Finland

Marcus, 32, asuu kimppakämpässä eikä tunne ketään, joka omistaisi asunnon Berliinissä – näin Euroopassa sinnitellään, kun vuokrat nousevat pilviin

Vuokralla asuminen on Suomessa kalliimpaa kuin muualla Euroopassa. Silti asumisen kalleus on pakottanut muuallakin monet etsimään oman kodin sijaan vaihtoehtoisia tapoja saada katto pään päälle.

Ylen Tukholman-, Berliinin-, Moskovan-kirjeenvaihtajat Kirsi Heikel, Suvi Turtiainen ja Erkka Mikkonen sekä Lontoon-toimittaja Pasi Myöhänen kertovat vuokra-asumisesta omissa asemapaikoissaan.

Tukholma: Jopa yli 10 vuoden jonotus

Miltä tuntuisi muuttaa viisi kertaa vuoden aikana? Asua ilmapatjalla jonkun olohuoneessa kolme kuukautta? Tai maksaa 870 euroa kahdentoista neliön huoneesta Kistassa, kymmenen kilomertrin päässä keskustasta?

Nämä ovat tositarinoita tukholmalaisten nuorten asumisesta vuonna 2020.

– Vuokra-asunnoista on valtava pula, ja siksi ihmisten ihmisten hätää käytetään hyväksi, kertoo Ola Palmgren vuokralaisten yhdistyksestä.

-

Ola Palmgren.Daniel Ivarsson

Yhdistys on kerännyt nuorten kokemuksia kampanjallaan #stoppabostadskaoset, pysäytä asuntokaaos.

Kohtuuttomat vuokrat ja seksuaaliset ehdotukset asuntoa etsiville naisille ovat arkipäivää.

Palmgren, 28, muutti neljä vuotta sitten Växjöstä Tukholmaan opiskelemaan. Hän on ollut opiskelija-asuntojonossa sijalla 150, vuokrannut välillä yhtä huonetta ja asunut alivuokralaisena.

Pitkiä jonoja vuokra-asuntoihin

Ruotsissa vuokramarkkinat eivät toimi. Järjestelmä poikkeaa suuresti Suomesta.

Vuokra-asunnot ovat taloissa, joissa on pelkästään vuokra-asuntoja. Ne omistaa yleensä kaupungin yhtiö tai yleishyödyllinen yhdistys.

Näistä taloista voi saada ensi käden vuokrasopimuksen eli hyresrättin. Niiden vuokria säännellään, ja näitä asuntoja voi vuokrata lyhytaikaisesti eteenpäin alivuokralaiselle.

Kaupungin vuokra-asuntoa jonottaa Tukholmassa tällä hetkellä 706 632 ihmistä.

Keskimääräinen jonotusaika on 10,5 vuotta.

Viime kuussa vuokrattiin asunto keskustan kupeesta Södermalmilta. Jonotus oli kestänyt 35,2 vuotta. Nopeimmillaan sai asunnon kolmessa viikossa 40 kilometrin päässä Tukholman keskustasta.

Omistusasunnot ovat monen ulottumattomissa

Vuokrataloja on aivan liian vähän kysyntään verrattuna. Rakennuttajille uusien vuokratalojen rakentaminen ei ole riittävän kannattavaa.

– Tukholmassa on 67 000 nuorta, jotka haluaisivat muuttaa pois kotoaan mutta eivät pysty siihen asuntopulan takia, Palmgren kertoo.

Ensi käden vuokrasopimuksen saaminen on niin vaikeaa, että siitä ei luovuta kuin hätätilanteessa.

– On tapauksia, joissa ihmiset ovat joutuneet luopumaan pitkän jonotuksen jälkeen saamastaan vuokra-asunnosta, koska heiltä on mennyt työpaikka pandemian takia, hän sanoo.

– He ovat joutuneet muuttamaan takaisin kotiin.

Kerrostaloja

Vuokrataloja Tukholmassa

Hyresrättin omistaja voi vuokrata asunnon eteenpäin alivuokralaiselle ja kääriä siitä voittoa. Moni pyytää paljon korkeampaa vuokraa kuin itse maksaa, vaikka se on laitonta. Ensi käden vuokrasopimuksia myydään myös laittomasti eteenpäin.

Vuokratilanne on niin vaikea, että kaikki joilla on pieninkin mahdollisuus, yrittävät ostaa asunnon, bostadsrättenin. Hinnat kuitenkin huitelevat monien ulottumattomissa ja kilpailu pienistä asunnoista on kovaa.

Ola Palmgernilla on omien sanojensa mukaan lottovoittajan olo. Hän on saanut ensi käden vuokrasopimuksen eteläisen Tukholman Bredängistä. Hän asuu kolmiossa, josta maksaa vuokraa 980 euroa kuussa.

– Lähetin näiden vuosien aikana todella monta sähköpostia kaikille mahdollisille vuokrayhtiöille, ja lopulta yksi vastasi, hän sanoo.

– Kodin saaminen ei saisi olla kuitenkaan tuurista kiinni.

Berliini: Kimppakämpässä asuva saksalaisinsinööri: "En tunne ketään, joka omistaa asunnon"

Berliiniläinen Marcus Schluzy, 32, rymistelee sisään ulko-ovesta. Hän kantaa polkupyöränsä mukanaan kolmannessa kerroksessa sijaitsevaan kerrostaloasuntoon. On lounasaika, ja Schluzy laittaa valmispizzan uuniin lämpiämään.

Schluzy on koulutukseltaan insinööri ja asuu kuten moni muukin jo työelämään siirtynyt nuori aikuinen Berliinissä. Hän jakaa kerrostaloasunnon kolmen muun aikuisen kanssa.

Jääkaapissa on jokaisella oma hylly. Viikkosiivousvuoro kiertää asukkaiden kesken.

Schluzy on kotoisin Cottbusin kaupungista noin 125 kilometrin päässä Berliinistä. Hän on asunut nykyisessä asunnossaan kaksi vuotta. Erottuaan avoliitosta hän halusi nimenomaan kimppakämppään.

– Asun mieluummin muiden kanssa kuin yksin, Schluzy sanoo keittiön pöydän ääressä.

Berliinissä on paha asuntopula

Saksassa selvästi yli puolet väestöstä asuu vuokra-asunnoissa, kun Suomessa enemmistö asuu omistusasunnoissa. Berliini on silti omassa luokassaan Saksassakin. Pääkaupungissa alle neljännes asuu omistusasunnossa.

Berliinissä on huutava asuntopula. Arvioiden mukaan kaupungissa on noin 150 000 asunnon vaje, sillä väkiluku kasvaa jatkuvasti. Saksan pääkaupunki houkuttelee erityisesti 18–30-vuotiaita nuoria aikuisia.

Schluzyn sosiaalisissa piireissä omistusasunto Berliinissä on kaukainen utopia. Asuntojen hinnat vaihtelevat kaupunginosan mukaan. Keskimääräinen neliöhinta (siirryt toiseen palveluun) vanhassa rakennuksessa on 4 400 euroa ja uudisrakennuksessa 6 000 euroa.

Asunnon ostaminen on monimutkaisempaa kuin Suomessa. Asuntoa ostaessa pitää varautua maksamaan lisäksi noin 10 prosenttia asunnon hinnasta erilaisia välitys- ja hallinnointikuluja.

– En tunne ketään, joka omistaa asunnon, Schluzy sanoo.

Marcus Schluzy asuu neljän aikuisen kimppakämpässä Berliinin Friedrichshainissa.

Marcus Schluzy asuu mielellään muiden kanssa kimppakämpässä.Suvi Turtiainen / Yle

Hän ei kuitenkaan koe vuokra-asumista tai kimppakämppää ongelmana vaan on tyytyväinen nykyiseen asumismuotoonsa. Berliinissä vuokrataso on noussut huimasti kymmenen vuoden aikana. Joillakin alueilla hinnat ovat jopa kolminkertaistuneet.

Berliinin kaupunki yrittää nyt jarruttaa vuokrien nousua uudenlaisella vuokrakatolla, joka jäädyttää vuokrien nousua. Vuokralaisella on myös joissain tilanteissa oikeus pyytää vuokranalennusta.

Vuokrakatto on kiistelty uudistus, ja myös Schluzy pitää asunnon ostamista sen vuoksi riskialttiina. On vaikea arvioida, miten asuntojen arvo kehittyy, minkä vuoksi ostaminen juuri nyt voisi olla riskisijoitus.

Todennäköisempänä hän pitää asunnon ostamista Berliinin ulkopuolelta joskus tulevaisuudessa. Haaveissa on pieni talo tai sitten yhteisöllinen rakentaminen.

– Silloinkin voin kuvitella asuvani yhdessä muiden kanssa, Schluzy sanoo.

Moskova: Korona sai koodarin muuttamaan äidin luota vuokralle – Yleensä suunta on nyt päinvastainen

Koronaepidemia sai moskovalaisen Semjon Kušalevin, 25, muuttamaan ensimmäistä kertaa omilleen.

– Kun aloimme tehdä kummatkin äidin kanssa etätöitä kotona, niin tajusin ajan tulleen, ohjelmoijana venäläiselle matkapuhelioperaattorille työskentelevä Kušalev kertoo.

Mies istuu asunnossa.

Moskovalainen Semjon Kušalev muutti uuteen vuokra-asuntoon syksyllä.Grigori Vorobjov / Yle

Oma asunto löytyi hiljattain valmistuneesta talosta Moskovan laidalla, kymmenen kilometrin päästä keskustasta. Aaltopahvilla vuorattu hissi ja seinän takaa kuuluva poraaminen kertovat, että rakennustyöt jatkuvat yhä joissakin asunnoissa.

18. kerroksessa sijaitsevan pienen yksiön vuokra on 45 000 ruplaa eli noin 500 euroa, mikä on enemmän kuin moskovalaisyksiön vuokra keskimäärin. Vuokrataso kaupungissa vaihtelee suuresti asunnon sijainnin ja kunnon mukaan.

Kušalevin asuinkortteli koostuu uusista tornitaloista, joista korkein kohoaa aina 36. kerrokseen saakka. Vajaassa vartissa kävelee lähimmälle Vodnyi stadion -metroasemalle ja puolessa tunnissa entisille kotikulmille, jossa asuu myös suurin osa ystävistä.

Puolitoista vuotta sitten yliopistosta valmistunut nuori mies kertoo, että hänen kaveripiirissään vuokralla asuminen on harvinaista. Monet asuvat yhä vanhempiensa luona. Toiset taas ovat perineet isovanhempiensa omistusasunnon tai ottaneet vanhempiensa tuella asuntolainan.

Koronakriisi on vähentänyt vuokra-asumista

Kaiken kaikkiaan vuokralla asuminen ei ole Moskovassa yhtä tavallista kuin Helsingissä. Tuoreen arvion mukaan noin 10 prosenttia Moskovan kaikista asunnoista on vuokrakäytössä.

Kušaleville oli alusta asti selvää, että hän haluaa ensin kokeilla asumista vuokralla ennen kuin alkaa miettiä omistusasunnon hankkimista. Kahden kuukauden kokemuksen jälkeen hän kertoo olevansa tyytyväinen päätökseensä.

– On tietysti vaikea käsittää, miltä elämä tuntuisi normaaliaikana, sillä nythän koronan takia tämä ei ole vain nukkumapaikkani vaan myös työtilani, Kušalev huomauttaa pienen keittiöpöydän ääressä.

Koronaepidemia on muuttanut kokonaisuudessaan Moskovan vuokramarkkinoita. Tosin yleisesti suunta on ollut päinvastainen kuin Kušalevilla.

Moskovan vuokrataso on venäläisittäin hyvin korkea. Moni nuori aikuinen on luopunut vuokra-asunnostaan tai vuokrahuoneestaan kimppakämpässä ja palannut vanhempiensa luokse säästääkseen rahaa asumiskuluissa.

Uusia asuinrakennuksia Moskovassa.

Kušalevin asunnosta avautuu näkymä Moskovan Voikovskin alueen uuteen asuinkortteliin, jonka tornitalot kohoavat korkeimmillaan yli 30 kerrokseen saakka. Grigori Vorobjov / Yle

Korona-ajan etätyö ja -opiskelu ovat tehneet vanhempien luona asumisen mahdolliseksi myös niille, jotka ovat kotoisin Moskovan ulkopuolelta.

Johtaja Marija Žukova moskovalaisesta MIEL kiinteistöyrityksestä arvioi Ylelle, että vuokra-asuntojen kysyntä on vähentynyt noin 30 prosenttia vuoden takaisesta. Moskovassa kerrotaankin nyt olevan ennätyspaljon tyhjiä vuokra-asuntoja.

Lontoo: Korkea vuokrataso ajoi Britannian "bumeranginuoret" lapsuuden koteihin

Monen nuoren aikuisen näkökulmasta Britannia elää jatkuvassa asuntokriisissä, joka näyttää vain syvenevän.

Tuoreen tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) kaksi kolmasosaa lapsettomista 20–34-vuotiaista, jotka eivät elä parisuhteessa, asuu vanhempiensa luona. Osa heistä on lähtenyt aikuistuttuaan kotoa mutta joutunut palaamaan. Britanniassa heistä on ryhdytty puhumaan "bumeranginuorina".

Syy on korkeiden vuokrien ja epävarmojen työmarkkinoiden yhdistelmä sekä se, että omistusasuntojen hinnat ovat karanneet (siirryt toiseen palveluun)monen keskituloisenkin ulottumattomiin.

Tilanne on vaikein suurissa kaupungeissa, ennen kaikkea Lontoossa.

Pääkaupungissa kaksioiden kuukausivuokrat alkavat tuhannen euron tuntumasta. Halvemman hintaluokan vuokra-asunnot ovat usein huonolaatuisia asunnoksi muutettuja huoneita vaikeiden kulkuyhteyksien päässä.

Yksiöitä on tarjolla vähän, sillä kerrostaloasumista ei ole perinteisesti suosittu.

Kimppakämpissä asuminen on Lontoossa usein ainoa mahdollisuus niin opiskelijoille kuin työssäkäyville varttuneemmillekin aikuisille. Toisaalta se on monelle mieluisa asumisen muoto sosiaalisuutensa takia.

Nuorten aikuisten omistusasuminen romahti

Britanniassa omistusasunnossa asuminen on yleisempää kuin Saksassa (siirryt toiseen palveluun) – mutta vähäisempää kuin Suomessa.

Moni näkee omistusasunnon unelmana: keskeisenä varallisuuden kasvattamisen muotona ja vanhuuden turvana.

Tämä unelma on kuitenkin entistä vaikeampi tavoittaa. Nuorten parissa omistusasumisen määrä on romahtanut.

27–34-vuotiasta keskituloisista 65 prosenttia omisti kotinsa kaksikymmentä vuotta sitten. (siirryt toiseen palveluun) Nyt osuus samassa ikäryhmässä on enää 27 prosenttia.

Taustalla nähdään Britanniassa usein rakentamisen puute, jonka syistä kiistellään.

Toisten mielestä uusien kotien tiellä on julkisten rakennusohjelmien laiminlyönti 1980-luvulta lähtien. Toiset parjaavat esimerkiksi kaavoituksen jäykkyyttä tiheään asutussa maassa.

Asuntojen hinnat ja vuokrataso ovat kärjistyneet Britanniassa ongelmallisiksi etenkin Lontoossa. Tilanne on parempi suurten kaupunkien ulkopuolella, mutta syrjäisemmillä seuduilla taas on pulaa työmahdollisuuksista.

Hallitus toisensa perään (siirryt toiseen palveluun) on luvannut ratkaista tilanteen – laihoin tuloksin.

Lue myös:

Selvitys: Vuokra-asuminen Suomessa Euroopan kalleinta, monella kohtuuttomat menot – Maarit Kataisen 866 euron vuokra vie valtaosan tuloista

Ensiasunnon ostajien määrä vähenee, sijoittajat vievät parhaat päältä – Insinööri: "Moni mun kaveri ei enää edes haaveile omistusasunnosta"

Football news:

Coach Istanbul Webo on the scandal: Tuchel did not show solidarity. I am furious, I was discriminated against
Barcelona did not pay the players for six months in December, although they took out a loan. The club promises payments in February
Messi is in Barca's bid for the Cup game with Rayo Vallecano. Dest will not play due to muscle problems
Gerrard on Lampard's resignation: Chelsea have a history in this matter, so no surprises
Golovin about the nickname Tsar: Nothing more than a joke. This is necessary for the media and fans, but I am a football player
David De Gea: I try to be a leader for Manchester United. I have the experience of winning big titles here
It feels like we've been working together for 10 years! Chelsea stars say goodbye to Lampard