logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo
star Bookmark: Tag Tag Tag Tag Tag
Finland
An article was changed on the original website

"Lääkäri kävi kerran" – Hoitajat joutuvat kaiken muun työn ohella leikkimään pikkulääkäreitä, viranomainen kritisoi

Liki yhdeksänkymppiselle vanhukselle tuli kuolio jalkaan. Alkoi saattohoito.

Vanhus huusi tuskissaan, sillä hänen nykyinen kipulääkityksensä ei tehonnut. Hoitajat ja omaiset pyysivät, että vanhukselle annettaisiin morfiinia. Hoivakodin lääkäri ei kuitenkaan tehnyt niin.

Lääkäri pelkäsi, että vanhus voisi kuolla vahvaan kipulääkkeeseen.

Vanhus makasi kivuissaan kymmeniä päiviä ennen kuolemaansa. Hoitaja seurasi tilannetta vierestä.

Tapaus sattui vuoden 2018 aikana Attendo Kaijankodissa Savitaipaleella. Yle on vahvistanut tapahtumien kulun kahdesta toisistaan riippumattomasta lähteestä.

Tapahtumia läheltä seurannut hoitaja kertoo, että lääkäri teki päätöksen kipulääkityksestä puhelimen välityksellä.

Hoitajan mukaan lääkäri kävi vain kerran esittäytymässä hoivakodin henkilökunnalle. Tämän jälkeen hänet tavoitti puhelimitse vain rajattuina aikoina, jos silloinkaan.

Kaijankodin johto kertoo oman näkemyksensä tapahtumista Attendon viestintäpäällikkö Ilona Sammaljärven välityksellä. Sammaljärvi kirjoittaa sähköpostitse, että lääkäriin on saatu yhteys ja asukkaan kipulääkitys on ollut asianmukainen. Sammallahti kirjoittaa, että hoito on tapahtunut tilaajan antamien hoito-ohjeiden mukaisesti.

Valvovien viranomaisten mukaan lääkäreiden heikko tavoitettavuus on laaja ongelma Suomen hoivakodeissa.

Hallintoylilääkäri Mikko Valkonen

Hallintoylilääkäri Mikko Valkonen työskentelee Hämeenlinnasta käsin.Jari Kovalainen / Yle

Aluehallintovirasto: korjattavaa riittää

Ympärivuorokautista hoivaa tarjoavissa hoivakodeissa lääkäri on yleensä tavoitettavissa puhelimen välityksellä, mutta harvoin fyysisesti paikalla.

Valvovien viranomaisten mukaan tämä on ongelma monestakin eri syystä.

Ensinnäkin se saattaa viivästyttää hoidon aloitusta. Ympärivuorokautisessa hoivassa olevat ihmiset ovat hyvin hauraita, monisairaita vanhuksia.

– Yleensä vanhuksen tilanne huononee nopeasti, mutta paraneminen on hidasta, aluehallintoylilääkäri Mikko Valkonen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta selittää.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (avi) lähetti viime viikolla alueensa kunnille kirjeen, jossa esitetään huolta lääkäripalveluiden toteutumisesta. Kirjeen mukaan hoivakotien asukkaat eivät ole aina saaneet heille lain mukaan kuuluvia lääkäripalveluita.

Aluehallintoviraston kirje.

Aluehallintovirasto muistutti kuntia niiden velvollisuuksista helmikuun Yle Uutisgrafiikka

Epäkohtia on avin mukaan runsaasti. Kaiken taustalla vaikuttaa se, että hoivakotien asukkaat eivät aina pääse tapaamaan lääkäriä silloin, kun tarve olisi.

Nyt tilanne on Valkosen mukaan se, että diagnooseja tehdään myöhässä. Samalla hoitajat joutuvat osallistumaan diagnoosin tekemiseen, vaikka Valkosen mukaan se ei kuulu hoitajan työnkuvaan.

Kunta sopii lääkärikäyntien tiheydestä hoivayritysten kanssa. Valviran ylijohtaja Markus Henriksson muistuttaa, ettei tällainen sopimus saisi vaarantaa potilasturvallisuutta.

– Minkäänlainen sopimus ei saa estää sitä, että potilas menee lääkärin luokse tai lääkäri potilaan luokse silloin, kun se on tarpeen, Henriksson toteaa.

Esimerkiksi puhelimitse tehtävän etädiagnoosin sopivuus täytyisi Henrikssonin mielestä arvioida potilas- ja tapauskohtaisesti.

Myös Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäen mukaan hoivakotien lääkäripalveluissa on paikoin vakavia ongelmia.

Lääkäri ei voi koskaan toimia pelkästään puhelimen välityksellä. Tätä mieltä on geriatrian emeritusprofessori Jaakko Valvanne, joka vieraili maanantaina A-studiossa keskustelemassa aiheesta.

– Kyllä näiden lääkäripalveluiden laatu ja saatavuus on huonosti järjestettyä ja huonosti johdettua, jos tulos on tällainen, Valvanne toteaa.

Hän ei kuitenkaan täysin tyrmää etähoitoa, vaan muistuttaa myös onnistumisista. Jos lääkäri on tutkinut potilaan ja hoidosta on sovittu yhdessä, lääkäri pystyy hänen mukaansa antamaan toimintaohjeita myös puhelimitse akuutissa tilanteessa.

Kaijankoti

Kaijankoti siirtyi Attendolle vuoden 2018 alusta.Emma Pietarila/Yle

"Lääkäri kävi kerran"

Hoivakodeissa tarjotuista lääkäripalveluista sovitaan kuntien ja kuntayhtymien sekä yksityisten hoiva- ja lääkäriyritysten välisissä sopimuksissa. Sopimukset ovat hyvin erilaisia, mutta yleisesti ottaen niitä yhdistää se, että lääkäri käy paikalla harvakseltaan.

Koska sopimuksia on joka lähtöön, on vaikeaa arvioida, miten usein lääkäri keskimäärin käy hoivakodeissa. Käyntiväli voi olla niinkin harva kuin neljä kertaa vuodessa, mutta useimmiten lääkäri käynee katsomassa potilaitaan noin kerran kuussa.

Valvonta siitä, että sovitusta pidetään kiinni, kuuluu kunnille. Savitaipaleen Kaijankodin tapauksessa vastuussa on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote), joka vastaa Savitaipaleen perusterveydenhuollosta ja sosiaalipalveluista.

Vielä vuonna 2018 Eksote osti kaikki hoivakotiensa lääkäripalvelut Attendolta. Sopimus on ollut voimassa marraskuusta 2017. Sitä ennen hoivakotien lääkärikäynneistä vastasivat alueen terveyskeskukset.

– Otamme innokkain mielin vastuullemme jatkossa myös Eksoten alueen vuodeosastot, vanhuspalvelut sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien lääkäripalvelut, Attendo kertoi tiedotteessaan, kun sopimus Eksoten kanssa tuli julki (siirryt toiseen palveluun).

Tiedotteen mukaan kaupan jälkeen Attendolla oli 1 800 asiakasta Eksoten alueella.

Vaikka kaikki lääkäripalvelut tulevat samasta paikasta, Eksoten ostopalvelupäällikkö Teija Malisen mukaan jokaisessa hoivayksikössä on erikseen määritelty, kuinka usein lääkäri on saatavilla. Malinen kertoo, että ostolääkärin tulisi aina olla tavoitettavissa.

Kaijankodin lääkäripalvelusopimukseen on kirjattu, että vaikka jokin käyntikerta voitaisiinkin korvata puhelinkonsultaatiolla, pääsääntöisesti lääkärin tulisi käydä paikalla kerran viikossa.

Ylen tietojen mukaan tämä ei ole toteutunut.

– Lääkäri kävi kerran. Hän oli muutaman minuutin hoivakodissa ja esitteli itsensä sille henkilökunnalle, joka sattui olemaan vuorossa. Hän ei nähnyt yhtään asiakasta siellä. Hän kertoi, että perjantaisin on varattu soittoaikaa 15 minuuttia nimenomaan meille, ja muina aikoina hänelle ei saa sitten soittaa, yksi hoivakodissa työskennelleistä hoitajista kertoo.

Hoitajan mukaan kyseessä ei ollut ehdoton soittokielto, mutta suositus oli vahva. Hoitajan mukaan esimerkiksi laboratoriolähetteet saattoivat viivästyä, koska lääkäri ei ollu tavoitettavissa.

– Kun lääkäri on jossain hornan tuutissa, niin eihän siinä ole mitään järkeä. Vähätellään asioita, että ei tämä ole niin akuutti asia, ja sitten se siirtyy taas viikolla eteenpäin, hoitaja sanoo.

Lääkärien heikko tavoitettavuus Kaijankodissa vahvistetaan Ylelle myös toisesta lähteestä.

Hoitajien mukaan lääkäripalveluissa tapahtui muutos huonompaan, kun Attendo osti Kaijankodin vuoden 2018 alussa.

Hoivakodin johtajan mukaan lääkäri on ollut tavoitettavissa puhelimitse.

toimitusjohtaja Pentti Itkonen

Eksote on ulkoistanut hoivapalveluitaan runsaasti. Kuvassa toimitusjohtaja Pentti ItkonenKare Lehtonen/Yle

Attendo: Olemme toimineet sopimusten mukaisesti

Myös Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen kertoo, että Attendolla on ollut ongelmia toimittaa lääkäripalveluita sopimuksen mukaisesti. Ongelmat ovat koskettaneet Eksotea laajemminkin. Suurin lääkäripula on koskenut Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystystä.

Itkosen mukaan lääkärikäyntejä ei voi hoitaa pelkästään puhelimitse, vaikka silloin tällöin näin tapahtuisikin.

– Kyllä tarkoitus on, että paikalla myös käydään, Itkonen sanoo.

Attendon viestintäpäällikkö Ilona Sammaljärvi kertoo sähköpostitse, että yleisesti ottaen yhtiö on toiminut niin kuin pitää.

– Käsityksemme mukaan Attendo Terveyspalvelut on toiminut sopimusten mukaisesti. Hoivakotien asukkaat ovat julkisen terveydenhuollon piirissä, minkä lisäksi kunta voi ostaa hoivakoteihin lääkäripalveluita. Tarkoituksena on varmistaa, että lääkäri on tavoitettavissa sen sijaan, että ikäihmisen tarvitsee lähteä esimerkiksi terveysasemalle, Sammaljärvi kirjoittaa.

Sammaljärvi ei näe ongelmaa puhelimen välityksellä tehdyssä lääkärintyössä.

– Puhelinkonsultaatiot helpottavat hoitajien arkea ja tukevat heidän työtään, sillä he saavat lääkäriin helposti yhteyden, Sammaljärvi kirjoittaa.

Sammaljärvi kertoo, että lääkäripalveluita paikan päällä ja etänä kannattaisi ylipäänsä lisätä, koska hoivakotien asukkaat vaativat vuosi vuodelta enemmän hoitoa. Sammaljärven mukaan hoivakodin asukkaan olisi hyvä kohdata lääkäri vähintään kerran viikossa.

Sammaljärvi muistuttaa, että vuoden 2019 alusta lähtien yhtiö ei ylipäänsä ole enää tuottanut lääkäripalveluita. Vuodenvaihteesta asti Eksoten lääkärisopimus on kuulunut Terveystalolle, joka osti Attendon Suomen terveyspalvelut viime vuonna.

– Perehdymme parhaillaan toimintaan ja mikäli korjattavaa on, tarkistamme toimintaa, kommentoi Terveystalon viestintäjohtaja Susanna Laine Ylelle.

.

Terveystalon ja Attendo Terveyspalveluiden yrityskauppaa mainostava juliste Lääkäri 2019 -tapahtuman mediakierroksella Messukeskuksessa Helsingissä keskiviikkona 8. tammikutua 2019.

Martti Kainulainen / Lehtikuva

Lääkäripalveluiden ongelmat ovat osittain palveluita tilaavien kuntien syytä, myöntää Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen.

– Palveluiden ostaminen on taitolaji. Kun on enemmän ostopalveluita käytetty, niin pitkin matkaa on opittu enemmän sopimuksen tekemisestä ja valvonnasta. Tietenkin tullaan myös siihen kysymykseen, voiko kokoajan valvoa, Myllärinen sanoi maanantaina A-studiossa.

Lääkäri ei välttämättä kohtaa hoidettavaa

Hoivakotien henkilökunta vaihtuu usein, koska monet tekevät keikkatyötä. Tämä pätee niin hoitajiin kuin lääkäreihin.

Aluehallintoylilääkäri Mikko Valkosen mukaan tilanne saattaa olla se, ettei lääkäri ole koskaan tavannut ihmistä, jota hän puhelimen välityksellä hoitaa.

– Suuri ongelma on, että vastuulääkäri ei tunne yksikön henkilökuntaa eikä tiedä heidän osaamistaan tai sen mahdollisia puutteita, Valkonen kertoo.

Tilanne on asukkaiden lisäksi hankala myös hoitajille. Asukkaat eivät usein itse pysty kertomaan vaivoistaan. Monisairaan ihmisen hoito voi riippua siitä, miten hoitaja tulkitsee asukkaan oireita.

Mikko Valkonen epäilee, että tässä voi olla yksi syy, miksi joidenkin hoivakotien on niin vaikea saada hoitajia töihin.

– Hoitajien vastuu on kasvanut huomattavasti. Heidän on täytynyt ruveta leikkimään pikkulääkäriä, Valkonen kertoo.

Vastuun lisääntyminen näkyy hoitajien stressaantumisena. Ilmiö ei koske pelkästään yksityissektoria. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) monet julkisen puolen hoitajat harkitsevat alanvaihtoa.

Senni Suurinkeroinen on kokenut sairaanhoitaja, joka työskentelee kotkalaisessa Attendo Karhuvuorikodissa. Hän tiivistää työn kuormittavuuden näin.

– Olen ollut aiemmin töissä teho-osastolla ja terveyskeskuksen päivystyksessä. Eniten vastuuta on tässä työpaikassa, koska lääkäri on niin harvakseltaan saatavilla, Suurinkeroinen sanoo.

Valkonenkin huomauttaa, että kaikki hoivakotien asukkaat ovat oikeutettuja kunnalliseen terveydenhuoltoon riippumatta siitä, minkälaisia sopimuksia kunta on yksityisen palveluntuottajan kanssa tehnyt.

Miksi ihmeessä tätä vaihtoehtoa ei sitten aina käytetä, jos hoivakodin oma lääkäri on tavoittamattomissa?

Valkosen mukaan syynä voi olla esimerkiksi se, että hoivayhtiö on kehottanut hoitajia asioimaan ensisijaisesti omien lääkärien kanssa. Soittoaika voi olla rajattu, jotta linjat eivät mene tukkoon.

– Voi olla myös, että henkilökunnalle on tehty selväksi, että jos ottaa yhteyttä normaalin yhteydenottoajan ulkopuolella, siitä saattaa tulla ylimääräinen maksu, jonka hoitoyksikkö joutuu firmalle maksamaan, Valkonen sanoo.

Useiden Yleen yhteyttä ottaneiden hoitajien mukaan yhtiöt jopa painostavat siihen, että “ulkopuolisia” lääkäreitä ei käytettäisi. Rajuimpien syytösten mukaan hoitajia olisi jopa kielletty kokonaan tilaamasta ambulanssia.

– Tämä ei missään tapauksessa pidä paikkaansa, emmekä ymmärrä, miksi näin tehtäisiin, Ilona Sammaljärvi Attendon viestinnästä kirjoittaa.

Hallintoylilääkäri Mikko valkonen

Hallintoylilääkäri Mikko Valkosen työpäiviin kuuluvat muun muassa valvontakäynnit hoivakoteihin. Niitä on viime aikoina tehty runsaasti.Jari Kovalainen / Yle

Muistisairaita lähetetään hoitoon ilman saattajaa

Julkisen terveydenhuollon käyttämistä vaikeuttaa se, että tehostetun palveluasumisen hoivakotien asukkaat ovat useimmiten heikossa fyysisessä kunnossa ja kärsivät jonkinasteisesta muistisairaudesta.

Tällaisen ihmisen lähettäminen terveyskeskukseen ilman saattajaa on riskialtista. Saattajia ei välttämättä ole tarjolla esimerkiksi yöaikaan. Sairaalan päivystyksestä puolestaan ei välttämättä pystytä lähettämään lääkäriä paikalle.

Tilanne voi olla esimerkiksi se, että hoitaja on yksin hoivakodissa, ja muistisairas vanhus tarvitsisi saattajan kymmenien kilometrien pituiselle matkalle.

– Asukas laitetaan taksilla tai ambulanssilla menemään päivystykseen ja hän palailee sitten toivottavasti hoitokotiin, Valkonen kuvailee.

Valkosen tiedossa on ainakin yksi tapaus, jossa muistisairas vanhus ei ole enää löytänyt päivystyskäynniltä takaisin hoivakotiin.

Valkosen mukaan vanhus oli sijoitettu hoivakotiin tilapäisesti, koska hänen vastuullinen kotihoitajansa oli lomalla. Sekaannuksen vuoksi vanhus kuitenkin lähetettiin hoivakodin sijaan kotiosoitteeseensa, missä häntä ei ollut vastassa ketään.

Lopulta naapuri löysi vanhuksen harhailemasta asuntonsa ulkopuolelta ja tilanteesta selvittiin säikähdyksellä, Valkonen kertoo.

Hoitaja uupuu

Kaijankodissa Savitaipaleella työskennellyt hoitaja uupui hoivatyön arkeen. Hän kertoo eräänä viikonloppuna joutuneensa huolehtimaan hoivakodin iltavuoroista yksin, kun työntekijöitä ei löytynyt muita.

Kesällä 2018 hoitaja kirjoitti rankasta työrupeamasta Facebookiin. Hänen mukaansa kirjoitus oli yleisluonteinen, eikä siinä mainittu hoivakodin nimeä.

Pian hoitajan puhelin piippasi tekstiviestin merkiksi. Lähettäjä oli hoivakodin johtaja. Siinä luki näin:

Hei, poista viimeisin Facebook päivityksesi, ei ole ollenkaan sopivaa puhua työasioitaan siellä. Meillä some-ohjeet olleet luettavissa ja palaverissa puhuttu. Tietosuojarikkomus ei ole leikin asia. Kiitos, (johtajan nimi)

Hoitaja totteli, ja poisti viestin. Pian episodin jälkeen hän teki päätöksen vaihtaa alaa.

Yle on selvittänyt hoivakotien ongelmia laajasti lue lisää aiheesta:

Ylen selvitys: Hoivajätti Attendolla ongelmia ympäri Suomea – hoivakodeissa aliravittuja, ulkoilua harvoin ja likaisissa vaipoissa nukkumaan

Hoivakotiongelmista syytetyn Attendon toimitusjohtaja pysyy yrityksen johdossa – "Saan lisää tarmoa tämmöisestä"

Attendo ei yhdistä hoitajavajetta ja kuolemia Pelimannissa – Hoivajätti jälkiviisaana: Muuttoja olisi pitänyt hidastaa

Hoivayhtiö Esperi Caresta jätetty kaksi tutkintapyyntöä poliisille

Ylen haastattelemat työntekijät: Esperi Care uhkailee ja vaientaa hoitajia – epäkohdista puhuva joutuu vaikeuksiin

Vanhustenhoidon ongelmat keskittyvät yksityisiin yrityksiin – Julkisesta puolesta tehdään selvästi vähemmän ilmoituksia

Katso täältä missä hoivakodissa on mitäkin ongelmia – Hoivakotien pitäisi itse valvoa toimintaansa, mutta valvontaa ei oteta tosissaan

Themes
ICO