Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Koronavirus | Omikron saattaa levitä lähes puolet nopeammin kuin delta, mutta tieto siitä on vielä puutteellista

Uuteen virusvarianttiin sairastuneilla on ollut lähinnä lievää tautimuotoa.

Etelä-Afrikassa suurin osa väestöstä on todennäköisesti saavuttanut immuniteetin aiemmista tartunta-aalloista. Rokotteen on saanut vasta neljäsosa väestöstä. Tällä voi olla vaikutusta uuden virusvariantin ominaisuuksiin.

Koronaviruksen omikronmuunnos saattaa olla selvästi nopeampi leviämään kuin deltavirus, jos alustavat epidemiologiset laskelmat pitävät paikkansa. Arviot perustuvat siihen vauhtiin, jolla muunnos on vallannut alaa Etelä-Afrikassa.

Omikronepidemia on kasvanut 43 prosenttia nopeammin päivässä kuin deltan aiheuttama, arvioi sveitsiläisen ISPN-tutkimuslaitoksen epidemiologi Cristian Althaus Twitterissä sunnuntaina.

Kyse on kuitenkin alustavasta arviosta, joka pohjautuu hyvin niukkoihin tietoihin tartunnoista. Arviota saattaa vääristää se, että Etelä-Afrikassa epidemia on ollut rauhallinen, jolloin voi olla osin sattumaa, että muunnos on päässyt nopeasti valta-asemaan.

Myös mahdolliset superleviämistapahtumat voivat saada jonkin muunnoksen leviämään, vaikka se ei olisi erityisen nopealiikkeinen.

Science-tiedelehden mukaan näin kävi esimerkiksi aiemmin tänä vuonna Kaliforniassa yliopistokampuksella, jossa tuhannet saivat tartunnat samasta viruslinjasta, joka ei kuitenkaan ollut mitenkään poikkeuksellisen tarttuva.

Samassa Science-lehden jutussa Scripps-tutkimuslaitoksen virologi Kristian Andersen arvioi eri omikronien perimän vertailun perusteella muunnoksen syntyneen jo parisen kuukautta sitten. Se tarkoittaisi sitä, että muunnos ei olisi niin tehokas leviämään kuin on uskottu.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Carita Savolainen-Kopra muistuttaa, että emme vielä tiedä, mitä omikronin leviäminen Etelä-Afrikassa kertoo sen kyvystä levitä muualla.

”Siellä ei todennäköisesti ollut viruskantojen välistä kilpailua. Emme näe sitä, kuinka omikron suhtautuisi deltaan, jos ne olisivat samalla alueella ja samassa populaatiossa”, Savolainen-Kopra sanoo.

Viruksella on 30 mutaatiota piikkiproteiinissa, jota se käyttää tunkeutuessaan ihmisen soluihin. Osa on samoja kuin aiemmilla varianteilla, osa uusia.

Jotkut mutaatioista auttavat aiempien tutkimusten mukaan virusta tartuttamaan tehokkaammin soluja, jotkut taas auttavat väistämään virusta torjuvia vasta-aineita.

Ei ole kuitenkaan vielä selvää, kuinka tehokkaasti tämä mutaatioarsenaali todella auttaa virusta leviämään ja väistämään rokotteista tai aiemmasta tartunnasta saatua immuniteettia.

”Tämä on sellainen asia, johon odotetaan vertailutietoja siitä, kuinka tällä hetkellä käytössä olevat rokotteet suojaavat uudelta variantilta. Se vaatii neutralisaatiotestejä”, Savolainen-Kopra kertoo.

Testeissä ensin viljellään virusmuunnosta ja sitten katsotaan, miten se neutraloituu seerumissa, joka on saatu rokotetuilta tai luonnon infektion kokeneilta. Seerumi sisältää tartunnan tai rokotteen synnyttämiä vasta-aineita

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo, että tällaisia testejä tekevät nyt tutkijat Etelä-Afrikan, WHO:n sekä Biontechin ja Pfizerin laboratorioissa.

”He ovat sanoneet, että loppuviikosta tai ensi viikolla olisi näitä tietoja jo saatavilla.”

Sveitsiläisepidemiologi Althaus esitti arviossaan, että muunnoksen valttina on etenkin osittainen kyky väistää immuniteettia. Hänen mukaansa Etelä-Afrikassa todennäköisesti suurin osa väestöstä on näet jo saavuttanut immuniteetin aiemmista aalloista. Rokotteen on saanut vasta neljäsosa väestöstä.

Tarkkaa tietoa ei ole siitä, missä määrin omikrontartunnat ovat Etelä-Afrikassa jakautuneet rokottamattomien, rokotettujen ja aiemmin sairastaneiden välillä.

”Siihen ei ole vielä vastausta. Odotamme tarkempaa analyysiä WHO:lta ja Etelä-Afrikan kollegoilta. Olemme pitkälti vielä huhupuheiden varassa”, Nohynek sanoo.

Toiveikkuutta omikronin suhteen ovat herättäneet tiedot siitä, että muunnos aiheuttaisi lähinnä lievää tautia.

”Käsitys perustuu Etelä-Afrikan omikronpotilaita hoitaneiden lääkäreiden alustavaan arvioon ja aika pieneen potilasaineistoon. Potilaat olivat pääosin nuoria aikuisia. Siitä, miten vakavuus näkyy eri ikäryhmissä, ei ole vielä paljon tietoa”, Savolainen-Kopra kertoo.

Muunnos on lisäksi levinnyt vasta melko vähän aikaa. Sairaalaan joudutaan jos joudutaan tyypillisesti vasta parin viikon kuluttua tartunnasta. Siksi muunnoksen kyky aiheuttaa vakavaa tautia selviää vasta ajan kanssa.

Nohynekin tietoon on tullut pari tapausta, joissa muunnoksen aiheuttama tartunta on johtanut vakavaan tautiin.

”Sairastuneiden taudinkuvan yksityiskohdista ja altistavista tekijöistä kuten hiv-positiivisuudesta odotetaan tarkempaa tietoa.”

Jo pandemian alussa esitettiin arvioita, että virus voisi hyvin kehittyä lievempään suuntaan. Jos se nimittäin tappaa kantajansa, sen tie päättyy todennäköisemmin lyhyeen kuin silloin, jos se pitää hänet hengissä ja aiheuttaa vain vähän pärskintää.

Myös influenssat ovat monien tautiaaltojen jälkeen usein aiheuttaneet lievempää tautia.

”Omikronissa ei ole vielä näyttöä sellaisesta”, Savolainen-Kopra sanoo.

Mahdollinen lieventyminen voisi tarkoittaa sitä, että tartunta jää ylähengitysteihin eikä laskeudu keuhkoihin aiheuttamaan vakavampia oireita.

Jos Etelä-Afrikassa suuri osa ihmisistä on kohdannut viruksen jo aiemmissa aalloissa, sikäläinen epidemia ei välttämättä kerro suoraan siitä, miten omikron etenee maissa, joissa immuniteetti on saavutettu rokottamalla.

Emme vielä tiedä, mitä omikronin leviäminen Etelä-Afrikassa kertoo sen kyvystä levitä muualla.

Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja, professori Mika Rämet uskoo, että rokotteet antavat hyvän suojan vakavalta taudilta myös omikronmuunnosta vastaan.

”Pari viikon kuluttua saadaan tietoa, miten rokotteen aiheuttamat vasta-aineet neutraloivat uuden variantin pääsemistä soluun. Voi olla, että se on huonompaa perusvarianttiin verrattuna, niin kuin deltalla. Mutta se on vain toinen puoli immuniteettia”, Rämet sanoo.

Toinen puoli on soluvälitteinen immuniteetti, jonka rokotteet myös nostattavat. Siinä puolustussolut opetetaan tunnistamaan tartunnan saaneita soluja ja tuhoamaan ne ennen kuin ne alkavat tuottaa lisää viruksia.

”Tämän vasteen kiertäminen on muunnokselle vaikeampaa.”

Soluvälitteinen immuniteetti ei välttämättä ehdi estää tartuntaa, mutta se voi estää taudin pahenemisen vakavaksi.

”Voi olla, että rokotetuille tulee limakalvoinfektioita, mutta pidän epätodennäköisenä, että rokotteen antama suoja vaikeata tautimuotoa vastaan häviäisi tyystin”, Rämet sanoo.

Biontechin ja Pfizerin rokote samoin kuin Modernan mrna-rokote on myös helppo räätälöidä omikronille.

”Pfizer on uutisoinut, että se pystyy sadassa päivässä saamaan omikronille räätälöidyn version rokotteestaan”, THL:n Nohynek kertoo.