Finland
This article was added by the user Anna. TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Kommentti: Tarvitaan vain pari emämunausta ja energiakriisi voi johtaa taantumaan

Sähkön ja polttoaineiden kallistuminen heikentää euroalueen talouskasvua, mutta taantumalta säästyttäneen. Paitsi, jos talouspäättäjät toistavat eurokriisin virheitä, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.

Lämmitys-, sähkö- ja polttoainelaskut on maksettava samaa tahtia kuin laskujen eräpäivät koittavat, ja siksi energiaan hupenevat rahasummat paisuvat samaa tahtia kuin hinnat nousevat.

Nyt kaikenlaisen energian ja sähkön hinnat ovat kohonneet kautta Euroopan poikkeuksellisen jyrkästi. Niin jyrkästi, että on hyvällä syyllä paikallaan puhua uudesta energiakriisistä.

Talven lämmityskausi on vasta tulollaan, kun sähkön ja useimpien energiaraaka-aineiden hinnat ovat kohonneet jyrkästi ja jo nyt vuosikausiin korkeimmilleen. Jos talvi osoittautuu kylmäksi, voi lämmitysenergian hinta nousta vielä lisää.

Tämä energian hintashokki on jo nyt sitä luokkaa, että tästä koituu melkoisen varmasti laaja-alaisia ja pääosin kielteisiä talousvaikutuksia.

Energialaskun paisumiseen hupeneva raha on pois jostakin muusta käytöstä.

Kaikki energialaskun paisumiseen hupeneva raha on pois jostakin muusta käytöstä, johon sama raha olisi ohjautunut ilman energian kallistumista.

Energialaskun paisuminen leikkaa kotitalouksien ja yritysten ostovoimaa ylimääräisen veronkorotuksen tavoin – sillä erolla, että energialaskun paisuminen synnyttää mittavan tulonsiirron energian ostajilta myyjille.

Tämän lajin tulonsiirto toimii yhtä hyvin kunkin maan sisällä kuin eri maiden välillä sen mukaan, mihin suuntaan energia ja siitä maksettavat rahasummat virtaavat.

Useampi ostaa kuin myy energiaa

Suomessa niin kuin useimmissa muissakin EU-maissa energian ostajia on monin verroin enemmän kuin myyjiä, joten hintojen nousun nettovaikutus on ostovoimaa voimakkaasti leikkaava.

Tämä pätee myös kansantalouden mitoissa.

Ostovoimaa siirtyy Suomesta Venäjälle.

Voimakkaimmin kallistuneiden maakaasun ja raakaöljyn markkinoilla Suomi on kokonaan tuonnin varassa, joten näiden kallistumisesta syntyvällä lisälaskulla ostovoimaa siirtyy Suomesta Venäjälle ja muihin tuontienergian myyjämaihin.

Olivatpa laskuttajat sitten kotimaisia energiayhtiöitä tai ulkomaisia raaka-aineen toimittajia, on yksi hintashokin talousvaikutus jo ennalta varma asia:

Tämänkertainenkin energiakriisi heikentää talouskasvua samaan tapaan kuin aiemmat energiakriisit ovat heikentäneet.

Energian jyrkkä kallistuminen merkitsee esimerkiksi Suomelle ja muille EU-maille, että koronataantuman jälkeen vihdoin alkanut talouskasvu heikkenee – ja koronakriisistä toipuminen hidastuu.

Seuraavaksi vasta hiljattain kohennettuihin talousennusteisiin noussee huoli uudesta kasvunotkahduksesta tai jopa uudesta taantumasta.

Muutama rohkaiseva seikka voi tällä kertaa avittaa eurotaloutta välttämään "energiataantuma" – mutta se edellyttää talouspäättäjiltä parempia hermoja ja tilannetajua kuin eurokriisin aikaan.

Tälläkin kerralla taantuma voi olla vain parin talous- ja rahapoliittisen emämunauksen päässä.

Kasvu heikkenee mutta jatkuu

Finanssimarkkinoita palvelevat analyysiyhtiöt ja suurpankkien tutkimusosastot ovat viime viikkoina puineet energiakriisiä ja sen mahdollisia talousvaikutuksia perusteellisesti.

Esimerkiksi analyysiyhtiö BCA Research on käsitellyt aihetta eri kulmilla useissa viimeaikaisissa raporteissaan.

Yhtiön tämänviikkoinen Eurooppa-raportti päättelee erityisesti tuontienergiasta riippuvaisen eurotalouden ottavan sähkön ja eri polttoainelajien hintojen noususta siipeensä.

Ennusteen mukaan euroalueen talouskasvu heikkenee – mutta ei ainakaan näillä näkymin niin voimakkaasti, että talous painuisi uuteen taantumaan.

Samanlaiseen johtopäätökseen ovat toistaiseksi päätyneet myös esimerkiksi ranskalaispankki Societe Generalen ekonomistit.

Näkymien tulkitseminen vasta lievästi huolestuttaviksi perustuu ainakin kolmeen energian kallistumisen vaikutuksia lievittävään seikkaan.

Ensimmäinen lohtu on se, että fossiilisten energiaraaka-aineiden hinnasta muodostuva energialasku on supistunut jo varsin pieneksi suhteessa euroalueen kokonaistuotannon arvoon.

BCA arvioi tuon eurotalouden "energiaintensiteettiä" ilmentävän osuuden supistuneen noin kahteen prosenttiin suhteessa alueen koko bruttokansantuotteen arvoon.

Energia voi olla bkt-osuuttaan tärkeämpi osa taloutta, mutta ei kuitenkaan niin tärkeä, että nyt tiedossa olevat hintamuutokset saisivat aikaan taantuman.

Vaikka kasvu heikkenee, se silti jatkuu.

Toinen lohduttava seikka on talouden kyky sopeutua energian kallistumiseen ja jo vauhtiin päässeen kasvun aikaan saama iskunkestävyys. Vaikka kasvu heikkenee, se silti jatkuu.

Kolmas talouden energiakriisin talousvaikutuksia pehmentävä muuttuja löytyy kotitalouksien pankkitileiltä.

Euroalueen kotitaloudet ovat viime ja tänä vuonna kasvattaneet säästöjään poikkeuksellisen runsaiksi, kun koronakriisi leikkasi kulutushaluja ja -mahdollisuuksia jyrkemmin kuin tuloja.

Kotitalouksille on kertynyt koronakriisin aikaan "ylimääräisiä" säästöjä enemmän kuin energiakriisistä näyttää nyt kertyvän "ylimääräistä" sähkö-, kaasu- ja polttoainelaskua maksettavaksi.

Yksityinen tai yleinen taantuma

Koronakriisin mittaan kertyneet säästöt lohduttavat vain niitä hyvätuloisia ja muita onnekkaita, jotka ovat säilyttäneet työpaikkansa ja tulonsa – ja joilla on ollut varaa säästää.

Vastaavasti energian kallistuminen rasittaa eniten niitä pienituloisia, joiden tuloista suhteellisen suuri osa kuluu juuri energialaskujen kaltaisiin pakollisiin menoihin – ja joiden muutoinkin niukat tulot ovat koronakriisin takia kenties supistuneet entistä niukemmiksi, ja joiden tileille ei ole kertynyt välttämättä mitään säästöön.

Siksi minkäänlaiset lohduttavat näkymät kansantalouden kokonaisuuden selviämisestä eivät muuta sitä muuksi, että jo nyt toteen käynyt sähkön ja polttoaineiden kallistuminen panee osan kotitalouksista tiukoille.

Moni pienituloinen voi ajautua henkilökohtaiseen taantumaan.

Vaikka kansantalous kokonaisuutena välttäisi taantuman, moni pienituloinen voi ajautua henkilökohtaiseen taantumaan. Näin voinee tulkita, jos entistä raskaampi energialasku pakottaa tinkimään muista arkielämän pakollisista menoista eikä vain säästöistä.

Tilanne voi muuttua pahemmaksi, jos energiakriisi jatkuu nyt pelättyä pidempään ja hintashokki kärjistyy koettua rajummaksi.

Se tarkoittaisi myös taantumariskin laajenemista koskemaan pienituloisten lisäksi koko kansantaloutta.

BCA:n ekonomistit arvioivat euroalueen taantumariskin pieneksi, mutta eivät olemattomaksi.

Taantumaan tarvittaisiin analyysin mukaan pelkän energian hintashokin lisäksi joukko samanlaisia talous- ja rahapolitiikan virheitä kuin euroalueella koettiin viime vuosikymmenen eurokriisissä.

Ensimmäinen vikatikki olisi ryhtyä tavoittelemaan julkisen talouden tasapainottamista vielä riuskemmin finanssipolitiikan vyönkiristyksin kuin joka tapauksessa koituu koronakriisin aikaisten tukiohjelmien päättymisestä.

Toinen taantumariskiä kasvattava vikatikki olisi ryhtyä vaimentamaan energiakriisin inflaatiovaikutuksia riuskemmilla rahapolitiikan kiristyksillä kuin talous kestää.

Juuri tällaisilla virheillä euroalueen talouspäättäjät pahensivat ja pitkittivät eurokriisiä.

Lue lisää: Kommentti: Euroopan energiakriisin neljä syytä: EU, Venäjä, Kiina ja ilmasto