Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen taloudelliset koronatoimet nousivat esiin, kun eduskunnassa käsiteltiin tällä viikolla hallituksen esitystä seitsemänneksi lisätalousarvioksi.

Kunnille esitetään 750 miljoonaa euron kertaluontoista lisäystä valtionosuusjärjestelmän kautta. Lisärahalla pyritään helpottamaan koronasta johtuvia kuntien talouden haasteita sekä korvaamaan koronapandemiaan liittyviä testaus- ja jäljityskuluja.

Kokoomuksesta kritisoitiin tapaa, jolla valtio on kompensoinut koronan vaikutuksia kunnille.

”Olen kyllä tietoinen siitä, että nykyhallituksella on rahaa niin, että ranteita pakottaa, eli rahaa riittää aivan kaikkeen. Ei ole mitään huolta huomisesta, velkaa otetaan vaikka kuinka, kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok) sanoi keskiviikon täysistunnossa.

Zyskowiczin mukaan koronasta johtuvien kulujen kompensointi on johtanut siihen, että joissain kunnissa on saatu kompensaatiota enemmän kuin on ollut kuluja.

”Kun katsoo ihan vaikka lehtien perusteella sitä, millaisia lausuntoja budjettikäsittelyissä on ollut, niin aika monessa kunnassa on todettu, että eihän tässä nyt mitään talousongelmia olekaan, kun valtiolta on tullut rahaa niin paljon”, kansanedustaja Arto Satonen (kok) sanoi.

Kansanedustaja Hanna Sarkkisen (vas) mielestä kuntien tukeminen on ollut koronakriisissä äärimmäisen tärkeätä, koska kunnat vastaavat pitkälti kansalaisten tärkeistä peruspalveluista.

”Valtion on otettava iskua vastaan, sillä valtion hartiat ovat leveämmät. Totta kai tästä kohdistumisesta voidaan keskustella, siitä pitää keskustella, mutta täydellisiä instrumentteja, varsinkaan tässä tilanteessa, jossa se tuki pitää saada nopeasti liikkeelle, ei varmaankaan ole”, Sarkkinen sanoi tämän viikon täysistunnossa.

Helsingin Sanomien mukaan tämän vuoden reilun kolmen miljardin euron tukipaketin lisäksi kunnat saavat koronatukia myös tulevina vuosina. Ensi vuodelle on luvassa muun muassa noin 1,66 miljardin euron tuki koronakustannusten kattamiseen.

”Paketti on kohtuullisen antelias”, valtiovarainministeriön finanssipolitiikan yksikön budjettineuvos Tero Tyni sanoi HS:lle.

”Arvioni mukaan kolmen miljardin euron kokonaisuus ylittää koronasta aiheutuvat kustannukset ja tulonmenetykset noin miljardilla.”

Pienet, syrjäiset ja miltei koronavapaat kunnat ovat voineet hyötyä järjestelmästä.

Tehyn ekonomisti Ralf Sund kirjoitti blogissaan, että valtion koronatoimet vaikuttavat parantavan kuntien taloudellista asemaa.

”Kuntien taloudellinen tilanne on kohenemassa vuosina 2020 ja 2021 verrattuna sitä edeltäviin vuosiin. Syynä tietysti ovat valtion mittavat tukitoimet”, Sund kirjoitti.

Sundin mukaan korona on iskenyt kuntatalouteen kahdella tavalla, kun verotulot ovat hiipuneet ja menot lisääntyneet.

”Tämän kaiken – korkojen kanssa – on valtio maksanut. Tukitoimet on tehty ennusteiden mukaan, jotka näyttävät viimeisimpien tietojen nojalla aavistuksen liian pessimistisiltä.”