logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo
star Bookmark: Tag Tag Tag Tag Tag
Finland
An article was changed on the original website An article was changed on the original website An article was changed on the original website

Malminetsintäyhtiöt kiinnostuivat nyt Lounais-Lapista – kuparia havittelevat yhtiöt ovat varanneet tuhansia neliökilometrejä

Malminetsintäyhtiöiden katseet ovat nyt kääntyneet Lounais-Lappiin. Yhtiöiden varausalueet kattavat tuhansia neliökilometrejä ja tähtäimessä on muun muassa kupari.

Kaivosluvista vastaava Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES pitää rekisteriä varausilmoituksista netissä (siirryt toiseen palveluun). Viime kuukausien aikana uusia varausilmoituksia (siirryt toiseen palveluun)on tehty runsaasti perinteisille Keski-Lapin alueille, mutta uutena myös Lounais-Lappiin: Keminmaahan, Tervolaan, Tornioon ja Ylitorniolle.

Laajimmat alueet on varannut ruotsalaisen kaivosalan pörssiyhtiö Arctic Minerals AB:n tytäryhtiö Norrbotten Exploration AB. Toimitusjohtaja Krister Söderholmin mukaan yhtiö on löytänyt alueilta alustavissa kenttätutkimuksissa lupaavia kupariesiintymiä.

– Me otettiin yhteensä 22 näytettä kalliosta. Näiden keskipitoisuus oli 1,3% kuparia ja 11 grammaa hopeaa ja 0,1 grammaa kultaa. Se ei vielä kerro että mahdollisen malmin keskipitoisuus olisi tämä, mutta ilman muuta lupaavia pitoisuuksia ovat, sanoo Söderholm.

Söderholm on kokenut kaivosalan konkari. Hän on työskennellyt muun muassa Outokummun Kemin kaivoksessa, työ- ja elinkeinoministeriössä ja Kevitsan kaivoksen taustalla yhdessä Arctic Mineralsin hallituksen puheenjohtajana nyt työskentelevän Peter Walkerin kanssa.

Malminetsijöitä kiinnostavat kuitenkin yhä myös Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeeltä löytyvät arvometallit, kuten kulta. TUKES on hyväksynyt viime vuoden alun jälkeen Lappiin jo lähes 40 varausta joista yli puolet Sodankylään ja Kittilään.

Yhtäkkiä Keski-Lappi tuli todella kiinnostavaksi kansainvälisesti ja se varattiin ja haettiin malminetsintälupia täyteen melko nopeasti.

Terho Liikamaa

Toimiva infra ja teollisuus houkuttaa Meri-Lappiin

TUKESin ryhmäpäällikön Terho Liikamaan mukaan malminetsintäinnon suuntautumiselle Lounais-Lappiin on monta syytä. Yksi niistä on se, että Lapin lounaiskulmalla on vielä tilaa.

– Kun Keski-Lapissa avattiin vuonna 2009 Kittilän kultakaivos, 2012 Kevitsan kaivos ja löydettiin Sakatin esiintymä, niin yhtäkkiä Keski-Lappi tuli todella kiinnostavaksi kansainvälisesti. Se varattiin ja haettiin malminetsintälupia täyteen melko nopeasti, kuvailee Liikamaa.

Liikamaan mukaan alalla puhutaan niin sanotusta brown field -toiminnasta: malminetsintää tehdään lähellä tunnettuja esiintymiä tavoitteena saada hanke pienillä investointikustannuksilla hyödynnettäväksi asti.

Lounais-Lapin malmivarantojen houkuttelevuutta lisää myös se, että alueella on hyvät liikenneyhteydet ja vahva perinne teollisesta toiminnasta. Alueella on myös toimivia kaivoksia – suurimpana Outokummun Kemin kromikaivos – joiden rinnakkaiselo paikallisyhteisöjen kanssa on sujunut lähes kitkatta.

– Yksi keskeinen tekijä sille, tuleeko mineralisaatiosta taloudellisesti hyödynnettävä malmio, ovat infrastruktuurin kustannukset. Onko sähköä helposti saatavilla, onko raideliikennettä, onko laivaliikennettä tarjolla kohtuuhinnalla ja myös se, miten koulutettua työvoimaa on tarjolla, painottaa Terho Liikamaa.

Söderholm muistuttaa, että hyvien olosuhteiden ansiosta Suomi on luokiteltu kärkipäähän kaivosteollisuuden toimintaympäristönä kansainvälisesti.

– Kyllä tällä on vaikutusta. Meillä on oikeastaan mallina Kemin kaivos, missä minäkin urani aloitin, ja siitä seurannut Tornion tehtaat. Tällainen metalliteollisuusklusteri voisi hyvinkin tulla kysymykseen, mikäli löydämme isot louhintakelpoiset kuparimalmiot alueelta, Söderholm sanoo.

Varausalue on laaja

Norrbotten Explorationin neljä varausaluetta – nimiltään Varajärvi, Tervola, Maula ja Rovavaara – kattavat lähes koko Lounais-Lapin. Alue ulottuu Ylitornion Väystäjästä Tervolan koilliskulmille Pisavaaran luonnonpuiston tuntumaan sekä Kemijoen itäpuolella laajoja alueita Tervolan ja Simon rajoilta Keminmaan Lautiosaareen asti.

Kaikkiaan varattuna on yli 2200 neliökilometriä. Se on suurin piirtein saman verran kuin Keminmaan ja Tervolan kuntien pinta-ala yhteenlaskettuna. Varattujen alueiden sisälle jää esimerkiksi Tervolan kuntakeskus kokonaisuudessaan ja osa Runkauksen luonnonpuistoa Tervolan ja Simon rajalla.

"Ei tarvetta lähteä suojelualueille"

Toimitusjohtaja Krister Söderholmin mukaan asutuskeskusten tuntumaan tai luonnonsuojelualueille ei kuitenkaan aiota tieten tahtoen mennä.

– Todennäköisesti ei. Pitää olla erikoiset syyt ennen kuin lähdetään asutuksen lähelle. Tällä alueella on se hyvä puoli, että täällä on enimmäkseen metsäalueita, joilla on hyvin vähän asutusta. Emme halua aiheuttaa ongelmia asutukselle, Söderholm vakuuttaa.

Esimerkiksi Ylitorniolta kultaa ja kobolttia etsivä Mawson on tehnyt tutkimuksia luonnonsuojelualueilla, minkä vuoksi yhtiö on ollut napit vastakkain Lapin luontoväen kanssa..

– Meillä ei ole todellakaan mitään tarvetta lähteä suojelualueille töihin, emme halua sellaisia ongelmia, Söderholm sanoo.

Tutkimukset todennäköisesti jatkuvat

Arctic Mineralsin tytäryhtiö Norrbotten Exploration AB:lla ei vielä ole malminetsintälupaa, joten kenttätutkimuksissa on toistaiseksi tyydytty lähinnä "kivien potkiskeluun" eli pintanäytteiden keräämiseen. Söderholm pitää kuitenkin todennäköisenä, että tarkempia tutkimuksia jatketaan.

– Se on hyvin mahdollista. Ensimmäiset varaukset raukeavat tämän vuoden kesäkuussa, seuraavat myöhemmin syksyllä 2020. Jos haemme, niin kuin voisi odottaa, malminetsintälupia, niin nämä alueet ovat huomattavasti pienempiä kuin varausalueet, Söderholm kertoo.

Niin sanotun Peräpohjolan liuskevyöhykkeen alueella esiintyvät kuparimineralisaatiot muistuttavat Arctic Mineralsin mukaan (siirryt toiseen palveluun) tyypiltään Sambian kuparimalmioita. Sambialle kupari on yksi tärkeimmistä vientituotteista ja maa on Afrikan toiseksi suurin kuparin tuottaja Kongon jälkeen. Maan keskiosan Copperbeltin (kuparivyö) alueella sijaitsevat kaivokset työllistävät kymmeniätuhansia paikallisia.

Varaajina neljä yhtiötä

Arctic Mineralsin lisäksi varauksia Lounais-Lappiin ovat viime aikoina tehneet myös Oy Fennoscandian Resources Ab ja Suhanko Arctic Platinum. Fennoscandian Resources -yhtiön taustalta löytyy muun muassa grafiittikaivosta Heinävedelle suunnitteleva brittiläinen Beowulf Mining. Suhanko Arctic Platinum puolestaan pyörittää Ranualla palladium-platinakaivoshanketta ja sen varaukset ja malminetsintäalueet ulottuvat Tervolan ja Keminmaan puolelle.

Suhanko Arctic Platinumi keskittyy toistaiseksi Suhangon hankkeen kannattavuusselvityksen valmisteluun. Pitkään vireillä ollut kaivoshanke vaihtoi omistajaa viime vuoden tammikuussa, kun Gold Fields Limited myi sen pääomasijoitusyhtiö CD Capitalille.

– Penikoilla on kiinnostavia platina- ja palladiumesiintymiä, joihin olemme hakeneet malminetsintälupia. Niiden koko ja koostumus on kuitenkin sellainen, että keskitymme tällä hetkellä Suhangon alueen toteuttamiskelpoisuuden selvittämiseen, sanoo Suhanko Arctic Platinum Oy:n projektipäällikkö Juha Rissanen.

Kolmas, edellämainittuja pienemmän varausalueen napannut Bambra Oy, on tuore tulokas Suomen kaivoskentällä. Sen taustalta löytyvät kokeneet australialaiset kaivosalan tekijät Jason Beckton ja Thomas Mann. Yhtiö on varannut kaksi aluetta, Ylitornion Raanujärveltä ja Satakunnan Kokemäeltä.

Yhtiön edusmiehenä Suomessa toimivan Pekka Pesosen mukaan Bambra ei ole tehnyt alueilla kenttätutkimuksia, eikä sellaisia toistaiseksi ole suunnitteillakaan.

Sähköautot ja tuulivoimalat tarvitsevat kuparia

Kuparinkiiltoa malminetsijöiden silmissä lisää se, että se on yksi niistä raaka-aineista, jonka kysynnän odotetaan pysyvän korkeana, kun maailma siirtyy fossiilisten polttoaineiden käytöstä kohti uusiutuvia energianlähteitä.

Kuparille – kuten esimerkiksi koboltille, jota sitäkin Pohjois-Suomesta etsitään – on tarvetta esimerkiksi sähköautotekniikassa ja tuulivoimaloissa. Kuparin käyttö on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä.

Viime vuosina kuparin kiinnostavuus kaivosalalla on ollut jälleen nousussa sen jälkeen, kun sen maailmanmarkkinahinta toipui parin vuoden takaisesta notkahduksesta, sanoo TUKESin ryhmäpäällikkö Terho Liikamaa.

– Selvät merkit on, että esimerkiksi 2016, kun kuparin hinta oli voimakkaassa laskussa, niin meilläkin lähestulkoon loppuivat malminetsintälupahakemukset ja varauksetkin vähenivät. Kun kuparin hinta kääntyi nousuun, saman tien lähti kasvuun myös malminetsintälupien ja varausten vireillepano, Liikamaa kuvailee.

Themes
ICO