Finland

Lukijan mielipide | Emme selviydy tulevista kriiseistä, jos annamme tieteen perustan murentua

Koronaviruspandemia on osoittanut, että pitkäjänteiset investoinnit tutkimukseen paljastavat arvonsa hädän hetkellä.

Kuluneen vuoden aikana päättäjien on täytynyt pitää katseet koronaviruskriisissä ja elvytystoimissa. Nyt on kuitenkin syytä tähytä tulevaisuuteen – hetkeen, jolloin seuraava kriisi yllättää meidät.

Olemmeko silloin riittävän hyvin valmistautuneita? Mitä voimme tehdä tänään, jotta meillä olisi edellytykset selviytyä?

Vastaus on yksinkertainen: meidän täytyy pitää huolta tieteen perustasta. Se on paras vakuutus tulevan varalle, olivatpa katastrofit ennalta tuttuja, kuten ilmastonmuutos, tai vaikeasti ennustettavia ja yllättäviä.

Pandemia on osoittanut, että pitkäjänteiset investoinnit tutkimukseen paljastavat arvonsa hädän hetkellä. Jos rokotetutkimukseen ei olisi panostettu määrätietoisesti, toimivia koronavirusrokotteita ei olisi pystytty kehittämään näin nopeasti. Ihmishenkiä olisi menetetty enemmän, ja paluu normaaliin elämään olisi kestänyt kauemmin. Isoja tiedepanostuksia olisi toki voitu tehdä kriisin puhjettua, mutta ne eivät olisi korvanneet puuttuvaa rokotetutkimuksen pohjaa.

Suomessa tukevan tiedeperustan takeina ovat yliopistoille ja tutkimuslaitoksille myönnetty perusrahoitus sekä Suomen Akatemian kilpailtu tutkimusrahoitus. Ne ovat auttaneet rakentamaan tasokasta ja monialaista osaamista, jonka turvin akateeminen yhteisö on voinut tukea yhteiskuntaa pandemiassa.

On huolestuttavaa, että tämä tieteen perusta on nyt vaarassa heikentyä. Suomen yliopistojen julkisen perusrahoituksen kehitys suhteessa bruttokansantuotteeseen on hiipunut ja jäänyt jälkeen verrokkimaista. Tavoite tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostusten (tki) nostosta neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta on kaukana.

Uutta luovaan, tutkijalähtöiseen tutkimukseen kohdistuu yhä vähemmän rahoitusta erilaisten korvamerkintöjen takia. Jos trendi jatkuu, siitä seuraa väistämättä, että Suomen tieteen taso laskee ja mahdollisuudet hyödyntää tieteen perustaa kriiseissä heikkenevät.

Tilanne on korjattava viipymättä. Kuten hiljattain totesimme muiden järjestöjen kanssa, tki-rahoitus ja erityisesti tutkijalähtöinen, uutta luova tutkimusrahoitus on vietävä nousu-uralle. Se tarkoittaa yliopistojen perusrahoituksen ja Suomen Akatemian tutkimusmäärärahojen kasvattamista sekä investointeihin sitoutumista yli hallituskausien.

Vain siten vahvistamme kriisinkestävyyttä aidosti. Yllättäviin katastrofeihin varautumisessa ei ole tarjolla pikavoittoja.

Oleellista on myös osoittaa korkeakoulujen lisäaloituspaikkoihin pitkäjänteinen rahoitus. Muuten tutkimukseen käytettävissä olevat resurssit hupenevat ja koulutuksen laatu sekä opiskelijoiden hyvinvointi vaarantuvat.

Suomella ei ole varaa antaa tutkimusperustaisen koulutuksen menettää uskottavuuttaan tai seuraavien sukupolvien voimavarojen heikentyä.

Luotamme, että Suomen hallituksella on koronaviruspandemian keskellä viisautta katsoa myös pidemmälle tulevaisuuteen ja tunnistaa kriisinkestävyyden kannalta oleelliset investointitarpeet.

Tiede tuottaa nopeita tuloksia, mutta vain silloin, kun pohjaa niille on rakennettu pitkäjänteisesti. Varmistetaan, että tutkimus on tukenamme myös seuraavan kriisin koittaessa.

Keijo Hämäläinen

Jyväskylän yliopiston rehtori

puheenjohtaja, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi

Tanja Risikko

toiminnanjohtaja, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Football news:

Paulo Fonseca: It was difficult to beat Manchester United 4:0. Roma scored 3 goals, but they realized almost all their chances
Maguire about 2:3 with Roma: The game was played on opposite courses, like in basketball. Allowed them to create too many chances in the second half
Unai Emery: Arsenal had the best chances to score, but Villarreal deserved to go further
Solskjaer on Manchester United's schedule: This was done by people who have never played football at this level. It is physically impossible for the players
Mikel Arteta: Arsenal were more dominant in the 2nd half, but were not good enough in the 1st
Sulscher reached the final of the European Cup for the first time as a coach. He won the Champions League final with Manchester United as a player
Arsenal did not reach any finals in a season for the first time since 2016