Finland
This article was added by the user Anna. TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Musiikki | Korona-aika koetteli dramaattisesti kuoroja, Tapiolan kuoron laulajisto lähes puolittui – Nyt suomalaista kuoro­kulttuuria halutaan elvyttää

”Ihana nähdä teitä!” sanoo Sabrina ja Saarten tyttäret -kuoron johtaja Sabrina Ljungberg laulajilleen, kun nämä kokoontuvat harjoituksiin. Työn alla on kuoron uusi Ainon tarina -teos, jonka säveltäminen ja harjoitteleminen ovat auttaneet kuoron laulajia selviämään korona-ajan eristyksestä.

Varsinaisena palkintona on yli puolentoista vuoden ajan siintänyt teoksen esittäminen konsertissa, joka on nyt jo lähellä. Kuoro kantaesittää Ainon tarinan lauantain konsertissa Vapaan taiteen tilassa Helsingin Sörnäisissä.

Harjoitusten seuraamisessa on ulkopuolisellekin hämmästyttävää nostalgiaa: esimerkiksi laulajien äänenavaus yksin ja porukassa on normaalia kuoroharjoitusmeininkiä, mutta koronaeristyksen jälkeen jo sen kuulemisessa on erityistapauksen tuntua.

Sabrina Ljungberg Ainon tarina -teoksen harjoituksissa keskiviikkona. Taustalla teoksen visuaalisesta maailmasta ja koreografioista vastaava Suvi Sievilä.

Myös laulajille harjoitusten alkaminen on ollut tunteellinen paikka. Vaikka Sabrina ja Saarten tyttäret ovat pitäneet etäharjoituksia Zoomissa, koronarajoitusten hellitettyä kuoro on päässyt harjoittelemaan yhdessä elokuun puolivälistä alkaen.

”Oli vaan tosi ihanaa ja liikuttavaa laulaa yhdessä”, muistelee ensimmäisiä koronanjälkeisiä yhteistreenejä kuorossa laulava altto Emmi Salervo.

Tunnetila näyttää välittyvän harjoituksista nyt vielä pari kuukautta myöhemminkin, kun kuoro kokoontuu treenaamaan. Näin lähellä konserttia harjoitukset vedetään jo ilman maskeja, ja muutamia laulajia Sabrina Ljungberg halaa näiden järjestäytyessä johtajansa eteen.

Ainon tarina käsittelee ajankohtaisia teemoja, kuten nuoren naisen itsenäistymisen haasteita, lähisuhdeväkivaltaa ja mielenterveysongelmia. Teoksessa Ainon rooli kiertää laulajalta toiselle tarinan edetessä. Ainona Emmi Salervo.

Korona-aika ei ole ollut kuoroille helppo, sillä yhdessä laulaminen on ollut käytännössä mahdotonta muuten kuin virtuaalisesti etäyhteyksillä. Se taas on parhaimmillaankin laiha korvike kuorolaulun yhteisöllisyydelle, eikä se ole tehnyt hyvää myöskään musisoinnin laadulle, ainakaan jos sitä vertaa normaaleihin intensiivisiin yhteisharjoituksiin.

Myös taloudellisesti korona-aika on ollut kuoroille vaikea. Vaikka kuorolaulu on Suomessa tyypillisesti harrastustoimintaa, myös siitä tulee kuluja, jotka kuoron täytyy kattaa.

Kustannuksia tulee esimerkiksi harjoitustilojen ja nuottimateriaalien hankkimisesta, ja nykyisin monet kuorot ovat palkanneet ammattikuoronjohtajia, kertoo Suomen laulajien ja soittajien liiton Sulasolin toiminnanjohtaja Sanna Katajavuori.

”Korona-ajalla on ollut kuoroille todella paljon taloudellisia vaikutuksia, ja ne kertautuvat joka tasolla”, Katajavuori sanoo.

”Kuorot ovat olleet 18 kuukautta ilman varainhankintaa, ja vaikutus on dramaattinen kuoroelämälle, koska kulut eivät ole lakanneet samalla tavalla kuin tulovirta.”

Katajavuori kertoo, että tyypillisesti kuorot hankkivat rahoitusta toimintaansa kevät- ja joulukonserteilla, ja tähän mennessä kuorot ovat menettäneet kahden kevään ja yhden joulukauden tärkeät konsertit.

Sulasol kysyi jäsenkuoroiltaan kokemuksia vuoden 2020 toiminnasta, ja vastausten mukaan kuorot pystyivät silloin tekemään vain noin 20 prosenttia normaalien vuosien konserttimäärästä.

”Yksinään omassa huoneessa pitäisi ulista stemmoja, kun joku setä Zoomin toisessa päässä soittaa pianolla. Onhan se aivan toivotonta.”

Toiminnan vaikeudet korona-aikana huomasi myös kuoronjohtaja Pasi Hyökki, joka johtaa Tapiolan kuoroa sekä Ylioppilaskunnan Laulajia ja on EMO Ensemblen päävierailija.

”Haastavimpana tämän on kokenut Tapiolan kuoro eli lapset ja nuoret. Heille Zoom-elämä on ollut todella rankkaa. He tekevät koulupäivät siellä, ja sen jälkeen pitäisi yksinään omassa huoneessa ulista stemmoja, kun joku setä Zoomin toisessa päässä soittaa pianolla. Onhan se aivan toivotonta, ja kaikkea muuta kuin sitä, mitä kuoroharrastuksen pitäisi lapselle ja nuorelle antaa.”

Jatkuvat konserttien peruuntumiset ovat myös syöneet nuorten laulajien motivaatiota, ja Hyökin mukaan Tapiolan kuoro on koronan aikana supistunut 70 laulajasta 40:een. Nykylaulajistakin lähes kymmenen on tullut mukaan tänä vuonna.

”Aikuisilla on perspektiiviä ja he näkevät, että tämä on ohimenevää. Lapset reagoivat niin, että kuorolaulu ei ole enää kivaa. Tapiolan kuoron laulajillakin tekemisen palkinto on se, että päästään laulamaan konserttiin. Ja kun se peruuntuu kymmenen kertaa, on vaikea enää sanoa, että seuraavaa kohti vain.”

Pasi Hyökki johti Tapiolan kuoron joulukonsertin harjoituksia Temppeliaukion kirkossa joulukuussa 2014. Viimevuotisten joulukonserttien peruuntuminen oli Hyökin mukaan suuri järkytys monelle kuorolaiselle.

Tilannetta parantaakseen Pasi Hyökki on ideoinut pääkaupunkiseudulle uuden kuorojen viikoittaisen konserttisarjan, jonka on määrä alkaa vuoden päästä eli syksyllä 2022. Kuoromusiikin kausikonserteissa tulee olemaan noin 30 kuoroa.

Hyökki alkoi edistää ajatusta koronasulkujen aikana, koska halusi parantaa kuorojen asemaa sitten, kun kulttuurielämä avautuu.

”Puolentoista vuoden aikana oli aikamoisia haastavia hetkiä, jolloin mietin, onko koko kuoroinstrumentissa mitään mieltä. Kulttuurielämä ylipäätään kärsi ihan valtavasti, mutta kuorot leimattiin jopa hengenvaaralliseksi ryhmittymäksi, ja tietenkin se pelotti niitä, jotka harrastavat kuorolaulua”, Hyökki sanoo.

”Aloin miettiä, miten voisimme rakentaa Suomeen sellaista kuorokulttuuria, joka ei olisi aivan näin heittopussin asemassa. Koordinoinnin ehdottomana edellytyksenä on saada syntymään yhteishenki kuoronjohtajien kesken.”

”Kuorot leimattiin jopa hengenvaaralliseksi ryhmittymäksi.”

Korona-aikana kuorot ovat pysyneet aktiivisina, vaikka yhteisharjoituksia ja konsertteja ei olekaan päästy pitämään. Sabrina ja Saarten tyttäret käytti koko koronasulun uuden Ainon tarina -teoksensa säveltämiseen.

Teos on syntynyt kuorolaisten yhteissävellyksenä. Sabrina Ljungberg kertoo, että projekti aloitettiin syksyllä 2019, mutta varsinaisesti teos on syntynyt etäyhteyksillä kuorolaisten yhteissävellyksenä. Kuorolaisia on noin 20.

”Kollektiivinen kuorosäveltäminen on Saarten tytärten kanssa kehittämäni metodi, jossa sävelletään yhteisöllisesti porukassa. Olen jakanut porukan pienempiin sävellysryhmiin, ovat kukin saaneet oman tekstipätkän Kalevalasta tulkittavakseen. Pienryhmissä on lähtenyt säveliä syntymään ja olemme sovittaneet niitä yhdessä. Koen, että tämä on samalla säveltäjämyytin haastamista”, Ljungberg sanoo.

Etäyhteyksillä työskentelyssä on ollut omat hankaluutensa, mutta tavoitteellisuus on auttanut motivaation ylläpitämisessä.

”Kaikki ovat olleet sisukkaasti mukana, koska tämä on ollut niin tärkeä omakohtainen projekti meidän laulajillemme”, Ljungberg kertoo.

”Jo ajatus siitä, että vielä koittaa se päivä että päästään yhdessä esiintymään – ja sitä ennen se päivä kun päästään yhdessä harjoittelemaan – on varmasti siintänyt kaikkien mielessä. Tämän projektin yhteisöllinen luonne, että ketään ei ole jätetty yksin, on varmasti antanut oman leimansa tämän ajan toiminnalle. ”

Sabrina ja Saarten tyttäret: Ainon tarina. Vapaan taiteen tila (Vilhonvuorenkuja 15–16, Helsinki). Ensi-ilta la 16.10. (loppuunmyyty), seuraavat esitykset 13.11. klo 14 ja 18.

Sabrina ja Saarten tyttäret -kuoron laulajat Martta Reinikainen (kesk.) ja Jutta-Maija Joelsson (oik.) harjoituksissa keskiviikkona.