logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo
star Bookmark: Tag Tag Tag Tag Tag
Finland

Kriisienratkaisu­järjestö CMI Hussein al-Taeen kirjoituksista: ”Epäasiallinen kommentointi ei ole hyväksyttävää rauhanvälityksen ammattilaisille”

Konfliktinratkaisujärjestö CMI ilmoittaa Helsingin Sanomille, että sen työntekijän, tuoreen Sdp:n kansanedustajan Hussein al-Taeen julkitulleet vanhat kirjoitukset ei ole hyväksyttäviä.

Torstaina julkisuuteen tuli tietoja, joiden mukaan al-Taee vielä vuonna 2014 vihjaili Israelin ja Yhdysvaltojen kouluttaneen Isis-terroristeja. Hän myös toistuvasti vertasi Israelin ja Isisin toimintaa.



Tuolloin Al-Taee oli jo aloittanut työnsä CMI:n palveluksessa.

Al-Taeen vanhoja kirjoituksia ovat tutkineet sekä STT että HS. Pääset lukemaan uutisen tästä linkistä.



Vantaalainen al-Taee valittiin eduskuntaan Sdp:n listalta Uudeltamaalta. Hän sai vaaleissa 4 246 ääntä.

Al-Taee aloitti työskentelyn Crisis Management Initiativessa eli CMI:ssä syyskuussa 2014.

Hän on usein kommentoinut suomalaisissa medioissa Isisin toimintaa Irakissa ja Syyriassa sekä äärijärjestön Euroopassa tekemiä iskuja.



CMI:n toiminnanjohtaja Tuija Talvitie vastasi perjantaina HS:lle lyhyessä sähköpostiviestissä muutamaan al-Taeen kirjoituksia koskevaan kysymykseen.

Hän ei kerro, tiesikö CMI al-Taeen kommenteista, kun tämä palkattiin.

Talvitieltä myös kysyttiin, olisivatko al-Taeen kirjoittamat Israel-arviot estäneet hänen pääsynsä CMI:n palkkalistoille.



”Kaikilla on oikeus mielipiteeseensä. Epäasiallinen kommentointi vieraasta valtiosta ja eri ryhmistä ei ole hyväksyttävää konfliktienratkaisun ja rauhanvälityksen ammattilaisille. On hyvä muistaa, että luottamus ja riippumattomuus ovat CMI:n perusarvoja ja näiden vaalimista edellytetään koko henkilökunnalta”, Talvitie kirjoitti.

Hänen mukaansa asiaa tullaan käsittelemään CMI:ssä.



”Kyllä tämä antaa ajattelemisen aihetta. Me opimme tämän kaltaisista tapauksista ja tulemme arvioimaan sosiaalisen median käytäntöjämme uudelleen.”

HS ei tavoittanut perjantaina asian tiimoilta Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinnettä.

Sdp:n puoluesihteeri Antton Rönnholmin mukaan puolue ei ole tiennyt menneistä kirjoitteluista. Hän ilmoitti torstaina, että asiasta keskustellaan al-Taeen kanssa pääsiäisen jälkeen.

Al-Taee kertoi STT:lle, että hänen vanhoja kirjoituksiaan ei ole koskaan käyty CMI:n kanssa läpi.

Hän myös korosti, että suojelupoliisi tekee jokaiselle CMI:n työntekijälle laajan turvallisuusselvityksen ennen sopimuksen allekirjoittamista.

CMI ei halunnut perjantaina kommentoida tarkemmin al-Taeelle tehtyä turvallisuusselvitystä.

”CMI teettää turvallisuusselvityksen osana rekrytointiaan. Turvallisuusselvityksen tekevät alan asiantuntijat, joiden arvioon CMI luottaa”, Talvitie kirjoitti.

Al-Taee ilmoitti ”sanoneensa sanottavansa” teksteihin liittyen sivuillaan Facebookissa. Hän ei halunnut perjantaina kommentoida asiaa enempää.

”En ole osannut aina suhtautua maailmaan siten kuin nykyään. Olin ennen yksinäinen ja turhautunut, vihainenkin. Tiedän, että olen sanonut ja kirjoittanut typeryyksiä, joita en itse tänään allekirjoita enkä hyväksy. Kaikkia sellaisia sanoja pyydän nöyrästi anteeksi”, al-Taee kirjoitti FB:ssä.

Suojelupoliisi tekee henkilöiden turvallisuusselvityksiä tarvittaessa työnantajien pyynnöstä mutta työntekijän tieten. Supo on kertonut turvallisuusselvityksistä muun muassa tänä vuonna ilmestyneessä 70-vuotisjuhlakirjassaan.

Selvityksiä tehdään ”valtion turvallisuuden tai erittäin merkittävän yksityisen taloudellisen edun kannalta tärkeisiin tehtäviin valittavista työntekijöistä”.

Al-Taeen mukaan jokaiselle CMI:n työntekijälle tehdään laaja turvallisuusselvitys.

Supon mukaan laaja selvitys voidaan tehdä silloin, ”jos henkilö käsittelee työtehtävissä salaisia tai erittäin salaisia tietoja muuten kuin satunnaisesti”.

Laajassa selvityksessä tutkitaan henkilön tiedot muun muassa väestötietojärjestelmästä, rikosrekisteristä, sakkorekisteristä, liiketoimintakieltorekisteristä ja poliisiasiaintietojärjestelmästä.

”Lisäksi oikeushallinnon rekistereistä voidaan selvittää tuomiot ja syyteharkinnassa olleet ja olevat asiat”, Supo kertoo.

Laajassa selvityksessä Supo voi tietyin ehdoin tutkia myös poliisin tiedustelujärjestelmään mahdollisesti kertyneet tiedot.

Supon mukaan ”kaikki laajan turvallisuusselvityksen kohteet haastatellaan ja heidän ulkomaansidonnaisuutensa selvitetään”.

Tutkinnalla Supo ilmoittaa pyrkivänsä varmistamaan, ettei henkilöllä ole sellaisia sidonnaisuuksia toiseen valtioon, jotka lisäävät todennäköisyyttä altistua esimerkiksi hyväksikäytölle tai painostukselle.

Suojelupoliisi ei kuitenkaan ole kiinnostunut turvallisuusselvityksessä henkilön poliittisesta toiminnasta tai kansalaisaktivismista. Siinä voidaan kuitenkin arvioida, onko henkilö osallistunut oikeusvaltion vastaiseen toimintaan esimerkiksi ääriliikkeissä.

Supo arvioi esiin tullutta tietoa suhteessa siihen työtehtävään, johon henkilöä ollaan palkkaamassa. Sen mukaan vain kahdessa prosentissa tapauksista kertyy ilmoitettavaa tietoa.

Viime vuonna Supo teki noin 61 000 turvallisuusselvitystä, joista laajoja selvityksiä oli vain noin 300.


Themes
ICO