada yhtään suurta uudistusta toteen vastoin Merkelin ja Saksan tahtoa.

Nyt tämä voi muuttua, sillä Scholzin poliittinen "profiili" on ainakin Merkeliin verrattuna taipuisa ja mukautuva.

Ja jos Merkeliä taipuisampi liittokansleri päätyy johtamaan Saksan totuttuja hallituksia heikompaa kompromissihallitusta, avautuu siitä kuin itsestään enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia – Ranskalle ja Italialle.

Scholzin johtaman Saksan rinnalla Ranska ja Italia olisivat ennemmin tasavertaisia neuvottelukumppaneita kuin nöyriä ja tottelevaisia alamaisia.

Toki Saksan "nein" olisi Scholzinkin lausumana yhtä painava jarru muiden aloitteille kuin Merkelin "nein". Mutta ero syntyisi siitä, että Scholzin lienee Merkeliä helpompi lausua "ja" kuin "nein".

Tämä voi enteillä entistä enemmän ranskalais-italialaisia painotuksia – ja entistä vähemmän totuttuja saksalaissävyjä – esimerkiksi EU:n talouspolitiikan linjauksiin ja sääntöihin koronakriisin jälkeen.

Lue lisää: Kommentti: Saksan talouslinja voi pehmentyä – mutta tuskin niin paljon kuin Suomi pelkää tai Ranska ja Italia toivovat

Football news:

Ajax fans set off fireworks at the stadium at the match with Borussia
Guardiola on coronavirus: I am vaccinated, I trust doctors and scientists. We see how many deaths there are in England
Griezmann caught up with Giroud in goals in the Champions League (35) and shares 5th place with him among the French
In Amsterdam, fireworks are not only on the field, but also in the stands. The public relations of Ajax and Borussia fans
Mbappe has 46 (28+18) points on the goal+pass system in 48 games in the Champions League
Atletico conceded twice before the 15th minute for the first time under Simeon
Guardiola pro 5-1 with Brugge: One of Man City's best games in European competitions