logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo logo
star Bookmark: Tag Tag Tag Tag Tag
Finland

On kummallista, että emme ota arjessamme huomioon elementtejä, jotka voivat tuhota meitä hiljalleen

Yksi ihmisyyden suuria mysteereitä on se, että pystymme tuottamaan laadukasta tutkittua tietoa, mutta emme käytä sitä.

Nyt en tarkoita sitä, että kaikki eivät halua uskoa tieteellisesti tuotettuihin tietoihin. Se on suuri ongelma. Ongelma on kuitenkin myös se, että nekin, jotka luottavat tieteen todistamiin faktoihin, eivät ota niitä huomioon.


Mainos (Teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy


Esimerkkejä on paljon: liikunta- ja ravintosuositukset, kohtuullisen alkoholinkäytön rajat, ilmastoon ja ympäristöön tuhoisasti vaikuttava elämäntapamme ja niin edelleen.

Erityisesti kummastuttaa se, että emme ota arjessamme huomioon elementtejä, jotka voivat tuhota meitä hiljalleen. Kiire näyttäytyy monille työelämässä merkityksellisyyden mittarina. Olen törmännyt ihmisiin, joiden mielestä asia on niin banaali, että siitä puhuminen on ajanhukkaa. Koska on kiire.


Mainos (Teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy


Pääsin kuuntelemaan aivotutkija Katri Saarikiven esitelmää aivojen terveydestä. Hän kertoi esimerkin työpaikasta, jossa rehvasteltiin sillä, kuinka pitkä aika kesälomasta piti käyttää pelkkään nukkumiseen palautuakseen jatkuvasta stressistä. Tällainen terveydelle haitallinen työkulttuuri pitäisi räjäyttää taivaan tuuliin.

Pitkään jatkuvan stressin vaikutukset terveyteen ovat hyvin tiedossa, mutta silti moni paahtaa työelämässä riski­rajoilla vuodesta toiseen. Stressin vähentäminen voi tuntua mahdottomalta, jos vaatimukset kasvavat kasvamistaan. Mutta ei tilanteeseen voi alistuakaan.

Pitkittynyt stressi tuhoaa aivokudosta, ja loppuunpalamisella voi olla pysyviä vaikutuksia psyykeen.


Mainos (Teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy


Miksi emme huolehdi aivojen terveydestä yhtä säntillisesti kuin vaikkapa hampaiden harjaamisesta? Ihmisen lajityypillinen ominaisuus on levon ja joutilaisuuden tarve. Silti monet käyttävät vapaa-aikansa ja mahdolliset joutilaisuuden hetketkin älylaitteiden parissa.

Ehkä nuoremmat sukupolvet ymmärtävät tämän keski-ikäisiä paremmin.

Olinkin ilahtunut, kun nuorempi kollega vastasi yllättävän rehellisesti kahviautomaatilla, kun kysyin, mitä kuuluu. Hän sanoi olevansa niin poikki, että tarvitsisi lepohetken kesken työpäivän.


Mainos (Teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy


Itse en olisi parikymppisenä uskaltanut sanoa tällaista, varsinkaan esimiehelle. Ilokseni saatoin kertoa hänelle, että työpaikallamme on lepohuone, jota todellakin saa käyttää kesken työpäivän.

Väsymys ja stressi eivät välttämättä näy päällepäin. Tarvitaan lisää aitoja vastauksia mitä kuuluu -kysymyksiin. Levon tarve on inhimillistä, kuten nälkä tai janokin. Ei sitä voi jättää täyttämättä.

Kirjoittaja on HS:n kulttuuritoimituksen esimies.


Themes
ICO