Finland
This article was added by the user Anna. TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Lauantaivieras | ”Tämä ei ole ollenkaan kuin jokin auto­­kauppa”, sanoo entinen Draken-lentäjä, josta tehtiin hävittäjä­kaupan kilpi­mies

Suomen hävittäjähankkeen puhemies Lauri Puranen muistuttaa, ettei hävittäjien osto ole mitään autokauppaa.

Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen on saanut juuri vuoden jatkoajan pestiinsä.

Suomen valtio tekee kahden kuukauden sisällä historiansa suurimman asekaupan, kun hallitus päättää lähes kymmenen miljardin euron hävittäjävalinnasta.i

Takana on vuosia kestänyt ainutlaatuinen valintaprosessi, jonka viimeisiä pisteytyksiä, raportteja ja muistioita kirjoitetaan puolustus­hallinnossa näinä viikkoina.

Valinta vaikuttaa Suomen koko maan­puolustukseen seuraavat 30 vuotta.

Lauri Puranen on siitä harvinainen hävittäjälentäjä, että hänellä on myös helikopteritaustaa. Hän on ollut Maavoimien ilmailun päällikkönä kolme vuotta.

Lokakuun puolivälissä puolustusministeriön käytävillä kuulisi paperiliittimenkin putoamisen. Missään ei näy ketään.

Neuvotteluhuoneen verhojen välistä on näkymä sisäpihalle, joka on kuin Helsingin pommitusten jäljiltä. Vastapäisen Pääesikunnan entisen talon kylkeen on revitty aukkoja. Rakennusta puretaan ja tilalle rakennetaan suojelupoliisille uusi.

Seinälle ripustetusta muotokuvasta katsoo tuimailmeinen kenraali: Oiva Olenius oli puolustusministeriön kansliapäällikkö sotavuosina ja pitkään sen jälkeenkin.

Neuvottelupöydän ääressä istuu puolustus­ministeriön strategisten hankkeiden ohjelma­johtaja Lauri Puranen. Suuren yleisön, poliitikkojen ja median silmissä herra HX.

Ilmavoimien lentäjien virnuillaan kulkevan aina takki auki. Pitääkö paikkansa, ettei lentäjien nahkatakeissa ole edes vetoketjuja?

Entinen Draken-lentäjä hörähtää.

”En tiedä, mikä siinä on, mutta aika paljon nahkatakissa kuljetaan vetoketju auki, mutta sitten kun on kylmä, niin kyllä se laitetaan kiinni.”

Puranen jäi Ilmavoimien komentajana eläkkeelle maaliskuussa 2014. Tai reserviin, kuten sotilaat sanovat.

Lentokoneen ohjaimissa hän kertoo olleensa viimeksi, kun hän lensi omista läksiäisistään Pilatus-yhteyskoneella Helsinkiin.

”Siihen jäi kone. Minulla ei ole enää mitään oikeuksia lentää.”

Purasen eläkepäivät jäivät kuitenkin vähiin. Pääesikunta otti jo kesäkuussa yhteyttä ja tarjosi töitä. Siitä alkoi uusi ura siviili­virkamiehenä.

Pääesikunta halusi Purasen vetämään Hornet-hävittäjien suorituskyvyn korvaamisen esiselvitystä. Suomeksi sanottuna hänen piti valmistella Hornetien korvaamisesta julkinen selvitys perusteluineen.

Hanke oli niin merkittävä, että puolustus­ministeriö otti selvityksen teon Pääesikunnalta omiin hoteisiinsa.

Esiselvityksen valmistuttua tuli ajan­kohtaiseksi Puolustusvoimien toinen suuri strateginen hanke eli Laivue 2020. Siinä Merivoimille oltiin hankkimassa sotalaivoja yli miljardilla eurolla.

Puolustusministeriö halusi myös laiva­hankkeen ohjaukseensa, joten ministeriöön perustettiin uusi määräaikainen strategisten hankkeiden yksikkö, jota Puranen lähti vetämään.

”He halusivat riippumattoman ihmisen vetämään hankkeita tänne ministeriöön. Koettiin, että olen riippumaton, koska olin jo eläkkeellä.”

Lauri Purasen johtaman strategisten hankkeiden tiimi on pieni. Siihen kuuluu ministeriössä vain viisi ihmistä.

Yksi Purasen näkyvimmistä tehtävistä on ollut antaa Hornet-hävittäjien seuraajan ostolle eli HX-hankkeelle kasvot.

Hän koordinoi, vastaa viestimille ja käy muiden puolustushallinnon virkamiesten kanssa informoimassa poliitikkoja silloin, kun päättäjät katsovat siihen olevan tarvetta.

Jotain Purasen roolista kertoo se, että hän on ollut eduskunnan puolustusvaliokunnan kuultavana HX-hankkeen tiimoilta jo 18 kertaa. Hän antaakin valiokunnan jäsenille tunnustusta.

”Kun valiokunnan puheenjohtaja on ilmoittanut, että asia on luottamuksellinen, niin mitään ei ole koskaan vuotanut.”

Purasen työnkuvan suhteen puolustus­ministeriö on onnistunut hyvin. Moni luuleekin hänen olevan HX-hankkeen varsinainen hankepäällikkö. Näin ei kuitenkaan ole.

Hankkeen keskeiseen johtotiimiin kuuluu neljä miestä, joista Puranen on yksi.

Kolme muuta ovat Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja, Ilmavoimien esikuntapäällikkö ja HX-hankkeen kilpailutuksen varsinainen projektipäällikkö, joka on Logistiikkalaitoksen insinööriupseeri.

”Olen se puhuva pää, joka uhrataan median alttarille.”

Puranen myöntää olevansa HX-hankkeen kilpimies, jonka avulla on luotu työrauha varsinaiselle projektiorganisaatiolle ja sen vetäjälle.

”Puolustusvoimien hankehenkilöstö on niin työntäyteistä, että heitä halutaan suojata. Olen se puhuva pää, joka uhrataan median alttarille.”

Puranen on ollut tunnollinen puhemies, joka kommentoi, antaa haastatteluja ja vastaa aina soittopyyntöihin. Hän on yksityiskohdissa tarkka, mutta ymmärtää viestimien roolin.

Puranen on kirjoittanut myös blogia, jossa hän on avannut käynnissä olevia strategisia hankkeita. Hän on käyttänyt blogiaan myös vastatakseen viestimien kriittiseen uutisointiin.

Jotain Purasen arvovallasta ja ehkä suomalaisen journalismin hampaattomuudestakin kertoo se, että usein hänen ”jyrähdyksensä” on julkistettu sellaisenaan ikään kuin lopullisena totuutena.

Kritiikkiä HX on saanut niin sen kalleudesta, entisten korkea-arvoisten upseerien siirtymisestä myyjien leipiin kuin koko hankkeen mielekkyydestä lennokkien, ohjusten ja ilmatorjunnan kehittyessä kovaa vauhtia.

”Pääsääntöisesti media on toiminut hyvin. Jotkut yksittäiset jutut harmittavat, mutta niitä tulee aina. Ei ole jäänyt mitään hampaankoloon.”

Purasta kyllä harmittavat epäilyt, että HX-hankkeessa kenraalit päättäisivät ja poliitikot olisivat vain kumileimasimia.

”Olemme aina saaneet poliittiselta johdolta ohjausta. Poliittinen ohjaus on lähtenyt jo sieltä vuodesta 2015”, hän sanoo.

”Pääministeri on edellyttänyt, että päättäjät saavat kaiken mahdollisen tiedon päätöksenteon perustaksi ja se tullaan antamaan heille.”

Purasen mukaan hävittäjävalinnassa on edetty vaiheittain, ja poliittiset päätökset on haettu aina tiettyihin vaiheisiin.

”Siellä on taustalla puolustusselonteko, kolme hallitusohjelmaa ja aina ennen tarjous­pyynnön lähtöä on haettu talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaukset, koska ne liittyvät suoraan tarjouspyyntöihin.”

Purasen mukaan ei tulisi kuuloonkaan, että poliitikkojen eteen tuotaisiin jotain yllättävää päätöshetkellä.

Puranen sanoo, että ajat ovat muuttuneet niistä vuosista kun Hornetit hankittiin. Sen ajan päätöksenteosta on paljastunut myöhemmin kyseenalaisiakin asioita.

”On positiivista, että hanke ja poliittinen ohjaus on saatu aikataulutettua hyvin yhteen. Se on ollut onnistumisen perusta. Aina kun olemme johonkin vaiheeseen menneet, meillä on ollut poliittinen tuki.”

Toinen Purasta selvästi harmittava asia on epäilyt siitä, että Puolustusvoimilla olisi jokin suosikkihävittäjä.

”Yksi asia, jonka ministeri ja kansliapäällikkö ovat asettaneet ehdottomaksi vaatimukseksi minulle, on seurata tasapuolisuutta. En ole nähnyt, että ketään suosittaisiin. Kyllä se on aika tylyä juttua, mitä siellä katsotaan ja arvioidaan.”

Uuden hävittäjän valintaprosessi on ollut työläs.

”Meillä on ollut kolme tarjouspyyntövaihetta, neljä neuvottelukierrosta ja viisi kandidaattia.”

Puranen laskee, että jokainen neuvottelu­kierros kaikkien viiden tarjoajan kanssa vei aina yhteensä kymmenen viikkoa. Neuvottelukierroksilla toimittiin niin, että ensin myyjien kanssa neuvoteltiin viikko ja sitten toinen viikko käsiteltiin tuloksia ja kirjoitettiin muistioita ja raportteja.

”Olemme panneet tarjoajat erittäin tiukalle. Kyllä se näkyi lopullisen tarjouspyynnön vastauksissa. Jokainen on yrittänyt oikeasti parastaan.”

”Yksi asia, jonka ministeri ja kansliapäällikkö ovat asettanut ehdottomaksi vaatimukseksi minulle, on seurata tasapuolisuutta.”

HX-hankkeessa on juuri nyt menossa loppuvaihe, jossa kootaan yhteen eri kandidaattien tuloksia huoltovarmuuden, elinkaari­kustannusten, teollisen yhteistyön ja suorituskyvyn perusteella.

Jokaista osa-aluetta arvioi oma työryhmänsä, joka ei jaa tietoja toisten ryhmien kanssa. Näin halutaan varmistaa, etteivät ryhmien arviot vaikuta toisiinsa.

”Siellä on tekemässä kaikkea tätä sata henkeä. Kukaan yksittäinen henkilö ei voi vaikuttaa päätökseen”, Puranen vakuuttaa.

Monivuotinen arviointiprosessi päättyy siihen, että työryhmät esittelevät vuorotellen tuloksensa erilliselle arviointiryhmälle, joka muodostuu puolustusministeriön ja Puolustusvoimien eri puolustushaarojen korkeista virkamiehistä ja upseereista.

Voittaja valitaan niiden hävittäjäkandidaattien joukosta, jotka läpäisevät huoltovarmuuden, elinkaarikustannusten ja teollisen yhteistyön vaatimukset. Läpäisseet pannaan lopuksi paremmuusjärjestykseen koneiden suorituskyvystä annettujen pisteiden mukaan.

”Ryhmäpäätöksen tekee toistakymmentä henkeä. Esimerkiksi minä olen kieltäytynyt olemaan missään arvioinnissa ja äänestyksessä mukana. Olen kaikissa tarkkailijana. En voi vaikuttaa äänestys­päätökseen”, Puranen sanoo.

Puolustusministeri on luvannut esityksen valtioneuvostolle ennen joulua.

”Se on sinänsä hyvä hetki päättää, koska siinä tulee luontevasti joulun aika vetää henkeä, mutta kun joululomat ovat ohi, niin homma lähtee aivan täysillä eteenpäin.”

Puranen muistuttaa, että hävittäjän valinta ei ole projektin loppu vaan oikeastaan alku. Sen jälkeen aletaan valmistella lopullisia sopimuksia, ihmisten kouluttamista, tukikohtien vaatimia rakenteellisia muutoksia ja oston vaikutusta maanpuolustukseen.

”Tämä ei ole ollenkaan kuin jokin auto­kauppa, jossa ostetaan auto ja ajetaan pois. Tämä on ihan valtava urakka.”